Piilopinnoja ja tuplatöitä - Opettajankouluttajien näkemyksiä tasa-arvosta ja sukupuolen merkityksestä.
HUHTA, LIISA (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
HUHTA, LIISA
2004
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2004Sisällysluettelo
1 JOHDANTO 5 1.1 TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPETTAJANKOULUTUKSESSA 5 1.2 SUKUPUOLTEN TASA-ARVO LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ JA KOULUN KASVATUSTAVOITTEENA 6 1.3 TUTKIMUKSEN RAKENNE 8 2 KOULUUN, TASA-ARVOON JA SUKUPUOLEEN LIITTYVÄ TEOREETTINEN KESKUSTELU 9 2.1 TASA-ARVO 10 2.2 SUKUPUOLI JA SUKUPUOLIJÄRJESTELMÄ 13 2.3 SUKUPUOLINEUTRAALISUUDELLA TASA-ARVOON? 16 2.4 KOULUN RISTIRIITAISET TEHTÄVÄT 21 2.5 SUKUPUOLEN RAKENTUMINEN KOULUN JA OPETTAJANKOULUTUKSEN KÄYTÄNTEISSÄ 22 2.5.1 Piilo-opetussuunnitelma 22 2.5.2 Sukupuoliero ja sen tekeminen koulun eri alueilla 24 2.5.3 Oppilaan sukupuolelle annettuja merkityksiä ja arvostuseroja 26 2.5.4 Opettajan sukupuolelle annettuja merkityksiä ja arvostuseroja 28 2.6 SUKUPUOLISENSITIIVISYYS MAHDOLLISUUTENA 30 2.7 AINEKSIA ANALYYSIIN 31 3 TUTKIMUSTEHTÄVÄ 33 3.1 NÄKYMÄTÖN NÄKYVÄKSI 33 3.2 TUTKIMUKSEN TARKOITUS 34 3.3 TUTKIMUSONGELMAT 35 3.4 TIETEENFILOSOFISET PERUSTEET VALINTOJEN TAUSTALLA 36 3.5 TUTKIJAN PAIKKA 38 3.6 AINEISTONKERUU 39 3.7 KOHDEJOUKKO JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS 42 3.8 AINEISTON ANALYSOINTI 43 4 TUTKIMUSTULOKSET 46 4.1 KYSELYYN VASTANNEIDEN KUVAILU 46 4.2 OPETTAJANKOULUTTAJIEN NÄKEMYKSET SUKUPUOLTEN VÄLISESTÄ TASA-ARVOSTA 50 4.2.1 Tasa-arvotavoitteet toteutuvat hyvin 50 4.2.2 Mitä on sukupuolten välinen tasa-arvo? 59 4.2.3 Yliopiston sukupuolijakauma osana tasa-arvoa 61 4.2.4 Tasa-arvo on arvona tärkeä 65 4.2.5 Opettajankouluttajien rooli tasa-arvoasioissa 69 4.3 OPETTAJANKOULUTTAJIEN SUKUPUOLELLE ANTAMAT MERKITYKSET 71 4.3.1 Oppilaan sukupuoli 71 4.3.2 Opettajan sukupuoli 77 4.4 YHTEENVETO TULOKSISTA 83 5 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS 85 5.1 LUOTETTAVUUS KVALITATIIVISESSA JA KVANTITATIIVISESSA TUTKIMUKSESSA 85 5.2 KIPUKOHTIA LUOTETTAVUUSTARKASTELUSSA 87 5.2.1 Pieni vastausprosentti 87 5.2.2 Epävarmuutta ja ristiriitaisuuksia 88 5.2.3 Lomakekyselyn kriittiset kohdat 90 5.3 RIITTÄVÄSTI LUOTETTAVUUTTA 90 5.3.1 Validiteetti ja reliabiliteetti 90 5.3.2 Vastaavuus, siirrettävyys, varmuus ja vahvistettavuus 91 6 PÄÄTELMÄT 94 6.1 ERILAISIA TASA-ARVONÄKEMYKSIÄ 94 6.2 SUKUPUOLEN MERKITYS RIIPPUU TILANTEESTA 97 6.3 PÄÄLLEKKÄISET DISKURSSIT 98 6.4 KOHTI TASA-ARVOA? 100 LÄHTEET 102 LUETTELO TAULUKOISTA JA KUVIOISTA 107 LIITE 1: SAATEKIRJE JA KYSELYLOMAKE 108 LIITE 2: KYSELYLOMAKE TEEMOITTAIN 118
Tiivistelmä
Hakutermit:
opettajankouluttaja, sukupuolten välinen tasa-arvo, sukupuolen merkitys
Tutkielmassa tarkastellaan opettajankouluttajien näkemyksiä sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja sen toteutumisesta koulussa ja opettajankoulutuksessa. Lisäksi työssä selvitetään, millaisia merkityksiä opettajankouluttajat antavat oppilaan ja opettajan sukupuolelle. Tutkimuksen aineisto on kerätty kyselylomakkeella Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen opettajilta sekä Hämeenlinnan ja Tampereen normaalikoulujen ohjaavilta opettajilta keväällä 2002. Kysely toteutettiin internet-kyselynä ja se koostuu väittämä- ja monivalintakysymyksistä sekä avoimista kysymyksistä. Aineiston tilasto-osuuden analyysissä on käytetty SPSS-tilasto-ohjelmaa. Laadullista osuutta analysoidaan teemoittelun ja tyypittelyn avulla.
