ZUR SCHRIFTLICHEN UNTERNEHMENSKOMMUNIKATION Dargestellt am Beispiel der kontrastiven Analyse einer deutschen und einer finnischen Mitarbeiterzeitscrift der UPM-Kymmene Corporation, Norland Schwalbe und Paperivirta.
JYRKINEN, TIIA (2004)
2004
Saksan kieli ja kulttuuri - German Language and Culture
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2004-06-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13303
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13303
Sisällysluettelo
VORWORT/ SAATTEEKSI 4 1 EINLEITUNG 5 2 ZUR UNTERNEHMENSKOMMUNIKATION 6 2.1 Zur Kultur und Kommunikation 7 2.1.1 Definition der Begriffe 7 2.1.2 Zusammenhang von Kultur und Kommunikation 8 2.2 Unternehmenskommunikation im Hinblick auf Unternehmenskultur 9 2.3 Mitarbeiterzeitschrift als Teil der Unternehmenskommunikation 11 3 ZUR KONTRASTIVEN TEXTFORSCHUNG 13 3.1 Begriffsdefinition 15 3.2 Zum Sprachenpaar Deutsch-Finnisch 16 4 SCHRIFTLICHE KOMMUNIKATION UND KULTURUNTERSCHIEDE 18 4.1 Kulturemtheorie und schriftliche Kommunikation 19 4.2 Interpersonalität in der schriftlichen Kommunikation 21 4.2.1 Interpersonale Sprachmittel 22 4.2.2 Anredekonventionen im Finnischen und im Deutschen 23 4.2.3 Ergebnisse früherer Untersuchungen 25 5 ZUR TEXTKLASSIFIKATION 26 5.1 Definition 26 5.2 Zur Klassifikation von Pressetexten 28 5.2.1 Kontaktorientierte Texte 29 5.2.2 Informationsbetonte Texte 30 5.2.3 Meinungsbetonte Texte 31 5.2.4 Auffordernde Texte 32 5.2.5 Instruierend-anweisende Texte 33 6 EMPIRISCHE ANALYSE DER MITARBEITERZEITSCHRIFTEN 33 6.1 Ziel und Methode 33 6.2 Vorstellung des Materials und des UPM-Kymmene-Konzerns 35 6.3 Die Mitarbeiterzeitschriften aufgrund der geführten Interviews 37 6.3.1 Zur Zeitschrift Paperivirta 39 6.3.2 Zur Zeitschrift Nordland Schwalbe 42 6.4 Äußere Gestaltung der Zeitschriften 43 6.4.1 Analyse der deutschen Mitarbeiterzeitschrift 44 6.4.2 Analyse der finnischen Mitarbeiterzeitschrift 45 6.5 Zu den Textsorten 48 6.5.1 Textsortenbestand 49 6.5.2 Zur Thematik der Textsorten 58 6.6 Sprachlich-rhetorische Analyse 65 6.6.1 Anrede des Lesers 66 6.6.2 Selbstbezeichnungen 69 6.6.3 Fazit 75 6.7 Diskussion der Ergebnisse 77 7 ZUSAMMENFASSUNG 83 LITERATURVERZEICHNIS 87 ANHANG 1: Interview von Ulla Parikka 92 ANHANG 2: Interview von Reijo Virta 98 ANHANG 3: E-Mail-Befragung von Christel Boven-Stroman 108 ANHANG 4: Exemplare von den Titelseiten 112
Tiivistelmä
Hakutermit:
henkilöstölehti, kirjallinen yritysviestintä, kontrastiivinen tekstitutkimus
Tämän yritysviestinnän alaan kuuluvan kontrastiivisen tekstitutkimuksen kohteena ovat henkilöstölehdet. Tapaustutkimuksessa vertaillaan UPM-Kymmene Oyj:n suomalaista ja saksalaista henkilöstölehteä, Paperivirtaa ja Nordland Schwalbea, toisiinsa laadullisin menetelmin. Tutkimuksen päämääränä on esitellä kontrastiivisen analyysin avulla lehtien yhtäläisyyksiä ja eroja, ja pohtia mahdollisten erojen kulttuurisidonnaisuutta. Tutkimus jakautuu kahteen osaan, teoreettiseen viitekehykseen ja empiiriseen analyysiin. Teoriaosassa käsitellään yritysviestinnän ja henkilöstölehtien erityispiirteitä, viestinnän ja kulttuurin yhteyttä sekä kontrastiivisen tekstitutkimuksen käsitteitä. Kulttuurierojen tutkimiseksi kirjallisessa viestinnässä esitellään suullisen ja kirjallisen viestinnän tutkimuksen yhtäläisyyksiä, ja keskitytään interpersoonallisuuden käsitteeseen. Teoriaosan lopussa paneudutaan tekstiluokitteluun sanomalehdistön tekstilajit ja tekstiluokat esitellään lähtökohtana henkilöstölehtien tekstilajiluokittelulle.
