Kymmenen vuotta uusinta mediaa. Uusmediajournalismin käsittely ja uusmediaan kohdistuneet asenteet Suomen Lehdistössä ja Journalistissa 1994-2003.
MÄKINEN, HARRI (2004)
2004
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2004-07-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13342
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13342
Tiivistelmä
Asiasanat: uusmedia, uusmediajournalismi, online-journalismi, journalismi, uusmediatutkimus, uusi media
Tutkielman aihe on ”Uusmediajournalismin käsittely ja uusmediaan kohdistuneet asenteet Suomen Lehdistössä ja Journalistissa 1994-2003”. Tutkimus kuvaa mitkä asiat ja ilmiöt uusmediajournalismissa kiinnostivat suomalaista journalistista ammattiyhteisöä uusmedian yleistyessä kymmenvuotiskaudella 1994-2003 sekä miten ammattiyhteisö suhtautui uusmediajournalismiin. Tutkimuskaudelle osuu Internetin räjähdysmäinen yleistyminen ja sen myötä lisääntynyt kiinnostus laajemmin uusmediaa kohtaan.
Tutkimusmenetelmä on määrällisen ja laadullisen menetelmän yhdistelmä. Määrällinen analyysi on sisällönerittelyä, laadullinen lähiluentaa. Määrällinen analyysi on tutkimustekstissä näkyvämpi menetelmä. Laadullinen analyysi täydentää ja syventää määrällisen analyysin tuloksia. Aineisto muodostuu 616 uusmedia-aiheisesta Suomen Lehdistön ja Journalistin jutusta. Lehdet ovat keskeiset suomalaiset journalistiset ammattilehdet.
Tutkimuksen tuloksena kävi ilmi, että uusmediajournalismi näkyi tutkimuskaudella varsin vähän, muodostaen noin 4,2 prosenttia lehtien koko journalistisesta sisällöstä tutkimuskaudella. Uusmedia kiinnosti lehden koko aineistoon suhteuttaen selvästi enemmän Suomen Lehdistöä kuin Journalistia. Uusmedia kiinnosti ammattiyhteisöä eniten Internetin yleistyessä 1990-luvun puolivälissä ja uudelleen voimakkaan taloudellisen nousun aikaan 2000-luvun vaihteessa. Sen jälkeen kiinnostus on selvästi vähentynyt. Uusmediajournalismin historiasta voidaan hahmottaa kehitysvaiheet, jotka ovat kokeilujen vaihe 1994-1997, kehittämisen vaihe 1998-2000 ja nykyhetkeen jatkuva valmiiden tuotteiden vaihe 2001-2003.
Uusmediajournalismin käsittely painottui aineistossa ja erityisen voimakkaasti Suomen Lehdistössä erilaisiin taloudellisiin ja yritystaloudellisiin näkökulmiin. Myös asenneanalyysissa korostui suhtautuminen uusmediaan liiketoiminnallisena mahdollisuutena. Journalismin toimintaympäristö, kuten yhteiskunnallinen muutos kohti tietoyhteiskuntaa tai muutokseen liittyvät sosiokulttuuriset muutokset ja yleisön muutos näkyivät varsin vähän.
Tutkimus suosittaa ammattiyhteisön keskeisten lehtien käsittelyn laventamista taloudesta siihen, miten journalismin toimintaympäristö, yhteiskunta, sen sosiaaliset rakenteet, toimittaja, journalistinen työ, juridiikka ja etiikka ovat uusmedian ja teknisen ja sosiaalisen verkottumisen myötä muuttumassa. Työtä ja sen instituutioita ei tulisi kehittää pelkästään lyhytaikaisten taloudellisten indikaattorien ja odotusten perusteella.
Tutkielman aihe on ”Uusmediajournalismin käsittely ja uusmediaan kohdistuneet asenteet Suomen Lehdistössä ja Journalistissa 1994-2003”. Tutkimus kuvaa mitkä asiat ja ilmiöt uusmediajournalismissa kiinnostivat suomalaista journalistista ammattiyhteisöä uusmedian yleistyessä kymmenvuotiskaudella 1994-2003 sekä miten ammattiyhteisö suhtautui uusmediajournalismiin. Tutkimuskaudelle osuu Internetin räjähdysmäinen yleistyminen ja sen myötä lisääntynyt kiinnostus laajemmin uusmediaa kohtaan.
Tutkimusmenetelmä on määrällisen ja laadullisen menetelmän yhdistelmä. Määrällinen analyysi on sisällönerittelyä, laadullinen lähiluentaa. Määrällinen analyysi on tutkimustekstissä näkyvämpi menetelmä. Laadullinen analyysi täydentää ja syventää määrällisen analyysin tuloksia. Aineisto muodostuu 616 uusmedia-aiheisesta Suomen Lehdistön ja Journalistin jutusta. Lehdet ovat keskeiset suomalaiset journalistiset ammattilehdet.
Tutkimuksen tuloksena kävi ilmi, että uusmediajournalismi näkyi tutkimuskaudella varsin vähän, muodostaen noin 4,2 prosenttia lehtien koko journalistisesta sisällöstä tutkimuskaudella. Uusmedia kiinnosti lehden koko aineistoon suhteuttaen selvästi enemmän Suomen Lehdistöä kuin Journalistia. Uusmedia kiinnosti ammattiyhteisöä eniten Internetin yleistyessä 1990-luvun puolivälissä ja uudelleen voimakkaan taloudellisen nousun aikaan 2000-luvun vaihteessa. Sen jälkeen kiinnostus on selvästi vähentynyt. Uusmediajournalismin historiasta voidaan hahmottaa kehitysvaiheet, jotka ovat kokeilujen vaihe 1994-1997, kehittämisen vaihe 1998-2000 ja nykyhetkeen jatkuva valmiiden tuotteiden vaihe 2001-2003.
Uusmediajournalismin käsittely painottui aineistossa ja erityisen voimakkaasti Suomen Lehdistössä erilaisiin taloudellisiin ja yritystaloudellisiin näkökulmiin. Myös asenneanalyysissa korostui suhtautuminen uusmediaan liiketoiminnallisena mahdollisuutena. Journalismin toimintaympäristö, kuten yhteiskunnallinen muutos kohti tietoyhteiskuntaa tai muutokseen liittyvät sosiokulttuuriset muutokset ja yleisön muutos näkyivät varsin vähän.
Tutkimus suosittaa ammattiyhteisön keskeisten lehtien käsittelyn laventamista taloudesta siihen, miten journalismin toimintaympäristö, yhteiskunta, sen sosiaaliset rakenteet, toimittaja, journalistinen työ, juridiikka ja etiikka ovat uusmedian ja teknisen ja sosiaalisen verkottumisen myötä muuttumassa. Työtä ja sen instituutioita ei tulisi kehittää pelkästään lyhytaikaisten taloudellisten indikaattorien ja odotusten perusteella.