Sä luulit ei tällaista paikkaa olekaan. Paikan kuvaukset suomalaisissa rocklyriikoissa 1970-luvulta uuden vuosituhannen alkuun.
VILHULA, ANNA (2004)
VILHULA, ANNA
2004
Aluetiede - Regional Studies
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2004-08-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13376
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13376
Sisällysluettelo
1 Intro 2 2 Tutkimuksen lähtökohdat 10 2.1 Aineiston esittely 10 2.2 Tutkimuskysymykset ja aineiston käsittely 14 2.3 Minä ja musiikki − suhteeni tutkimusaiheeseen ja asemani tutkijana 18 3 Tahtia työlle aihepiiriin liittyvästä tutkimuksesta 22 4 Agraari-Suomesta monikulttuuristuvaan ja globalisoituvaan tietoyhteiskuntaan 32 4.1 Maatalousyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan ja kohti ”median uutta järjestystä” 32 4.2 Maaseudulta kaupunkeihin − väestön keskittyminen Etelä-Suomeen 35 4.3 Globalisaatiokehityksen voimistuminen 37 5 Muuttuvat kollektiiviset identiteetit ja paikan muuttuvat merkitykset 41 5.1 Monimerkityksellinen identiteetin käsite 41 5.2 Globalisaation vaikutukset paikkoihin ja paikan merkityksiin 43 5.3 Globalisaation vaikutukset paikkoihin sidottuihin identiteetteihin 48 6 Musiikki − avain identiteettiin ja paikkojen merkityksiin 53 7 Katsaus suomalaiseen rockmusiikkiin vuosina 1970−2003 56 7.1 1970-luku: suomirockin synnyn vuosikymmen 56 7.2 1980-luku: rockin vakiintuminen osaksi kansallista kulttuuria 59 7.3 1990-luvulta 2000-luvulle: populaarimusiikin kentän pirstaloituminen 62 8 Paikkojen kuvaukset suomalaisissa rocklyriikoissa 67 8.1 ”Tarkkailen maailmaa” − maailmasta sanottua 67 8.2 ”Suomalaiset ovat hyvin harrasta kansaa” − kotimaan ja ulkomaiden kuvaukset 68 8.3 ”Matkaan maalta lähden vaan” − maaseudun ja kaupungin kuvaukset 87 8.4 ”Mä taidan kuulua tänne” − kotipaikkakunnan ja kodin kuvaukset 91 8.5 ”Varjoissa jonkun diskon istun iltaisin” − toiminnalliset paikat 105 8.6 ”Sun luokses tuu en” − epämääräiset paikat 110 8.7 Paikkojen puuttuminen laulunsanoista 115 9 Muuttuvat aiheet ja paikkoihin kiinnittyminen rocklyriikoissa vuosina 1970−2003 119 10 Outro 127 Lähteet 130 Liite: Tutkimusaineiston levyt vuosikymmenittäin 140
Tiivistelmä
Hakutermit:
kollektiivinen identiteetti, paikka, rocklyriikat, Suomi
Tutkimus käsittelee suomalaisten suomeksi laulettujen rocklyriikoiden paikkakuvauksia vuosina 1970−2003. Paikalla tarkoitetaan tutkimuksessa esimerkiksi ravintolaa, puistoa, kaupunkia, valtiota, maanosaa tai maailmaa. Tarkastelussa olivat mukana myös paikkaan kuulumisen ilmaukset, kuten kansallisuussanat. Lyriikat ovat muistijälkiä ajasta, jolloin ne ovat syntyneet. Kulttuuriset tuotteet paitsi heijastavat yhteiskuntaa ja kulttuuria, myös luovat ja ylläpitävät mielikuvia paikoista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia mielikuvia paikoista syntyy suomalaisten laulujen perusteella, ja miten laulunsanojen paikkakuvaukset ovat reilun kolmenkymmenen vuoden aikana muuttuneet. Keskeinen kysymys oli, miten globalisaatiokehitys on vaikuttanut paikan kuvauksiin eli oliko laulujen ulkomaailma ennen eksoottinen ja näyttäytyykö se globalisaation myötä uudemmissa lyriikoissa arkisena tai unohdettuna.
Tutkimuksen aineisto koostuu 34 suomalaisesta rocklevystä, jotka on poimittu Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry:n ”Top 500 Suomessa kautta aikain myydyimmät kotimaiset äänitteet” -listalta. 1970-, 1980- ja 1990-luvuilta oli mukana kymmenen levyä, 2000-luvulta neljä. Laadullisessa analyysissä oli mukana 368 kappaleen sanat. Laulunsanoista etsittiin erilaisia paikan ilmauksia, jotka ryhmiteltiin seuraavasti: sanoituksista löytyi kuvauksia maailmasta, Suomesta ja ulkomaista, kaupungista ja maaseudusta, kotipaikkakunnasta ja kodista, erilaisista toiminnallisista paikoista ja epämääräisistä paikoista.
Tutkimuksessa selvisi, että suomalaisten rocklyriikoiden ulkomaiden kuvaukset ovat vähentyneet tarkasteluajanjaksolla, ja laulujen tapahtumat sijoittuvat uudemmissa lauluissa pikemminkin kotiin tai kotipaikkakunnalle. Rasistisia kuvauksia ei esiintynyt enää 1990-luvulla. Kaupungin kuvauksia oli aineistossa huomattavasti enemmän kuin maaseudun. Sanoitukset toistivat stereotyyppisiä käsityksiä paikoista ja niiden asukkaista. Eurooppalaista tai maailmankansalaisen identiteettiä ei lauluista löytynyt, paikallinen ja kansallinen löytyi. Rocklaulujen suomalaisuuskuva oli melko yksipuolinen vuodesta toiseen, vaikka suomalaisuuteen yhdistettiinkin sekä positiivisia että negatiivisia ominaisuuksia. Maantieteellisiä paikkoja oli lyriikoissa vähemmän kuin toiminnallisia paikkoja. Usein laulun tapahtumille luotiin toiminnallinen tila adverbeillä. Analysoiduista lauluista 11,9 prosentissa ei ollut minkäänlaisia viittauksia paikkoihin.
