The Appreciation of the Four Language Skills: Reading, Writing, Speaking and Listening in the Foreign Language Classroom.
IIVONEN, SANNA (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
IIVONEN, SANNA
2004
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2004-06-23Tiivistelmä
Perinteisesti vieraiden kielten opetuksessa kieli jaetaan neljään osa-alueeseen: lukemiseen, kirjoittamiseen, puhumiseen ja kuuntelemiseen. Eri osa-alueita on painotettu eri lailla vuosien saatossa ja eri opetusmenetelmät ovat korostaneet osa-alueiden tärkeyttä ja keskinäistä opetusjärjestystä eri tavoin. Keskitynkin tutkielmassani selvittämään, mikä tai mitkä osa-alueista nauttivat tällä hetkellä eniten arvostusta kieltenopetuksessa Suomessa.
Luon katsauksen eri opetusmenetelmiin ja niihin vaikuttaneisiin kielenoppimisteorioihin, jotta ymmärtäisin paremmin niitä tekijöitä, jotka ovat muokanneet ilmapiiriä sopivaksi tällä hetkellä laajimmalle levinneelle opetusmenetelmälle eli kommunikatiiviselle kielten opetukselle. Tämän menetelmän keskeisenä ajatuksena on luoda vankka pohja kieltenoppijan viestintätaidoille.
Analysoin tutkielmassani kolmea eri englannin oppikirjaa, This Way Up 2:ta, Key English 7:iä ja The News:iä sekä neljää viimeisintä peruskoulun opetussuunnitelmaa. Koska opetussuunnitelmat pohjautuvat vallassa oleville käsityksille kielten oppimisesta, kommunikatiivisen kieltenopetuksen korostamat viestintätaidot näkyvät myös opetussuunnitelmissa. Koulukirjat puolestaan kuvaavat kieltenopetuksen käytännön tasoa, sillä useimmat opettajat pohjaavat opetuksensa oppikirjoihin. Kirjojen tekijät puolestaan perustavat kirjojensa tekstit ja tehtävätyypit opetussuunnitelmaan, joten on oletettavissa, että kommunikatiivisuus näkyy myös oppikirjoissa.
Perehdyin tutkielmassani vähintään yhteen kappaleeseen jokaisesta oppikirjasta ja analysoin siihen liittyvissä tehtävissä tarvittavat kielen eri osa-alueet. Yllättävää oli, että pelkkää puhumista tarvittiin yhteensä ainoastaan 7,0 %:ssa kaikista tehtävistä. Pelkästään kirjallisia taitoja tarvittiin 34,3 %:ssa , mutta useat tehtävät vaativat kuitenkin vähintään kahden eri osa-alueen taitojen yhdistämistä. Suullisia taitoja vaadittiin eri yhdistelmissä yhteensä 36 kertaa ja kirjallisia taitoja 25 kertaa, kun tehtäviä oli kaiken kaikkiaan 143.
Vaikka opetussuunnitelmat kohottavat viestintätaidot kieltenopetuksen keskeiseksi tavoitteeksi, kommunikatiivisuus ei noussut erityisesti esille yhdessäkään tutkituista oppikirjoista. Vaikuttaakin siltä, että vastuu viestintätaitojen opettamisesta ja opetussuunnitelman tavoitteiden täyttämisestä jää viime kädessä yksinomaan kieltenopettajan harteille.
Luon katsauksen eri opetusmenetelmiin ja niihin vaikuttaneisiin kielenoppimisteorioihin, jotta ymmärtäisin paremmin niitä tekijöitä, jotka ovat muokanneet ilmapiiriä sopivaksi tällä hetkellä laajimmalle levinneelle opetusmenetelmälle eli kommunikatiiviselle kielten opetukselle. Tämän menetelmän keskeisenä ajatuksena on luoda vankka pohja kieltenoppijan viestintätaidoille.
Analysoin tutkielmassani kolmea eri englannin oppikirjaa, This Way Up 2:ta, Key English 7:iä ja The News:iä sekä neljää viimeisintä peruskoulun opetussuunnitelmaa. Koska opetussuunnitelmat pohjautuvat vallassa oleville käsityksille kielten oppimisesta, kommunikatiivisen kieltenopetuksen korostamat viestintätaidot näkyvät myös opetussuunnitelmissa. Koulukirjat puolestaan kuvaavat kieltenopetuksen käytännön tasoa, sillä useimmat opettajat pohjaavat opetuksensa oppikirjoihin. Kirjojen tekijät puolestaan perustavat kirjojensa tekstit ja tehtävätyypit opetussuunnitelmaan, joten on oletettavissa, että kommunikatiivisuus näkyy myös oppikirjoissa.
Perehdyin tutkielmassani vähintään yhteen kappaleeseen jokaisesta oppikirjasta ja analysoin siihen liittyvissä tehtävissä tarvittavat kielen eri osa-alueet. Yllättävää oli, että pelkkää puhumista tarvittiin yhteensä ainoastaan 7,0 %:ssa kaikista tehtävistä. Pelkästään kirjallisia taitoja tarvittiin 34,3 %:ssa , mutta useat tehtävät vaativat kuitenkin vähintään kahden eri osa-alueen taitojen yhdistämistä. Suullisia taitoja vaadittiin eri yhdistelmissä yhteensä 36 kertaa ja kirjallisia taitoja 25 kertaa, kun tehtäviä oli kaiken kaikkiaan 143.
Vaikka opetussuunnitelmat kohottavat viestintätaidot kieltenopetuksen keskeiseksi tavoitteeksi, kommunikatiivisuus ei noussut erityisesti esille yhdessäkään tutkituista oppikirjoista. Vaikuttaakin siltä, että vastuu viestintätaitojen opettamisesta ja opetussuunnitelman tavoitteiden täyttämisestä jää viime kädessä yksinomaan kieltenopettajan harteille.