Empiirinen osio jakautuu neljään osaan ja perustuu sekä haastattelututkimuksiin että lehtien kontrastiiviseen analyysiin. Ensimmäisessä osassa haastattelututkimukset selventävät lehtien taustoja, eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä. Toisessa osassa keskitytään lehtien typografiseen vertailuun, minkä jälkeen kolmannessa osassa suoritetaan tekstilajitutkimus ja kahden tekstilajin, kertomuksen ja henkilöstöuutisen, teemojen vertailu. Viimeisessä osassa keskitytään henkilöstölehtien kielen tutkimiseen: erityisesti tarkastellaan lukijan puhuttelua ja kirjoittajan viittaamista itseensä.
Tutkimuksessa saatiin selville, että lehtien välillä on paljon eroja: eroja löytyi analyysin jokaisessa neljässä osassa. Lehdet ovat vuodelta 2002 ja kyseisenä vuonna ne ovat olleet sekä ulkoisesti että tutkittujen teemojen ja kielen suhteen eroavaisia. Suomalainen henkilöstölehti käyttää mm. voimakkaampia värejä ja suurempia kuvia, sisältää enemmän lyhyitä uutisia ja keskittyy kertomusten teemojen osalta henkilöihin, perheisiin ja paikkakuntaan. Saksalainen henkilöstölehti keskittyy päätekstilajissaan, kertomuksissa, enemmän markkinointiin ja koulutukseen liittyviin teemoihin, ja sille on ominaista puhuttelumuodot ja ensimmäisessä persoonassa (minä/ me) kirjoitetut artikkelit. Pohdittaessa erojen kulttuurisidonnaisuutta tultiin siihen tulokseen, että ainoastaan puhutteluun liittyvät tutkimustulokset viittaavat yleisiin suomalais-saksalaisiin kulttuurieroihin. Muiden erojen osalta todetaan, että niiden ei katsota olevan kulttuurisidonnaisia, vaan lehtien itsenäisen toiminnan tulos.
henkilöstölehti, kirjallinen yritysviestintä, kontrastiivinen tekstitutkimus
Tämän yritysviestinnän alaan kuuluvan kontrastiivisen tekstitutkimuksen kohteena ovat henkilöstölehdet. Tapaustutkimuksessa vertaillaan UPM-Kymmene Oyj:n suomalaista ja saksalaista henkilöstölehteä, Paperivirtaa ja Nordland Schwalbea, toisiinsa laadullisin menetelmin. Tutkimuksen päämääränä on esitellä kontrastiivisen analyysin avulla lehtien yhtäläisyyksiä ja eroja, ja pohtia mahdollisten erojen kulttuurisidonnaisuutta. Tutkimus jakautuu kahteen osaan, teoreettiseen viitekehykseen ja empiiriseen analyysiin. Teoriaosassa käsitellään yritysviestinnän ja henkilöstölehtien erityispiirteitä, viestinnän ja kulttuurin yhteyttä sekä kontrastiivisen tekstitutkimuksen käsitteitä. Kulttuurierojen tutkimiseksi kirjallisessa viestinnässä esitellään suullisen ja kirjallisen viestinnän tutkimuksen yhtäläisyyksiä, ja keskitytään interpersoonallisuuden käsitteeseen. Teoriaosan lopussa paneudutaan tekstiluokitteluun sanomalehdistön tekstilajit ja tekstiluokat esitellään lähtökohtana henkilöstölehtien tekstilajiluokittelulle.
Empiirinen osio jakautuu neljään osaan ja perustuu sekä haastattelututkimuksiin että lehtien kontrastiiviseen analyysiin. Ensimmäisessä osassa haastattelututkimukset selventävät lehtien taustoja, eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä. Toisessa osassa keskitytään lehtien typografiseen vertailuun, minkä jälkeen kolmannessa osassa suoritetaan tekstilajitutkimus ja kahden tekstilajin, kertomuksen ja henkilöstöuutisen, teemojen vertailu. Viimeisessä osassa keskitytään henkilöstölehtien kielen tutkimiseen: erityisesti tarkastellaan lukijan puhuttelua ja kirjoittajan viittaamista itseensä.
Tutkimuksessa saatiin selville, että lehtien välillä on paljon eroja: eroja löytyi analyysin jokaisessa neljässä osassa. Lehdet ovat vuodelta 2002 ja kyseisenä vuonna ne ovat olleet sekä ulkoisesti että tutkittujen teemojen ja kielen suhteen eroavaisia. Suomalainen henkilöstölehti käyttää mm. voimakkaampia värejä ja suurempia kuvia, sisältää enemmän lyhyitä uutisia ja keskittyy kertomusten teemojen osalta henkilöihin, perheisiin ja paikkakuntaan. Saksalainen henkilöstölehti keskittyy päätekstilajissaan, kertomuksissa, enemmän markkinointiin ja koulutukseen liittyviin teemoihin, ja sille on ominaista puhuttelumuodot ja ensimmäisessä persoonassa (minä/ me) kirjoitetut artikkelit. Pohdittaessa erojen kulttuurisidonnaisuutta tultiin siihen tulokseen, että ainoastaan puhutteluun liittyvät tutkimustulokset viittaavat yleisiin suomalais-saksalaisiin kulttuurieroihin. Muiden erojen osalta todetaan, että niiden ei katsota olevan kulttuurisidonnaisia, vaan lehtien itsenäisen toiminnan tulos.