Von Manualen zu virtuellen Bibliotheken: Eine medienkontrastierende Fallstudie an einer Basisstationsdokumentation.
PETRELL, TANJA (2004)
2004
Saksan kieli ja kulttuuri - German Language and Culture
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2004-07-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13335
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13335
Sisällysluettelo
1. Einleitung 1.1 Anstoß und Zielsetzung 1.2 Theoretischer Rahmen und Methode 2. Definition der zentralen Begriffe 2.1 Text 2.2 Texttypen und Textsorten 2.3 Technische Fachtexte in der Textsortenlinguistik 2.4 Technische Dokumentation 2.5 Informationstypen 2.6 Informationsprodukte 2.7 Textstruktur, Textkonstitution 3. Der Text in den elektronischen Medien 3.1 Charakterisierung elektronischer Informationsprodukte 3.1.1 Definition eines elektronischen Informationsprodukts 3.1.2 Vorteile elektronischer Informationsprodukte 3.1.3 Die virtuelle Bibliothek 3.2 Modulare Dokumentation 3.2.1 Hypertext: Definition und Eigenschaften 3.2.2 Der Begriff Modul 3.2.3 Granularität 3.2.4 Verknüpfungen 3.2.5 Kohäsion, Kohärenz und Kontext 3.3 Struktur und Organisation eines elektronischen Informationsprodukts 3.3.1 Orientierung in einem Buch 3.3.2 Orientierung in elektronischen Informationsprodukten 3.3.3 Werkzeuge und Methoden zur Organisierung von Hypertextbasen3.4 Schreiben eines Moduls 3.4.1 Deduktive Organisation 3.4.2 Überschriften 3.4.3 Übersichtlichkeit 3.4.4 Platzierung und Aussehen von Verknüpfungen 3.5 Konversion von Texten zu Hypertexten 3.6 Kriterien zur Modularisierung 4. Fallstudie an Nokias Basisstationsdokumentation 4.1 Ziel und Methode der Fallstudie 4.2 Korpus 4.3 Verlauf der Analyse und Diskussion der Ergebnisse 4.3.1 Das Modell 4.3.2 Verlauf des Modularisierungsprozesses 5. Schlussbetrachtung
Tiivistelmä
Hakutermit:
dokumentaatio, käytettävyys, tekstilingvistiikka, tietoliikenne, hyperteksti
Tämä pro gradu työ käsittelee teknistä dokumentaatiota elektronisissa medioissa modulaarisen dokumentaation käsitteen kautta. Aihetta on rajattu niin, että tutkimuskohteena ovat tukiaseman käyttöohjeet.
Työllä oli kaksi tavoitetta. Ensimmäinen tavoite oli kartoittaa käsitteitä modulaarinen ja elektroninen dokumentaatio teknisen viestinnän ammattikirjallisuudessa samalla tukeutuen tekstilingvistisiin tekstilajin ja tekstityypin käsitteisiin sekä teorioihin tekstinrakenteesta. Toinen tavoite oli luoda malli siitä, miten perinteisiä, paperimediassa julkaistuja informaatiotuotteita voidaan muuntaa elektronisiksi, modulaarisiksi informaatiotuotteiksi, sekä testata kehitettyä mallia todellisten dokumenttien avulla.
Työn metodi on dialektinen, mediakontrastiivinen tekstianalyysi ja tapaustutkimus. Dialektisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että mallia ei kehitetty pelkästään kirjallisuuteen tukeutuen, vaan teoriataustan ja kirjoittajan ammatissa hankitun asiantuntemuksen sallittiin vaikuttaa toisiinsa ja käydä keskustelua. Tutkimus oli mediakontrastiivinen, koska tekstiä analysoitiin nimenomaan median vaihtumisen kontekstissa. Työssä analysoitu materiaali on peräisin Nokian kehittämän tukiaseman käyttöohjeistuksesta eikä työssä pyritty laajempaan kattavuuteen, vaikka monet päätelmät ovat yleistettävissä muunlaisissakin teksteissä.
Teoreettisen taustan muodostavat tekstilingvistiikka, erityisesti tekstilajilingvistiikka teknisten tekstien alueella, kognitiivinen lingvistiikka sekä tekninen viestintä. Teknistä viestintää käsittelevästä kirjallisuudesta otettiin pääasiassa huomioon elektronisia ja modulaarisia informaatiotuotteita tarkastelevat kirjoitusoppaat.
