Lämpöyrittäjyyden muotoutuminen Etelä-Savossa. Puuenergia maaseudun uutena elinkeinomahdollisuutena.
JÄNIS, LAURA (2004)
2004
Ympäristöpolitiikka - Environmental Policy
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2004-09-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13382
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13382
Sisällysluettelo
1 JOHDANTO 5 1.1 Maaseudun rakennemuutos ja maaseutuyrittäjyys 5 1.2 Tutkimuskohteena lämpöyrittäjyys Etelä-Savossa 8 1.3 Aineistona lämpöyrittäjien haastattelut 14 2 MAASEUTUTUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ 18 2.1 Verkostot ja verkostoituminen 18 2.2 Sosiaalinen pääoma 22 2.3 Verkostoituminen ja "bottom up" maaseutukontekstissa 27 2.4 Maaseudun töiden organisoiminen maaseutusopimuksella 29 3 PUUENERGIA JA LÄMPÖYRITTÄJYYS SUOMESSA 32 3.1 Puuenergia ja hakkeen tuotanto 32 3.2 Puuenergian käytön ympäristövaikutukset 34 3.3 Puuenergian käytön ja lämpöyrittäjyyden edistäminen 1990-luvulla 35 3.3.1 Suomessa 35 3.3.2 Etelä-Savossa 39 3.4 Lämpöyrittäjyyden lisääntyminen Suomessa 41 4 LÄMPÖYRITTÄJYYS YRITTÄJIEN KERTOMANA 44 4.1 Lämpöyrittäjyyden tilanne Etelä-Savossa 44 4.1.1 Lämpöyrityskohteet 44 4.1.2 Raaka-aineen hankinta 46 4.1.3 Kuntien suhtautuminen lämpöyrittäjyyteen 51 4.2 Lämpöyrittäjyyden lisääntymistä edistäneet ja jarruttaneet tekijät 54 4.2.1 Lämpöyrittäjyys sopii hyvin maaseudulle 54 4.2.2 Ongelmakohtia: työn sitovuus, kalliit investoinnit ja byrokratia 58 4.2.3 Yhteenveto lämpöyrittäjyyden lisääntymiseen vaikuttaneista tekijöistä 63 4.3 Lämpöyrittäjyyteen liittyvät toimijat Etelä-Savossa 65 4.3.1 Neuvontaorganisaatioilta apua yrityksen perustamisvaiheessa 65 4.3.2 Käytännön toiminnassa mukana erilaisia yhteistyökumppaneita 70 4.4 Lämpöyrittäjätyypit 74 5 TARKASTELU 78 5.1 Kehitettävääkin löytyy vielä 78 5.2 Verkostoituminen on vielä vähäistä 81 5.3 Lämpöyrittäjyyden merkitys ja jatkotutkimuksen aiheita 85 LÄHTEET 87
Tiivistelmä
Hakutermit:
puuenergia, lämpöyrittäjyys, maaseutuyrittäjyys, maaseudun kehittäminen
Tutkielman aiheena on lämpöyrittäjyys ja puuenergia maaseudun kehittämisen näkökulmasta. Lämpöyrittäjyydellä tarkoitetaan toimintaa, jossa yrittäjä itse hankkimallaan polttoaineella tuottaa lämpöä asiakkaalle ja asiakas maksaa yrittäjälle tuotetun lämmön mukaan. Lämpöyrittäjyys on usein maa- ja metsätalouden sivuelinkeino ja asiakkaana on yleensä kunta. Toimintatapana lämpöyrittäjyys on muotoutunut viimeisten kymmenen vuoden aikana ja nykyään lämpöyrityskohteita on Suomessa noin 200. Tutkielma on laadullinen tapaustutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää, millä tavoin ja minkälaiseksi lämpöyrittäjyys on muotoutunut Etelä-Savon maakunnassa. Tutkimusongelmia lähestyttiin yrittäjien näkökulmasta, koska haluttiin korostaa sisäsyntyisen kehityksen tärkeyttä alueellisessa kehittämisessä.
Tutkimuksen empiirisenä aineistona ovat eteläsavolaisten lämpöyrittäjien haastattelut (11 kpl). Aineisto kerättiin syyskesällä 2003 ja menetelmänä oli puolistrukturoidun haastattelun ja teemahaastattelun välimuoto. Aineistoa on analysoitu teemoittelemalla ja tyypittelemällä. Lämpöyrittäjyyden taustojen selvittämiseksi on kirjallisuuden lisäksi käytetty lähteenä Maaseudun tulevaisuus -lehden puuenergiaa käsitelleitä artikkeleita vuosilta 19932001. Tutkimustuloksia on tarkasteltu verkostoitumisen ja sosiaalisen pääoman käsitteitä vasten.
