Asiantuntijaorganisaation johtaminen - ammatillisen oppilaitoksen haasteet koulutuksen murroksessa
HIRVONEN, HANNA (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
2004
Yrityksen hallinto - Management and Organisation
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2004-09-28Tiivistelmä
Hakutermit:
ammatillinen oppilaitos, asiantuntijat, asiantuntijaorganisaatiot, asiantuntijoiden johtaminen, asiantuntijuus, opettajan professio
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla ammatillisen oppilaitoksen johtamista, johtamisen haasteita ja johtamiseen vaikuttavia tekijöitä. Ammatillista oppilaitosta tarkasteltiin asiantuntijaorganisaation ja asiantuntijoiden johtamisen näkökulmasta. Tutkimuksen pääongelmana oli selvittää, mitä ovat ammatillisen oppilaitoksen johtamisen haasteet koulutuksen muuttuvassa toimintaympäristössä. Pääongelma jakautui alaongelmiin, jotka tarkastelivat ammatillisen oppilaitoksen johtamista instituutiona, opettajakunnan johtamista kollektiivina sekä opettajien johtamista yksilöinä. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus, jonka kohdeorganisaatio oli Tampereen terveydenhuolto-oppilaitos. Siellä toteutettiin viisi puolistrukturoitua haastattelua.
Tutkimuksen teoriaosassa käsiteltiin Suomen koulutusjärjestelmässä 1990-luvun alusta alkaen tapahtuneita muutoksia ja oppilaitoksen johtamisen erityisyyttä sekä tarkasteltiin oppilaitosta asiantuntijaorganisaationa. Opettajan professiota ja asiantuntijuutta tarkasteltiin määrittelemällä asiantuntijan, asiantuntijuuden ja profession käsitteet ja erittelemällä, mistä opettajan asiantuntijuus muodostuu. Johtamisen kuvauksena käytettiin Robert E. Quinnin (1988) kilpailevien arvojen viitekehystä, jota täydensi asiantuntijoiden johtamista käsittelevä kirjallisuus. Empiirinen tutkimus toteutettiin kilpailevien arvojen viitekehyksen teemoja mukaillen.
Tutkimustulosten mukaan kohdeorganisaation johtamisen haasteet instituutiona ovat vahvasti sen toimintaympäristön seuraamista, oman alan kehitykseen vaikuttamista ja tulevaisuuden ennakointia. Toimiva yhteistyö työelämän eri tahojen kanssa on merkityksellistä, jotta oppilaitos voi vastata koulutuksellaan työelämän tarpeisiin mahdollisimman hyvin. Opettajakunnan kollektiivinen johtaminen on hallintoa, opetuksen organisointia ja sen tukemista eri tavoin. Yksilötasolla opettajien johtaminen tarkoittaa, että opettajat saavat riittävästi vapautta ja itsenäisyyttä opetuksensa suhteen. Johto luottaa opettajien asiantuntemukseen ja pitää opettamisen opettajien autonomisena alueena. Yksilötason johtamisen haasteita ovat riittävä tukeminen vaikeissa tilanteissa ja kokonaisuuden hallinnassa sekä opettajien ammatillisen kehittymisen edistäminen. Kohdeorganisaatiossa johto suhtautuu opettajiin asiantuntijoina ja arvostaa heidän asiantuntemustaan ja ammatillista identiteettiään. Tulosten mukaan kohdeorganisaation opettajille on tyypillistä tunnollisuus ja sitoutuminen työhönsä, jotka ovat muodostuneet sekä opettajuuden että hoitoalan kokemuksen kautta. Opettajia motivoi eniten työ sinänsä ja sen yhteiset arvot.
ammatillinen oppilaitos, asiantuntijat, asiantuntijaorganisaatiot, asiantuntijoiden johtaminen, asiantuntijuus, opettajan professio
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla ammatillisen oppilaitoksen johtamista, johtamisen haasteita ja johtamiseen vaikuttavia tekijöitä. Ammatillista oppilaitosta tarkasteltiin asiantuntijaorganisaation ja asiantuntijoiden johtamisen näkökulmasta. Tutkimuksen pääongelmana oli selvittää, mitä ovat ammatillisen oppilaitoksen johtamisen haasteet koulutuksen muuttuvassa toimintaympäristössä. Pääongelma jakautui alaongelmiin, jotka tarkastelivat ammatillisen oppilaitoksen johtamista instituutiona, opettajakunnan johtamista kollektiivina sekä opettajien johtamista yksilöinä. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus, jonka kohdeorganisaatio oli Tampereen terveydenhuolto-oppilaitos. Siellä toteutettiin viisi puolistrukturoitua haastattelua.
Tutkimuksen teoriaosassa käsiteltiin Suomen koulutusjärjestelmässä 1990-luvun alusta alkaen tapahtuneita muutoksia ja oppilaitoksen johtamisen erityisyyttä sekä tarkasteltiin oppilaitosta asiantuntijaorganisaationa. Opettajan professiota ja asiantuntijuutta tarkasteltiin määrittelemällä asiantuntijan, asiantuntijuuden ja profession käsitteet ja erittelemällä, mistä opettajan asiantuntijuus muodostuu. Johtamisen kuvauksena käytettiin Robert E. Quinnin (1988) kilpailevien arvojen viitekehystä, jota täydensi asiantuntijoiden johtamista käsittelevä kirjallisuus. Empiirinen tutkimus toteutettiin kilpailevien arvojen viitekehyksen teemoja mukaillen.
Tutkimustulosten mukaan kohdeorganisaation johtamisen haasteet instituutiona ovat vahvasti sen toimintaympäristön seuraamista, oman alan kehitykseen vaikuttamista ja tulevaisuuden ennakointia. Toimiva yhteistyö työelämän eri tahojen kanssa on merkityksellistä, jotta oppilaitos voi vastata koulutuksellaan työelämän tarpeisiin mahdollisimman hyvin. Opettajakunnan kollektiivinen johtaminen on hallintoa, opetuksen organisointia ja sen tukemista eri tavoin. Yksilötasolla opettajien johtaminen tarkoittaa, että opettajat saavat riittävästi vapautta ja itsenäisyyttä opetuksensa suhteen. Johto luottaa opettajien asiantuntemukseen ja pitää opettamisen opettajien autonomisena alueena. Yksilötason johtamisen haasteita ovat riittävä tukeminen vaikeissa tilanteissa ja kokonaisuuden hallinnassa sekä opettajien ammatillisen kehittymisen edistäminen. Kohdeorganisaatiossa johto suhtautuu opettajiin asiantuntijoina ja arvostaa heidän asiantuntemustaan ja ammatillista identiteettiään. Tulosten mukaan kohdeorganisaation opettajille on tyypillistä tunnollisuus ja sitoutuminen työhönsä, jotka ovat muodostuneet sekä opettajuuden että hoitoalan kokemuksen kautta. Opettajia motivoi eniten työ sinänsä ja sen yhteiset arvot.