Työn tuloksena syntyi kattava kirjallisuuskatsaus modulaariseen dokumentaatioon sekä sen yhteydessä huomioitaviin tekstiominaisuuksiin sekä malli, jonka avulla tekstin modularisointiprosessi voidaan suunnitella, jakaa osiin ja toteuttaa. Työ tarjoaa myös esimerkin siitä, miten tällainen analyysi etenee ja millaisia standardiratkaisuja voidaan tarjota ja toisaalta millaisia ongelmia modularisoinnin yhteydessä todennäköisesti kohdataan. Modularisointi voi pahimmassa tapauksessa johtaa tekstin fragmentoitumiseen, koska yksittäinen moduuli on väistämättä vähemmän koherentti ja kohesiivinen kuin lineaarisen tekstin osat. Konteksti täytyy modulaarisessa tekstissä luoda muulla tavoin kuin perinteisillä viittaussuhteilla esimerkiksi kappaleiden tai lukujen välillä. Parhaimmillaan modularisointi selventää tekstin rakennetta. Modulaarisen tekstin kirjoittaja joutuu jäsentelemään tekstin perusteellisesti. Kuka tahansa kirjoittaja ei voi muuntaa lineaarista tekstiä modulaariseksi: muunnostyöhön täytyy yhtäältä osallistua henkilöiden, jotka tuntevat asiasisältöä sekä käyttäjän tarpeita ja toisaalta kirjoittamisen ammattilaisia, jotka kykenevät analysoimaan tekstirakenteita ja muotoiluja. Tulevia tutkimuksia helpottavana tuloksena voidaan pitää myös tekstilingvististen ja teknisen viestinnän käsitteiden vertailua.
dokumentaatio, käytettävyys, tekstilingvistiikka, tietoliikenne, hyperteksti
Tämä pro gradu työ käsittelee teknistä dokumentaatiota elektronisissa medioissa modulaarisen dokumentaation käsitteen kautta. Aihetta on rajattu niin, että tutkimuskohteena ovat tukiaseman käyttöohjeet.
Työllä oli kaksi tavoitetta. Ensimmäinen tavoite oli kartoittaa käsitteitä modulaarinen ja elektroninen dokumentaatio teknisen viestinnän ammattikirjallisuudessa samalla tukeutuen tekstilingvistisiin tekstilajin ja tekstityypin käsitteisiin sekä teorioihin tekstinrakenteesta. Toinen tavoite oli luoda malli siitä, miten perinteisiä, paperimediassa julkaistuja informaatiotuotteita voidaan muuntaa elektronisiksi, modulaarisiksi informaatiotuotteiksi, sekä testata kehitettyä mallia todellisten dokumenttien avulla.
Työn metodi on dialektinen, mediakontrastiivinen tekstianalyysi ja tapaustutkimus. Dialektisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että mallia ei kehitetty pelkästään kirjallisuuteen tukeutuen, vaan teoriataustan ja kirjoittajan ammatissa hankitun asiantuntemuksen sallittiin vaikuttaa toisiinsa ja käydä keskustelua. Tutkimus oli mediakontrastiivinen, koska tekstiä analysoitiin nimenomaan median vaihtumisen kontekstissa. Työssä analysoitu materiaali on peräisin Nokian kehittämän tukiaseman käyttöohjeistuksesta eikä työssä pyritty laajempaan kattavuuteen, vaikka monet päätelmät ovat yleistettävissä muunlaisissakin teksteissä.
Teoreettisen taustan muodostavat tekstilingvistiikka, erityisesti tekstilajilingvistiikka teknisten tekstien alueella, kognitiivinen lingvistiikka sekä tekninen viestintä. Teknistä viestintää käsittelevästä kirjallisuudesta otettiin pääasiassa huomioon elektronisia ja modulaarisia informaatiotuotteita tarkastelevat kirjoitusoppaat.
Työn tuloksena syntyi kattava kirjallisuuskatsaus modulaariseen dokumentaatioon sekä sen yhteydessä huomioitaviin tekstiominaisuuksiin sekä malli, jonka avulla tekstin modularisointiprosessi voidaan suunnitella, jakaa osiin ja toteuttaa. Työ tarjoaa myös esimerkin siitä, miten tällainen analyysi etenee ja millaisia standardiratkaisuja voidaan tarjota ja toisaalta millaisia ongelmia modularisoinnin yhteydessä todennäköisesti kohdataan. Modularisointi voi pahimmassa tapauksessa johtaa tekstin fragmentoitumiseen, koska yksittäinen moduuli on väistämättä vähemmän koherentti ja kohesiivinen kuin lineaarisen tekstin osat. Konteksti täytyy modulaarisessa tekstissä luoda muulla tavoin kuin perinteisillä viittaussuhteilla esimerkiksi kappaleiden tai lukujen välillä. Parhaimmillaan modularisointi selventää tekstin rakennetta. Modulaarisen tekstin kirjoittaja joutuu jäsentelemään tekstin perusteellisesti. Kuka tahansa kirjoittaja ei voi muuntaa lineaarista tekstiä modulaariseksi: muunnostyöhön täytyy yhtäältä osallistua henkilöiden, jotka tuntevat asiasisältöä sekä käyttäjän tarpeita ja toisaalta kirjoittamisen ammattilaisia, jotka kykenevät analysoimaan tekstirakenteita ja muotoiluja. Tulevia tutkimuksia helpottavana tuloksena voidaan pitää myös tekstilingvististen ja teknisen viestinnän käsitteiden vertailua.