Tutkimus osoittaa opettajankouluttajien pitävän tasa-arvoa periaatteellisella tasolla tärkeäna arvona. Tasa-arvon koetaan kuitenkin pitkälti jo toteutuneen, eikä sen aktiivista edistämistä nähdä tarpeelliseksi. Oppilaiden sukupuolesta riippumatonta samalla tavalla kohtelua pidetään hyvin toteutuneen tasa-arvon takeena. Kuitenkin koulussa hyvin menestymisen perustellaan johtuvan tytöillä ahkeruudesta ja pojilla lahjakkuudesta. Vaikka lainsäädännössä asetettujen tasa-arvotavoitteiden katsotaan toteutuvan hyvin, opettajankouluttajat kuvaavat seikkaperäisesti tasa-arvo-ongelmia. Miesopiskelijoiden kerrotaan vähäisen määränsä vuoksi saavan ’piilopinnoja’. Naispuoliset opettajankouluttajat kuvaavat sukupuolestaan olevan miehiä enemmän haittaa erityisesti työyhteisön jäseninä. Opettajaopiskelijoiden naisenemmistöisyys huolestuttaa opettajankouluttajia ja opettajiksi toivotaan lisää miehiä.
Tulokset osoittavat opettajankouluttajien tasa-arvonäkemyksissä elävän useita toisilleen päällikkäisiä ja ristiriitaisia diskursseja. Samanaikasesti tasa-arvon kerrotaan jo toteutuneen ja kuvataan tasa-arvo-ongelmia. Sukupuolella ei sanota olevan merkitystä ja samanaikaisesti toivotaan lisää miehiä opettajiksi ja opettajaopiskelijoiksi. Tutkimuksen perusteella voidaankin tehdä se johtopäätös, että voidakseen antaa tuleville opiskelijoille välineitä edistää sukupuolten välistä tasa-arvon koulussa, opettajankouluttajat tarvitsevat tietoa yhteiskunnan sukupuolen mukaisesta hierarkkisesta jaosta sekä sukupuolen merkityksestä.
opettajankouluttaja, sukupuolten välinen tasa-arvo, sukupuolen merkitys
Tutkielmassa tarkastellaan opettajankouluttajien näkemyksiä sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja sen toteutumisesta koulussa ja opettajankoulutuksessa. Lisäksi työssä selvitetään, millaisia merkityksiä opettajankouluttajat antavat oppilaan ja opettajan sukupuolelle. Tutkimuksen aineisto on kerätty kyselylomakkeella Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen opettajilta sekä Hämeenlinnan ja Tampereen normaalikoulujen ohjaavilta opettajilta keväällä 2002. Kysely toteutettiin internet-kyselynä ja se koostuu väittämä- ja monivalintakysymyksistä sekä avoimista kysymyksistä. Aineiston tilasto-osuuden analyysissä on käytetty SPSS-tilasto-ohjelmaa. Laadullista osuutta analysoidaan teemoittelun ja tyypittelyn avulla.
Tutkimus osoittaa opettajankouluttajien pitävän tasa-arvoa periaatteellisella tasolla tärkeäna arvona. Tasa-arvon koetaan kuitenkin pitkälti jo toteutuneen, eikä sen aktiivista edistämistä nähdä tarpeelliseksi. Oppilaiden sukupuolesta riippumatonta samalla tavalla kohtelua pidetään hyvin toteutuneen tasa-arvon takeena. Kuitenkin koulussa hyvin menestymisen perustellaan johtuvan tytöillä ahkeruudesta ja pojilla lahjakkuudesta. Vaikka lainsäädännössä asetettujen tasa-arvotavoitteiden katsotaan toteutuvan hyvin, opettajankouluttajat kuvaavat seikkaperäisesti tasa-arvo-ongelmia. Miesopiskelijoiden kerrotaan vähäisen määränsä vuoksi saavan ’piilopinnoja’. Naispuoliset opettajankouluttajat kuvaavat sukupuolestaan olevan miehiä enemmän haittaa erityisesti työyhteisön jäseninä. Opettajaopiskelijoiden naisenemmistöisyys huolestuttaa opettajankouluttajia ja opettajiksi toivotaan lisää miehiä.
Tulokset osoittavat opettajankouluttajien tasa-arvonäkemyksissä elävän useita toisilleen päällikkäisiä ja ristiriitaisia diskursseja. Samanaikasesti tasa-arvon kerrotaan jo toteutuneen ja kuvataan tasa-arvo-ongelmia. Sukupuolella ei sanota olevan merkitystä ja samanaikaisesti toivotaan lisää miehiä opettajiksi ja opettajaopiskelijoiksi. Tutkimuksen perusteella voidaankin tehdä se johtopäätös, että voidakseen antaa tuleville opiskelijoille välineitä edistää sukupuolten välistä tasa-arvon koulussa, opettajankouluttajat tarvitsevat tietoa yhteiskunnan sukupuolen mukaisesta hierarkkisesta jaosta sekä sukupuolen merkityksestä.