Koulukulttuurin nykyhaaste: Lähikouluperiaatteella kohti inkluusiota. Tapaustutkimus lahtelaisen koulun erityisopetusuudistuksesta.
PÄÄRILÄ, LEA (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
PÄÄRILÄ, LEA
2004
Kasvatustiede, opettajankoulutus - Education, Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2004-06-03Sisällysluettelo
1 JOHDANTO 1 PIENLUOKKAKOKEILU TUTKIMUKSEN KOHTEENA 2 2 TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 OPPILAAN ESITTELY; ERITYISOPETUKSEEN OTETTU TAI SIIRRETTY OPPILAS 4 2.1.1 Pienluokan erityiset oppilaat 5 2.2 OPETTAJAN ESITTELY; ERITYISOPETTAJA 6 2.2.1 Pienluokan erityinen opettaja 6 3 ERITYISOPETUKSEN UUDET HAASTEET 8 3.1 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN OPPIMINEN 8 3.2 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN KASVATUS JA OPETUS 8 3.3 ERILAISEN OPPIJAN OPPIMISVAIKEUDET 9 3.3.1 Dysleksia ja dysnomia 10 3.3.2 Hahmottamisen vaikeus 11 3.3.3 Selektiivinen mutismi 11 3.3.4 Sosiaalisen kanssakäymisen vaikeus 12 3.3.5 Motorisia ongelmia 12 3.3.6 Tarkkaavaisuuden häiriö 12 3.4 ERITYISOPETUS 13 3.5 ERITYISOPETUKSEN KEHITTÄMINEN 15 3.5.1 Erityisopetuksen kehittäminen Lahden kaupungissa 16 3.6 ERITYISOPETUKSEN KEHITYKSEN ESTEITÄ 19 4 INKLUUSIO 20 4.1 MITÄ INKLUUSIO ON? 20 4.2 BOOTHIN JA AINSCOWN INDEX FOR INCLUSION 22 4.3 INTEGRAATIO OSANA INKLUUSIOTA 23 4.4 MIHIN INKLUUSIOTA TARVITAAN? 24 4.5 INKLUUSION ESTEITÄ 27 5 KOGNITIIVINEN OPETUSOHJELMA 30 5.1 KOGNITIIVINEN OPPIMINEN 30 5.2 BRIGHT START OPPIMISEN KENTÄSSÄ 30 5.3 BRIGHT STARTIN ESITTELY 32 5.4 BRIGHT STARTIN TEORIATAUSTA 33 5.5 SISÄINEN MOTIVAATIO 35 5.5.1 Sisäinen motivaatio Bright Startissa 36 5.6 OHJAAVA OPETTAMINEN BRIGHT STARTISSA 37 5.6.1 Ohjaava vuorovaikutus 37 5.6.2 Ohjaamisen mekanismit 38 6 TUTKIMUKSEN PERUSTEET 40 6.1 TAPAUSTUTKIMUS 40 6.1.1 Fenomenologinen tutkimusote 41 6.1.2 Tutkimuksen taustasitoumukset 42 6.1.3. Tutkijan suhde tutkimuksen ilmiöihin 42 7 TUTKIMUSONGELMAT 44 8 TUTKIMUSMENETELMÄT 45 8.1 TUTKIMUSKOHDE 45 8.2 AINEISTON HANKINTA 45 8.3 AINEISTON ANALYYSIMENETELMÄT 47 8.4 TUTKIMUKSEN KULKU 48 9 TUTKIMUKSEN TULOKSET 54 9.1 PIENLUOKAN TARPEELLISUUS JA HEIKKOUDET 54 9.1.1 Oppilaiden tarpeet 54 9.1.2 Lähikoulu ja inkluusioajatuksen myötätuuli 559.1.3 Inkluusio vastatuulessa 56 9.1.4 Pieni ryhmä 57 9.1.5 Motivaatio ja itsetunnon kehittyminen 58 9.2 OPETUKSEN TOTEUTUS PIENLUOKASSA 59 9.2.1 Valitut oppilaat ja luokan arki 59 9.2.2 Oppimisvaikeudet 61 9.2.3 Opettajan motivaatio 61 9.2.4 Pienluokan oppilaiden yleisopetukseen siirron ennakointi 63 9.3 OPETUKSELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 64 9.3.1 Henkilökohtaiset tavoitteet lähes saavutettu 64 9.3.2 Opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttaminen 65 9.3.3 Muiden tavoitteiden saavuttaminen 68 9.4 OPETUSKULTTUURIN MUUTOKSIA 69 9.4.1 Yhteistyön merkitys 69 9.5 KOULUN MAHDOLLISUUDET JATKAA PIENLUOKKAOPETUSTA 71 9.5.1 Resurssien säilyminen 71 9.5.2 Inkluusio vastatuulessa myös kokeilun jatkoaikeissa 72 9.5.3 Oma luokka 74 9.5.4 Suvaitsevaisuus 75 9.5.5 Oppilaiden sisäinen motivaatio 75 9.6 VANHEMPIEN JA OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ 