Tuottavatko yritysverkostot kilpailuetua? Esimerkkitapaus: Mäntän seudun yritysverkostot.
ROPANEN, PEKKA (2004)
2004
Yrityksen taloustiede, markkinointi - Marketing
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2004-09-06
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13389
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13389
Tiivistelmä
Hakutermit:
kilpailuetu, verkostoituminen, yritysverkostot
Nykyisen talouselämän megatrendi on verkostoituminen, jolla arvellaan ratkaistavan mitä erilaisimpia liike-elämän ongelmia. Hyvin yleistä kuitenkin näyttää olevan, että todelliset tiedot yritysverkostoista ja niiden avulla saavutettavista hyödyistä ovat käytännössä melko vähäisiä. Tutkielman tavoitteena oli analysoida tuottavatko yritysverkostot toimijoilleen kilpailuetua ja jos tuottavat niin miten ja millaista. Aihetta käsiteltiin verkostotutkimuksen, muun muassa IMP-ryhmän (International/Industrial Marketing and Purchasing Group) tutkijoiden teorioiden sekä Porterin, Aldersonin ja Ma’n kilpailuetukirjallisuuden pohjalta. Tutkielman empiirisessä osioissa pyrittiin selvittämään, miten kahden esimerkkiverkoston toimijat kokevat verkostoitumisen avulla saavutettavan kilpailuedun. Empiirinen aineisto hankittiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla kahden esimerkkiverkoston yhteensä kuudessa yrityksessä.
Teoreettisen analyysin lopputuloksena havaittiin, että yritysverkostot tuottavat toimijoilleen sekä kustannus- että erilaistamisetua. Edellytyksenä on kuitenkin, että verkoston sisäistä kommunikaatiota sekä tiedon siirtoa ja käsittelyä on optimoitu ja arvontuotantoprosesseja integroitu. Merkittäviksi toiminnan tehostamisen keinoiksi havaittiin toimijoiden toiminnanohjaus- ja muiden tietojärjestelmien integrointi sekä verkoston kehittämistä ja johtamista edistävien vuorovaikutusmenetelmien käyttöönotto.
Esimerkkiverkostojen toiminnassa hyödynnetään verkostoitumisen mahdollisuuksia hyvin rajatusti. Kilpailuedun luomisen tehostamiseksi esimerkkiverkostoissa tulisi käydä perusteellista keskustelua verkoston tarkoituksesta, päämääristä, arvoista ja strategiasta. Lisäksi kannattaisi poistaa päällekkäisiä toimintoja, keskittyä ydinprosesseihin ja ulkoistaa toimintoja, tehostaa kommunikaatiota esimerkiksi epävirallisten tapaamisten ja sovittujen verkostopalavereiden muodossa ja alentaa tiedon siirron ja käsittelyn kustannuksia tietotekniikkaa hyödyntämällä.
kilpailuetu, verkostoituminen, yritysverkostot
Nykyisen talouselämän megatrendi on verkostoituminen, jolla arvellaan ratkaistavan mitä erilaisimpia liike-elämän ongelmia. Hyvin yleistä kuitenkin näyttää olevan, että todelliset tiedot yritysverkostoista ja niiden avulla saavutettavista hyödyistä ovat käytännössä melko vähäisiä. Tutkielman tavoitteena oli analysoida tuottavatko yritysverkostot toimijoilleen kilpailuetua ja jos tuottavat niin miten ja millaista. Aihetta käsiteltiin verkostotutkimuksen, muun muassa IMP-ryhmän (International/Industrial Marketing and Purchasing Group) tutkijoiden teorioiden sekä Porterin, Aldersonin ja Ma’n kilpailuetukirjallisuuden pohjalta. Tutkielman empiirisessä osioissa pyrittiin selvittämään, miten kahden esimerkkiverkoston toimijat kokevat verkostoitumisen avulla saavutettavan kilpailuedun. Empiirinen aineisto hankittiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla kahden esimerkkiverkoston yhteensä kuudessa yrityksessä.
Teoreettisen analyysin lopputuloksena havaittiin, että yritysverkostot tuottavat toimijoilleen sekä kustannus- että erilaistamisetua. Edellytyksenä on kuitenkin, että verkoston sisäistä kommunikaatiota sekä tiedon siirtoa ja käsittelyä on optimoitu ja arvontuotantoprosesseja integroitu. Merkittäviksi toiminnan tehostamisen keinoiksi havaittiin toimijoiden toiminnanohjaus- ja muiden tietojärjestelmien integrointi sekä verkoston kehittämistä ja johtamista edistävien vuorovaikutusmenetelmien käyttöönotto.
Esimerkkiverkostojen toiminnassa hyödynnetään verkostoitumisen mahdollisuuksia hyvin rajatusti. Kilpailuedun luomisen tehostamiseksi esimerkkiverkostoissa tulisi käydä perusteellista keskustelua verkoston tarkoituksesta, päämääristä, arvoista ja strategiasta. Lisäksi kannattaisi poistaa päällekkäisiä toimintoja, keskittyä ydinprosesseihin ja ulkoistaa toimintoja, tehostaa kommunikaatiota esimerkiksi epävirallisten tapaamisten ja sovittujen verkostopalavereiden muodossa ja alentaa tiedon siirron ja käsittelyn kustannuksia tietotekniikkaa hyödyntämällä.