Globalisaatio ei aineiston perusteella vähennä paikkojen merkitystä tai aiheuta juurettomuutta, vaan pikemminkin se voi voimistaa paikkaan sitoutumisen tarvetta. Vaikka 34 levyä ei voi paljastaa kaikkea suomalaisten rocklaulujen paikkakuvauksista, sisälsivät levyt runsaasti erilaisia paikan kuvauksia. Aineisto soveltui hyvin laadulliseen tutkimusotteeseen. Tuoreemmissa levyissä oli erityisen paljon iskelmällisiä sanoituksia ja rakkauslauluja, mikä vaikuttaa tuloksiin, koska niiden paikan kuvaukset koostuvat usein epämääräisistä viittauksista kuten adverbeistä ”täällä” tai ”luonasi”. Laajempi aineisto olisi voinut antaa toisenlaisia tuloksia.
kollektiivinen identiteetti, paikka, rocklyriikat, Suomi
Tutkimus käsittelee suomalaisten suomeksi laulettujen rocklyriikoiden paikkakuvauksia vuosina 1970−2003. Paikalla tarkoitetaan tutkimuksessa esimerkiksi ravintolaa, puistoa, kaupunkia, valtiota, maanosaa tai maailmaa. Tarkastelussa olivat mukana myös paikkaan kuulumisen ilmaukset, kuten kansallisuussanat. Lyriikat ovat muistijälkiä ajasta, jolloin ne ovat syntyneet. Kulttuuriset tuotteet paitsi heijastavat yhteiskuntaa ja kulttuuria, myös luovat ja ylläpitävät mielikuvia paikoista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia mielikuvia paikoista syntyy suomalaisten laulujen perusteella, ja miten laulunsanojen paikkakuvaukset ovat reilun kolmenkymmenen vuoden aikana muuttuneet. Keskeinen kysymys oli, miten globalisaatiokehitys on vaikuttanut paikan kuvauksiin eli oliko laulujen ulkomaailma ennen eksoottinen ja näyttäytyykö se globalisaation myötä uudemmissa lyriikoissa arkisena tai unohdettuna.
Tutkimuksen aineisto koostuu 34 suomalaisesta rocklevystä, jotka on poimittu Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry:n ”Top 500 Suomessa kautta aikain myydyimmät kotimaiset äänitteet” -listalta. 1970-, 1980- ja 1990-luvuilta oli mukana kymmenen levyä, 2000-luvulta neljä. Laadullisessa analyysissä oli mukana 368 kappaleen sanat. Laulunsanoista etsittiin erilaisia paikan ilmauksia, jotka ryhmiteltiin seuraavasti: sanoituksista löytyi kuvauksia maailmasta, Suomesta ja ulkomaista, kaupungista ja maaseudusta, kotipaikkakunnasta ja kodista, erilaisista toiminnallisista paikoista ja epämääräisistä paikoista.
Tutkimuksessa selvisi, että suomalaisten rocklyriikoiden ulkomaiden kuvaukset ovat vähentyneet tarkasteluajanjaksolla, ja laulujen tapahtumat sijoittuvat uudemmissa lauluissa pikemminkin kotiin tai kotipaikkakunnalle. Rasistisia kuvauksia ei esiintynyt enää 1990-luvulla. Kaupungin kuvauksia oli aineistossa huomattavasti enemmän kuin maaseudun. Sanoitukset toistivat stereotyyppisiä käsityksiä paikoista ja niiden asukkaista. Eurooppalaista tai maailmankansalaisen identiteettiä ei lauluista löytynyt, paikallinen ja kansallinen löytyi. Rocklaulujen suomalaisuuskuva oli melko yksipuolinen vuodesta toiseen, vaikka suomalaisuuteen yhdistettiinkin sekä positiivisia että negatiivisia ominaisuuksia. Maantieteellisiä paikkoja oli lyriikoissa vähemmän kuin toiminnallisia paikkoja. Usein laulun tapahtumille luotiin toiminnallinen tila adverbeillä. Analysoiduista lauluista 11,9 prosentissa ei ollut minkäänlaisia viittauksia paikkoihin.
Globalisaatio ei aineiston perusteella vähennä paikkojen merkitystä tai aiheuta juurettomuutta, vaan pikemminkin se voi voimistaa paikkaan sitoutumisen tarvetta. Vaikka 34 levyä ei voi paljastaa kaikkea suomalaisten rocklaulujen paikkakuvauksista, sisälsivät levyt runsaasti erilaisia paikan kuvauksia. Aineisto soveltui hyvin laadulliseen tutkimusotteeseen. Tuoreemmissa levyissä oli erityisen paljon iskelmällisiä sanoituksia ja rakkauslauluja, mikä vaikuttaa tuloksiin, koska niiden paikan kuvaukset koostuvat usein epämääräisistä viittauksista kuten adverbeistä ”täällä” tai ”luonasi”. Laajempi aineisto olisi voinut antaa toisenlaisia tuloksia.