Suomen yleisten kirjastojen kirjavalintakulttuuri 1960- ja 1970-luvuilla.
KERÄNEN, JUHA (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KERÄNEN, JUHA
2004
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2004Tiivistelmä
Hakutermit:
aineistonvalinta, yleiset kirjastot
Tutkimuksen tavoitteena on luoda kokonaiskuvaa 1960- ja 1970-luvuilla esitetyistä näkemyksistä yleisten kirjastojen kirjavalinnasta. Tutkimuksessa rajoitutaan näkemyksiin, jotka käsittelivät painetun kirja-aineiston valintaa aikuisille.
Tutkimuskohteeksi otettiin Kirjastolehdessä ilmestyneet sekä muut 1960- ja 1970-lukujen kirjavalintaa käsitelleet kirjoitukset. Toiseksi aineistoksi valittiin Arvostelevan kirjaluettelon dekkariarvosteluista otos, jota analysoitiin kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti. Aineistosta analysoitiin ja tarvittaessa tulkittiin kohdat, joissa kirjoittavat esittivät näkemyksiä kirjanvalintaan vaikuttavista arvoista, tavoitteista ja normeista.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi Pekka Sulkusen esittämä malli kulttuurista normijärjestelmänä. Tämän kulttuurimallin mukaisesti tarkasteltiin ensiksikin kirjavalintaa virallisesti ohjannutta, kirjastolain ja kirjastoasetuksen muodostamaa kulttuuria. Lisäksi tarkasteltiin virallista kulttuuria valvoneiden kirjastontarkastajien toimintaa Vieno Wigellin esimerkkitapauksen pohjalta. Toiseksi tarkasteltiin Kirjastolehden ja muiden kirjavalintaa käsitelleiden julkaisujen kirjoitusten pohjalta kirjavalinnan epävirallista kulttuuria.
Tulosten mukaan virallinen kirjavalintakulttuuri ei kirjastolain ja kirjastoasetuksen osalta muuttunut sinällään tutkittuna aikakautena. Epävirallista kulttuuria kehitettiin aikakautena paljon. 1960-luvun alussa kehittelyt pohjautuivat yleensä virallisen kulttuurin määrittelemiin periaatteisiin, joita ei juurikaan kyseenalaistettu. 1960-luvun keskivaiheilta lähtien kirjavalintaa perinteisesti ohjanneet kasvatukselliset ja sivistykselliset periaatteet asetettiin kyseenalaisiksi ja kehiteltiin vaihtoehtoisia kirjavalinnan tavoitteita, kuten tiedonvälitys.
aineistonvalinta, yleiset kirjastot
Tutkimuksen tavoitteena on luoda kokonaiskuvaa 1960- ja 1970-luvuilla esitetyistä näkemyksistä yleisten kirjastojen kirjavalinnasta. Tutkimuksessa rajoitutaan näkemyksiin, jotka käsittelivät painetun kirja-aineiston valintaa aikuisille.
Tutkimuskohteeksi otettiin Kirjastolehdessä ilmestyneet sekä muut 1960- ja 1970-lukujen kirjavalintaa käsitelleet kirjoitukset. Toiseksi aineistoksi valittiin Arvostelevan kirjaluettelon dekkariarvosteluista otos, jota analysoitiin kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti. Aineistosta analysoitiin ja tarvittaessa tulkittiin kohdat, joissa kirjoittavat esittivät näkemyksiä kirjanvalintaan vaikuttavista arvoista, tavoitteista ja normeista.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi Pekka Sulkusen esittämä malli kulttuurista normijärjestelmänä. Tämän kulttuurimallin mukaisesti tarkasteltiin ensiksikin kirjavalintaa virallisesti ohjannutta, kirjastolain ja kirjastoasetuksen muodostamaa kulttuuria. Lisäksi tarkasteltiin virallista kulttuuria valvoneiden kirjastontarkastajien toimintaa Vieno Wigellin esimerkkitapauksen pohjalta. Toiseksi tarkasteltiin Kirjastolehden ja muiden kirjavalintaa käsitelleiden julkaisujen kirjoitusten pohjalta kirjavalinnan epävirallista kulttuuria.
Tulosten mukaan virallinen kirjavalintakulttuuri ei kirjastolain ja kirjastoasetuksen osalta muuttunut sinällään tutkittuna aikakautena. Epävirallista kulttuuria kehitettiin aikakautena paljon. 1960-luvun alussa kehittelyt pohjautuivat yleensä virallisen kulttuurin määrittelemiin periaatteisiin, joita ei juurikaan kyseenalaistettu. 1960-luvun keskivaiheilta lähtien kirjavalintaa perinteisesti ohjanneet kasvatukselliset ja sivistykselliset periaatteet asetettiin kyseenalaisiksi ja kehiteltiin vaihtoehtoisia kirjavalinnan tavoitteita, kuten tiedonvälitys.