Lähestymiskieltolain toimivuus naisten vapauden, koskemattomuuden ja turvallisuuden takaajana
RUUSKA, SINIKKA (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
2004
Julkisoikeus - Public Law
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2004-08-20Tiivistelmä
Hakutermit:
lähestymiskielto, perusoikeudet, naisiin kohdistuva väkivalta, perhe- ja parisuhdeväkivalta
Tutkielman tarkoituksena oli selvittää antaako laki lähestymiskiellosta perustuslain 7§ 1 momentin tarkoittamaa suojaa henkilöille, jotka tuntevat itsensä uhatuiksi. Perustuslain 7§ 1 momentti turvaa jokaiselle oikeuden elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.Tutkimuksessa keskitytään tutkimusongelman tarkasteluun ainoastaan parisuhteissa olevien tai olleiden naisten kautta.Perusoikeusnäkökulmasta ongelmaa tarkastellaan horisontaalisesti eli perusoikeusturvaa toisen yksilön loukkauksia vastaan. Tutkielma jakaantuu kahteen osaan: ensimmäisessä osassa tarkastellaan perusoikeusuudistusta ja perusoikeuksien määrittelyjä ja ulottovuuksia. Toisessa osassa keskitytään lähestymiskieltolain tavoitteisiin ja sisältöön sekä myös lähestymiskieltolain puutteisiin. Toiseen osaan sisältyy myös viiden naisen haastattelut lähestymiskiellon toimivuudesta. Tutkielman johtopäätöksistä:Parisuhdeväkivalta on perusoikeuskysymys. Naisiin kohdistuva väkivalta voidaan nähdä perusoikeusloukkauksena.Puutteistaan huolimatta lähestymiskieltolaki on täyttänyt tavoitteensa ja osaltaan toteuttanut myös naisten oikeutta nauttia perustuslain takaamista perusoikeuksista. Myös haastattelut osoittavat, että yksilön kokema turvattomuus on vähentynyt lähestymiskiellon hakemisen myötä.
lähestymiskielto, perusoikeudet, naisiin kohdistuva väkivalta, perhe- ja parisuhdeväkivalta
Tutkielman tarkoituksena oli selvittää antaako laki lähestymiskiellosta perustuslain 7§ 1 momentin tarkoittamaa suojaa henkilöille, jotka tuntevat itsensä uhatuiksi. Perustuslain 7§ 1 momentti turvaa jokaiselle oikeuden elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.Tutkimuksessa keskitytään tutkimusongelman tarkasteluun ainoastaan parisuhteissa olevien tai olleiden naisten kautta.Perusoikeusnäkökulmasta ongelmaa tarkastellaan horisontaalisesti eli perusoikeusturvaa toisen yksilön loukkauksia vastaan. Tutkielma jakaantuu kahteen osaan: ensimmäisessä osassa tarkastellaan perusoikeusuudistusta ja perusoikeuksien määrittelyjä ja ulottovuuksia. Toisessa osassa keskitytään lähestymiskieltolain tavoitteisiin ja sisältöön sekä myös lähestymiskieltolain puutteisiin. Toiseen osaan sisältyy myös viiden naisen haastattelut lähestymiskiellon toimivuudesta. Tutkielman johtopäätöksistä:Parisuhdeväkivalta on perusoikeuskysymys. Naisiin kohdistuva väkivalta voidaan nähdä perusoikeusloukkauksena.Puutteistaan huolimatta lähestymiskieltolaki on täyttänyt tavoitteensa ja osaltaan toteuttanut myös naisten oikeutta nauttia perustuslain takaamista perusoikeuksista. Myös haastattelut osoittavat, että yksilön kokema turvattomuus on vähentynyt lähestymiskiellon hakemisen myötä.