Valtion ja markkinatoimijoiden ulkopuolella olevat toimijat ja niiden roolit terveydenedistämispolitiikan kansallisten ohjelmien asiakirjoissa - Suomi, Ruotsi, Tanska ja Englanti
PURHONEN, SARI (2004)
2004
Kansanterveystiede - Public Health
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2004-06-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13316
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13316
Tiivistelmä
Hakutermit:
terveyspolitiikka, kolmas sektori, järjestöt, terveyden edistäminen
Valtion ja markkinatoimijoiden ulkopuolella olevien toimijoiden (NGO-toimijoiden) sekä niiden roolien moninaisuus ja epämääräisyyskin tulevat esiin, kun tutustuu aihetta koskevaan kirjallisuuteen. Sama tulee esiin myös tarkasteltaessa kansallisia terveydenedistämispolitiikan asiakirjoja (Suomi, Ruotsi, Tanska ja Englanti). Yhteiskunnassa olevasta tärkeästä asemastaan huolimatta NGOtoimijoiden määrittely ja roolit vaikuttavat siis kuitenkin epäselviltä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla NGO-toimijoita ja niiden rooleja kansallisissa terveydenedistämispolitiikan ohjelma-asiakirjoissa. Tarkastelun kohteena olivat Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Englannin tuoreimmat kansalliset ohjelmat.
NGO-toimijoita ja niiden rooleja tarkasteltiin politiikkaprosessin näkökulmasta. Asiakirjoja analysoitiin laadullisilla menetelmillä käyttäen sisällönanalyysia ja retoriikka-analyysia. Sisällönanalyysilla tuotiin asiakirjoista esiin NGO-toimijat ja niiden roolit. Retoriikka-analyysilla syvennyttiin tarkastelemaan lähemmin esiin tullutta yhteisön käsitettä.
Tutkimus osoitti, että kunkin neljän tarkastellun maan kansallisessa ohjelma-asiakirjassa on mukana monenlaisia NGO-toimijoita ja niillä on myös monenlaisia rooleja. Toimijoista puhuttiin kuitenkin usein myös epämääräisillä käsitteillä, kuten yhteisö, jolloin toimijoita oli vaikea yksilöidä. Roolien yhteydessä painottui asiantuntijan rooli, mutta myös epämääräisyys tuli esiin varsinkin tarkemmin määrittelemättömän vastuun kantajan roolissa.
Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että näissä Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Englannin ohjelma-asiakirjoissa NGOtoimijoita ja niiden rooleja kuvaavat käsitteet moninaisuus, epämääräisyys ja kyseenalaisuus. Aluksi asiakirjoja lukiessa muodostui kuva monipuolisista ja tärkeistä NGO-toimijoista. Tarkempi analyysi kuitenkin osoitti, että todellisuudessa nämä toimijat näyttäytyivät asiakirjoissa osin epämääräisinä ja niiden roolit olivat osin rajattuja.
terveyspolitiikka, kolmas sektori, järjestöt, terveyden edistäminen
Valtion ja markkinatoimijoiden ulkopuolella olevien toimijoiden (NGO-toimijoiden) sekä niiden roolien moninaisuus ja epämääräisyyskin tulevat esiin, kun tutustuu aihetta koskevaan kirjallisuuteen. Sama tulee esiin myös tarkasteltaessa kansallisia terveydenedistämispolitiikan asiakirjoja (Suomi, Ruotsi, Tanska ja Englanti). Yhteiskunnassa olevasta tärkeästä asemastaan huolimatta NGOtoimijoiden määrittely ja roolit vaikuttavat siis kuitenkin epäselviltä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla NGO-toimijoita ja niiden rooleja kansallisissa terveydenedistämispolitiikan ohjelma-asiakirjoissa. Tarkastelun kohteena olivat Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Englannin tuoreimmat kansalliset ohjelmat.
NGO-toimijoita ja niiden rooleja tarkasteltiin politiikkaprosessin näkökulmasta. Asiakirjoja analysoitiin laadullisilla menetelmillä käyttäen sisällönanalyysia ja retoriikka-analyysia. Sisällönanalyysilla tuotiin asiakirjoista esiin NGO-toimijat ja niiden roolit. Retoriikka-analyysilla syvennyttiin tarkastelemaan lähemmin esiin tullutta yhteisön käsitettä.
Tutkimus osoitti, että kunkin neljän tarkastellun maan kansallisessa ohjelma-asiakirjassa on mukana monenlaisia NGO-toimijoita ja niillä on myös monenlaisia rooleja. Toimijoista puhuttiin kuitenkin usein myös epämääräisillä käsitteillä, kuten yhteisö, jolloin toimijoita oli vaikea yksilöidä. Roolien yhteydessä painottui asiantuntijan rooli, mutta myös epämääräisyys tuli esiin varsinkin tarkemmin määrittelemättömän vastuun kantajan roolissa.
Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että näissä Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Englannin ohjelma-asiakirjoissa NGOtoimijoita ja niiden rooleja kuvaavat käsitteet moninaisuus, epämääräisyys ja kyseenalaisuus. Aluksi asiakirjoja lukiessa muodostui kuva monipuolisista ja tärkeistä NGO-toimijoista. Tarkempi analyysi kuitenkin osoitti, että todellisuudessa nämä toimijat näyttäytyivät asiakirjoissa osin epämääräisinä ja niiden roolit olivat osin rajattuja.