Lämpöyrittäjyys on Etelä-Savossa lähtenyt hyvin käyntiin. Yrityksiä alueella oli tutkimuksen tekohetkellä 12 ja lämpöyrityskohteita 18. Raaka-aineena käytetään useimmiten metsähaketta, mutta jonkin verran myös puunjalostusteollisuuden sivutuotteena syntyvää jätepuuta. Lämpöyrittäjyys sopii hyvin maaseudulle muun muassa siksi, että siinä työt painottuvat muuten hiljaisempaan talvikauteen. Ongelmallisinta yrittäjien näkökulmasta toiminnassa on sen sitovuus ja kalliit investoinnit. Jonkin verran on ollut myös teknisiä ongelmia ja aina ei yhteistyö kunnan kanssa ole sujunut parhaalla mahdollisella tavalla. Lämpöyrittäjyys on lisääntynyt sitä mukaa kuin tieto ja myönteiset kokemukset toiminnasta ovat levinneet niin yrittäjien kuin asiakkaidenkin keskuudessa. Lämpöyrittäjäksi ryhtyminen on nyt helpompaa kuin kymmenen vuotta sitten myös siksi, että nykyään apuna on erilaisia neuvontaorganisaatioita kuten metsäkeskus ja maaseutukeskus.
puuenergia, lämpöyrittäjyys, maaseutuyrittäjyys, maaseudun kehittäminen
Tutkielman aiheena on lämpöyrittäjyys ja puuenergia maaseudun kehittämisen näkökulmasta. Lämpöyrittäjyydellä tarkoitetaan toimintaa, jossa yrittäjä itse hankkimallaan polttoaineella tuottaa lämpöä asiakkaalle ja asiakas maksaa yrittäjälle tuotetun lämmön mukaan. Lämpöyrittäjyys on usein maa- ja metsätalouden sivuelinkeino ja asiakkaana on yleensä kunta. Toimintatapana lämpöyrittäjyys on muotoutunut viimeisten kymmenen vuoden aikana ja nykyään lämpöyrityskohteita on Suomessa noin 200. Tutkielma on laadullinen tapaustutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää, millä tavoin ja minkälaiseksi lämpöyrittäjyys on muotoutunut Etelä-Savon maakunnassa. Tutkimusongelmia lähestyttiin yrittäjien näkökulmasta, koska haluttiin korostaa sisäsyntyisen kehityksen tärkeyttä alueellisessa kehittämisessä.
Tutkimuksen empiirisenä aineistona ovat eteläsavolaisten lämpöyrittäjien haastattelut (11 kpl). Aineisto kerättiin syyskesällä 2003 ja menetelmänä oli puolistrukturoidun haastattelun ja teemahaastattelun välimuoto. Aineistoa on analysoitu teemoittelemalla ja tyypittelemällä. Lämpöyrittäjyyden taustojen selvittämiseksi on kirjallisuuden lisäksi käytetty lähteenä Maaseudun tulevaisuus -lehden puuenergiaa käsitelleitä artikkeleita vuosilta 19932001. Tutkimustuloksia on tarkasteltu verkostoitumisen ja sosiaalisen pääoman käsitteitä vasten.
Lämpöyrittäjyys on Etelä-Savossa lähtenyt hyvin käyntiin. Yrityksiä alueella oli tutkimuksen tekohetkellä 12 ja lämpöyrityskohteita 18. Raaka-aineena käytetään useimmiten metsähaketta, mutta jonkin verran myös puunjalostusteollisuuden sivutuotteena syntyvää jätepuuta. Lämpöyrittäjyys sopii hyvin maaseudulle muun muassa siksi, että siinä työt painottuvat muuten hiljaisempaan talvikauteen. Ongelmallisinta yrittäjien näkökulmasta toiminnassa on sen sitovuus ja kalliit investoinnit. Jonkin verran on ollut myös teknisiä ongelmia ja aina ei yhteistyö kunnan kanssa ole sujunut parhaalla mahdollisella tavalla. Lämpöyrittäjyys on lisääntynyt sitä mukaa kuin tieto ja myönteiset kokemukset toiminnasta ovat levinneet niin yrittäjien kuin asiakkaidenkin keskuudessa. Lämpöyrittäjäksi ryhtyminen on nyt helpompaa kuin kymmenen vuotta sitten myös siksi, että nykyään apuna on erilaisia neuvontaorganisaatioita kuten metsäkeskus ja maaseutukeskus.