"Je pense : je suis" L'emploi du deux-points en français
IGNATIUS, PÄIVI (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
IGNATIUS, PÄIVI
2004
Ranskan kieli - French Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2004-06-22Sisällysluettelo
INTRODUCTION 1 1. PRÉSENTATION DU TRAVAIL 2 1.1. L’objectif 2 1.2. Les méthodes 3 1.3. Le corpus 4 2. HISTOIRE ET DÉFINITIONS DU DEUX-POINTS 6 3. EMPLOI DU DEUX-POINTS 9 3.1. Emploi dans la phrase 10 3.2. Emploi sémantique 15 3.2.1. Correspondance avec connecteurs 17 3.3. Emploi stylistique 19 4. ANALYSE DU CORPUS : LES FONCTIONS DU DEUX-POINTS 21 4.1. La citation ou les différents cas du discours rapporté 21 4.1.1. La citation littéraire et les autres types du DD introduits par le deux-points 22 4.1.2. Le DI et le DIL introduits par le deux-points 27 4.1.3. Pour conclure 30 4.2. L’exemple et l’énumération 30 4.3. La manifestation des rapports logiques 33 4.3.1. L’explication 34 4.3.1.1. L’explication sans connecteurs lexicaux 34 4.3.1.2. La précision et la définition 36 4.3.1.3. L’explication et les connecteurs parce que, puisque, en effet et car 38 4.3.1.4. Récapitulation 42 4.3.2. La cause et la conséquence 43 4.3.3. L’opposition 49 4.4. L’annonce des mots significatifs et les titres 52 4.5. Les exemples de deux ou de plusieurs deux-points 53 5. ENQUÊTE : Les substituts lexicaux du deux-points selon quatre locuteurs natifs 59 6. CLASSEMENTS DES DEUX-POINTS 62 CONCLUSION 65 BIBLIOGRAPHIE 67 ANNEXE I - XXVIII
Tiivistelmä
Hakutermit:
kaksoispiste, ranskan kieli, välimerkit, konnektori, konteksti, korpus, semantiikka, tyyli
Tutkimuksen kohteena on kaksoispisteen käyttö ranskan kielessä: kaksoispisteen funktiot lauseessa, välimerkin semantiikka ja tyylilliset arvot. Työssä käsitellään kaksoispisteen historiaa sekä kielitieteilijöiden kuvauksia kaksoispisteen käytöstä. Tätä taustaa vasten tutkitaan aineistosta tehtyjen havaintojen valossa kaksoispisteen käyttöä ja semantiikkaa nykyranskassa. Tutkimuksessa selvitetään, vastaako kaksoispisteen käyttö aineistossa sanakirjojen ja kielioppien määrittelyjä sen käytöstä.
Tutkimusaineisto on koottu taulukko-ohjelmaan korpukseksi, joka sisältää 508 esimerkkiä kaksoispisteen käytöstä. Korpuksen esimerkit on haettu Frantext-tietokannasta ja seuraavista elektronisessa muodossa ilmestyvistä ranskankielisistä lehdistä: Libération, Le Monde, Le Nouvel Observateur ja Magazine Littéraire. Esimerkkien tekstit edustavat esseen, kirjeenvaihdon, pamfletin, oppikirjatekstin, draaman ja lehtitekstien tekstilajeja. Tutkimusmenetelmänä on käytetty eri tekstiyhteyksissä esiintyvien kaksoispisteiden vertailua ja luokittelua. Tutkimusta täydennettiin kyselyllä, johon vastasi neljä äidinkielenään ranskaa puhuvaa henkilöä. Kysely sisältää 50 esimerkin otoksen korpuksesta, yhteensä 58 kaksoispistettä. Informanttien tehtävänä oli korvata esimerkeissä esiintyvät kaksoispisteet leksikaalisesti, mikäli mahdollista, ja kirjoittaa korvaavat leksikaaliset elementit esimerkkien viereen. Vastausten avulla pyrittiin saamaan tietoa kaksoispisteen merkityksistä.
Kaksoispiste on kirjoitusjärjestelmän visuaalis-graafinen merkki, jota ei vastaa yksikään puhutun kielen foneemi. Ääneen luetussa tekstissä kaksoispiste ilmenee puhunnoksen suprasegmentaalisissa piirteissä ja eritoten taukona. Lauserakenteen kannalta kaksoispiste jakaa ja yhdistää lauseen jaksoja merkityskokonaisuuksiksi ja helpottaa lukijan tekstin hahmottamista toimien konnektorin tavoin. Kompleksisissa lauseissa kaksoispiste puolestaan luo eri tasoja lauseen osien välille: sen funktio ei ole ainoastaan introduktiivinen. Kaksoispiste on pragmaattinen merkki, eikä sillä ole arvoa käyttöyhteytensä ulkopuolella, mutta semanttisesti se kantaa merkityspotentiaalia itsessään. Kaksoispisteen merkityksen tulkinta on kontekstisidonnaista: merkitys on toisaalta kirjoittajan luoma ja toisaalta viime kädessä lukijan ratkaistavissa. Merkin moniarvoisuus käy ilmi siinä, että se voidaan korvata samassa kontekstissa usealla erilaisella leksikaalisella elementillä. Kyselytutkimuksessa selittävät konnektorit muodostivat keskeisen osan kaksoispisteen mahdollisista leksikaalisesti korvaavista elementeistä. Kaksoispisteen käyttöä loogisena konnektorina ei siten voi väheksyä. Korpuksen esimerkkien luokittelun perusteella kaksoispisteen merkittävimmät funktiot vastaavat kielioppien ja sanakirjojen määritelmissä annettuja: kaksoispistettä käytettiin eniten puheen tai kirjallisen sitaatin, selityksen, esimerkin ja luettelon liittämiseksi lauseyhteyteen. Tutkimus osoitti, että kaksoispisteen semattinen arvo on vaihteleva, joten sen merkitys osana kielen kirjoitusjärjestemää on moniulotteinen. Sen potentiaaliset merkitykset muodostavat joustavan semanttisen verkon. Tyylin kannalta kaksoispisteen käyttö luo tekstiin intensiivisyyttä ja sujuvuutta.
