Lahjakkuuden tunnistaminen ja huomioon ottaminen ala-asteen opetuksessa
LEPPÄKOSKI, JARNA (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
2004
Kasvatustiede - Education
Hyväksymispäivämäärä
2004-08-26Tiivistelmä
Tutkimuksessa kartoitetaan ala-asteen opettajien käsityksiä lahjakkuudesta, lahjakkaista oppilaista ja heidän tunnistamisestaan. Tutkimuksessa selvitetään myös minkä tyyppisten lahjakkuuksien tunnistaminen ja tukeminen on opettajien mielestä tärkeintä, minkälaisena he tunnistamisen kokevat ja ovatko he saaneet siihen koulutusta. Alisuoriutumisen syitä ja esiintymistä käsitellään ja erityisenä tarkastelun kohteena ovat lahjakkaiden huomioimiseen käytettyjen opetuksen eriyttämismenetelmien laatu ja määrä. Lisäksi opettajien mielipiteet lahjakkaiden opetuksesta ja sen suhteesta erityistä tukea tarvitsevien opetukseen ovat tutkimuksessa esillä. Lahjakkaiden huomioiminen ei ole viime aikoina ollut merkittävästi mukana keskusteluissa koulutuksesta, minkä vuoksi haluttiin selvittää mikä on nykyisin tilanne käytännössä.
Tutkimus suoritettiin kyselylomakkeella ja tutkimuskohteena olivat ala-asteen opettajat ympäri Suomea. Kysely lähetettiin opettajille 10 eri kouluun, 108 opettajasta 74 osallistui (69 %). Aineistoa analysoitiin tilastollisia menetelmiä käyttäen sekä luokittelemalla ja teemoittelemalla.
Tutkimukseen osallistuneiden opettajien mielestä lahjakkuus näkyy oppilaan tavassa oppia ja käsitellä tietoa. Lahjakkaat ovat lisäksi luovia ja heillä on erityisiä kykyjä, jotka tekevät heistä keskimääräistä parempia. Opettajat kokivat lahjakkaiden tunnistamisen sekä helppona että vaikeana ja osa oli saanut tunnistamiseen koulutusta. Opettajat kokivat luokallaan olevan alisuoriutujia ja suurimpana syynä alisuoriutumiseen he pitivät oppilaan halua kuulua ryhmään. Lahjakkaiden opetuksen eriyttämiseen käytettiin pääasiassa lisätehtäviä ja jonkin verran ryhmittelyä ja nopeuttamista. Valtaosa opettajista piti lahjakkaiden opetuksen eriyttämistä tärkeänä ja yhtä tärkeänä kuin erityistä tukea tarvitsevien opetuksen eriyttämistä.
Lahjakkaiden huomioiminen ja tukeminen on esillä koulujen toiminnassa, mutta toiminta ei useinkaan ole systemaattista ja vastuu eriyttämisestä on pääasiassa opettajilla. Käytetyt eriyttämismenetelmät ovat yksipuolisia ja huolimatta siitä, että opettajat pitävät molempien ääripäiden tukemista tärkeänä, käytännössä erityistä tukea tarvitsevien opetuksen eriyttäminen on etusijalla.
Avainsanat: alisuoriutuminen, eriyttäminen, lahjakkaiden opetus, peruskoulun ala-aste
Tutkimus suoritettiin kyselylomakkeella ja tutkimuskohteena olivat ala-asteen opettajat ympäri Suomea. Kysely lähetettiin opettajille 10 eri kouluun, 108 opettajasta 74 osallistui (69 %). Aineistoa analysoitiin tilastollisia menetelmiä käyttäen sekä luokittelemalla ja teemoittelemalla.
Tutkimukseen osallistuneiden opettajien mielestä lahjakkuus näkyy oppilaan tavassa oppia ja käsitellä tietoa. Lahjakkaat ovat lisäksi luovia ja heillä on erityisiä kykyjä, jotka tekevät heistä keskimääräistä parempia. Opettajat kokivat lahjakkaiden tunnistamisen sekä helppona että vaikeana ja osa oli saanut tunnistamiseen koulutusta. Opettajat kokivat luokallaan olevan alisuoriutujia ja suurimpana syynä alisuoriutumiseen he pitivät oppilaan halua kuulua ryhmään. Lahjakkaiden opetuksen eriyttämiseen käytettiin pääasiassa lisätehtäviä ja jonkin verran ryhmittelyä ja nopeuttamista. Valtaosa opettajista piti lahjakkaiden opetuksen eriyttämistä tärkeänä ja yhtä tärkeänä kuin erityistä tukea tarvitsevien opetuksen eriyttämistä.
Lahjakkaiden huomioiminen ja tukeminen on esillä koulujen toiminnassa, mutta toiminta ei useinkaan ole systemaattista ja vastuu eriyttämisestä on pääasiassa opettajilla. Käytetyt eriyttämismenetelmät ovat yksipuolisia ja huolimatta siitä, että opettajat pitävät molempien ääripäiden tukemista tärkeänä, käytännössä erityistä tukea tarvitsevien opetuksen eriyttäminen on etusijalla.
Avainsanat: alisuoriutuminen, eriyttäminen, lahjakkaiden opetus, peruskoulun ala-aste