Kestävätkö vaihtotaseet? - 10 Keski- ja Itä-Euroopan maata
HAKULINEN, PAULIINA (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
2004
Kansantaloustiede - Economics
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2004-07-30Tiivistelmä
Asiasanat: vaihtotase, valuuttakriisi, maksukyky
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, ovatko kymmenen Keski- ja Itä-Euroopan maan vaihtotaseet kestäviä, vai uhkaako maita ajautuminen valuuttakriisiin. Tutkittaviin maihin kuuluvat toukokuun 2004 alusta Euroopan unioniin liittyneet kahdeksan Keski- ja Itä-Euroopan maata (Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Slovenia, Tsekin tasavalta, Unkari ja Viro), sekä viimeisimmän laajentumiskierroksen ulkopuolelle jääneet EU-hakijamaat Bulgaria ja Romania.
Vaihtotaseiden kestävyyttä tutkitaan empiirisesti, intertemporaaliseen maksukykyyn perustuvan ulkomaanvelkamallin avulla. Ulkomaanvelkamallin mukaan vaihtotase on kestävä, kun ulkomaanvelka ei kasva vallitsevalla talouskasvulla ja ulkomaanvelan korkotasolla. Tutkimusta täydennetään lisäksi kestävyyden operatiivisilla mittareilla.
Ulkomaanvelkamallin perusteella yhdenkään KIE10-maan vaihtotaseet eivät nykyisellään täytä kestävyyden niille asettamia vaatimuksia. Useimpien maiden vaihtotaseen alijäämät ovat huolestuttavan suuret, julkisen sektorin alijäämät kasvavat, rahoitusjärjestelmät ovat heikossa kunnossa ja kauppataseet heikkenevät. Koska tutkimustulokset antavat viitteitä vaihtotaseiden kestämättömyydestä, on erittäin tärkeää, että KIE10-maiden vaihtotasekehitystä seurataan aktiivisesti myös tulevaisuudessa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, ovatko kymmenen Keski- ja Itä-Euroopan maan vaihtotaseet kestäviä, vai uhkaako maita ajautuminen valuuttakriisiin. Tutkittaviin maihin kuuluvat toukokuun 2004 alusta Euroopan unioniin liittyneet kahdeksan Keski- ja Itä-Euroopan maata (Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Slovenia, Tsekin tasavalta, Unkari ja Viro), sekä viimeisimmän laajentumiskierroksen ulkopuolelle jääneet EU-hakijamaat Bulgaria ja Romania.
Vaihtotaseiden kestävyyttä tutkitaan empiirisesti, intertemporaaliseen maksukykyyn perustuvan ulkomaanvelkamallin avulla. Ulkomaanvelkamallin mukaan vaihtotase on kestävä, kun ulkomaanvelka ei kasva vallitsevalla talouskasvulla ja ulkomaanvelan korkotasolla. Tutkimusta täydennetään lisäksi kestävyyden operatiivisilla mittareilla.
Ulkomaanvelkamallin perusteella yhdenkään KIE10-maan vaihtotaseet eivät nykyisellään täytä kestävyyden niille asettamia vaatimuksia. Useimpien maiden vaihtotaseen alijäämät ovat huolestuttavan suuret, julkisen sektorin alijäämät kasvavat, rahoitusjärjestelmät ovat heikossa kunnossa ja kauppataseet heikkenevät. Koska tutkimustulokset antavat viitteitä vaihtotaseiden kestämättömyydestä, on erittäin tärkeää, että KIE10-maiden vaihtotasekehitystä seurataan aktiivisesti myös tulevaisuudessa.