kaksoispiste, ranskan kieli, välimerkit, konnektori, konteksti, korpus, semantiikka, tyyli
Tutkimuksen kohteena on kaksoispisteen käyttö ranskan kielessä: kaksoispisteen funktiot lauseessa, välimerkin semantiikka ja tyylilliset arvot. Työssä käsitellään kaksoispisteen historiaa sekä kielitieteilijöiden kuvauksia kaksoispisteen käytöstä. Tätä taustaa vasten tutkitaan aineistosta tehtyjen havaintojen valossa kaksoispisteen käyttöä ja semantiikkaa nykyranskassa. Tutkimuksessa selvitetään, vastaako kaksoispisteen käyttö aineistossa sanakirjojen ja kielioppien määrittelyjä sen käytöstä.
Tutkimusaineisto on koottu taulukko-ohjelmaan korpukseksi, joka sisältää 508 esimerkkiä kaksoispisteen käytöstä. Korpuksen esimerkit on haettu Frantext-tietokannasta ja seuraavista elektronisessa muodossa ilmestyvistä ranskankielisistä lehdistä: Libération, Le Monde, Le Nouvel Observateur ja Magazine Littéraire. Esimerkkien tekstit edustavat esseen, kirjeenvaihdon, pamfletin, oppikirjatekstin, draaman ja lehtitekstien tekstilajeja. Tutkimusmenetelmänä on käytetty eri tekstiyhteyksissä esiintyvien kaksoispisteiden vertailua ja luokittelua. Tutkimusta täydennettiin kyselyllä, johon vastasi neljä äidinkielenään ranskaa puhuvaa henkilöä. Kysely sisältää 50 esimerkin otoksen korpuksesta, yhteensä 58 kaksoispistettä. Informanttien tehtävänä oli korvata esimerkeissä esiintyvät kaksoispisteet leksikaalisesti, mikäli mahdollista, ja kirjoittaa korvaavat leksikaaliset elementit esimerkkien viereen. Vastausten avulla pyrittiin saamaan tietoa kaksoispisteen merkityksistä.
Kaksoispiste on kirjoitusjärjestelmän visuaalis-graafinen merkki, jota ei vastaa yksikään puhutun kielen foneemi. Ääneen luetussa tekstissä kaksoispiste ilmenee puhunnoksen suprasegmentaalisissa piirteissä ja eritoten taukona. Lauserakenteen kannalta kaksoispiste jakaa ja yhdistää lauseen jaksoja merkityskokonaisuuksiksi ja helpottaa lukijan tekstin hahmottamista toimien konnektorin tavoin. Kompleksisissa lauseissa kaksoispiste puolestaan luo eri tasoja lauseen osien välille: sen funktio ei ole ainoastaan introduktiivinen. Kaksoispiste on pragmaattinen merkki, eikä sillä ole arvoa käyttöyhteytensä ulkopuolella, mutta semanttisesti se kantaa merkityspotentiaalia itsessään. Kaksoispisteen merkityksen tulkinta on kontekstisidonnaista: merkitys on toisaalta kirjoittajan luoma ja toisaalta viime kädessä lukijan ratkaistavissa. Merkin moniarvoisuus käy ilmi siinä, että se voidaan korvata samassa kontekstissa usealla erilaisella leksikaalisella elementillä. Kyselytutkimuksessa selittävät konnektorit muodostivat keskeisen osan kaksoispisteen mahdollisista leksikaalisesti korvaavista elementeistä. Kaksoispisteen käyttöä loogisena konnektorina ei siten voi väheksyä. Korpuksen esimerkkien luokittelun perusteella kaksoispisteen merkittävimmät funktiot vastaavat kielioppien ja sanakirjojen määritelmissä annettuja: kaksoispistettä käytettiin eniten puheen tai kirjallisen sitaatin, selityksen, esimerkin ja luettelon liittämiseksi lauseyhteyteen. Tutkimus osoitti, että kaksoispisteen semattinen arvo on vaihteleva, joten sen merkitys osana kielen kirjoitusjärjestemää on moniulotteinen. Sen potentiaaliset merkitykset muodostavat joustavan semanttisen verkon. Tyylin kannalta kaksoispisteen käyttö luo tekstiin intensiivisyyttä ja sujuvuutta.