76 9.6.1 Taloudelliset seikat 76 9.6.2 Opetus ja tavoitteet 77 9.6.3 Oppilaat 79 9.6.4 Erilaisuus 80 9.6.5 Pieni ryhmä 81 9.6.6 Opettajan rooli 82 9.6.7 Yhteistyö 83 9.6.7 Yleisesti tuloksista 84 10 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN TARKASTELUA 86 11 POHDINTAA JA YHTEENVETOKAAVIO 88 10.1 JATKOTUTKIMUSTEEMOJA 94 10.2 LOPUKSI 94 11 LÄHTEET 95 LIITE 1 LUPALAPPU VANHEMMILLE 103 LIITE 2 HAASTATTELUKYSYMYKSET OPETTAJALLE JA AVUSTAJALLE 104 LIITE 3 HAASTATTELUKYSYMYKSET LAPSILLE 105 LIITE 4 ELÄYTYMISMENETELMÄN KEHYSKERTOMUKSET 107
Tiivistelmä
Asiasanat: erityisopetus, lähikoulumalli, inkluusio, kognitiivinen opetusohjelma, Bright Start, erityistä tukea tarvitsevat oppilaat
Kvalitatiivisen tapaustutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten Lahdessa oleva erityistä tukea oppimisessaan tarvitsevien oppilaiden pienluokka toimii osana yleisopetusta antavaa koulua. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli löytää pienluokkakokeilua tukevia tai haittaavia tekijöitä. Tutkimuksen aineisto kerättiin luokalla opiskelleita lapsia, luokan opettajaa ja avustajaa haastattelemalla ja havainnoimalla. Aineistoa kerättiin myös eläytymismenetelmällä luokalla opiskelleiden lasten vanhemmilta ja koulun opettajilta. Aineistoa analysoitaessa käytettiin hyväksi aineistolähtöistä tematisointia.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään erityisopetusta ja sen muutoksia vastaamaan nykyisen koulukulttuurin haasteita, inkluusiota ja Bright Startia kongnitiivisena opetusohjelmana. Aineiston analyysissä nämä käsitteet sisältöineen on pyritty kutomaan yhteiseksi verkoksi osana tuloksia.
Lähikouluperiaatteella toteutettu pienluokan kokeilu-uudistus on tuonut uusia haasteita koulutuspolitiikkaan ja arjen työhön. Pienluokan toiminnassa on paljon hyvää, monia kriittisiä alueita, mutta ennen kaikkea se on nähtävä askeleena kohti muutosta. Inklusiivisessa toimintamallissa on vielä hiomista. Tutkimuksen kohteena olleessa kokeilussa ei kaikkia yhteisen koulun osa-alueita ole otettu huomioon käytännössä. Erilaisuuden arvostaminen koskemaan kaikkia oppilaita kaipaa muutosta. Koulu kokonaisena systeeminä voi muuttua vielä enemmän ja yhteisön sosiaalista oikeudenmukaisuutta voidaan kehittää. Kokeilussa ollaan onnistuttu yhteistyön kehittämisessä laajalle alueelle, niin opettajien, erityisosaajien, vanhempien kuin päättäjienkin tasolle. Osittain ollaan onnistuttu järjestämään opiskelu lähikoulussa ja poistamaan oppimisen ja osallistumisen esteitä.
Valmista mallia ei tule odottaa. Yhteiskunnan kehitys vaatii koulumaailmaltakin jatkuvaa prosessointia. Se on myös inkluusion tavoite.
Kvalitatiivisen tapaustutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten Lahdessa oleva erityistä tukea oppimisessaan tarvitsevien oppilaiden pienluokka toimii osana yleisopetusta antavaa koulua. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli löytää pienluokkakokeilua tukevia tai haittaavia tekijöitä. Tutkimuksen aineisto kerättiin luokalla opiskelleita lapsia, luokan opettajaa ja avustajaa haastattelemalla ja havainnoimalla. Aineistoa kerättiin myös eläytymismenetelmällä luokalla opiskelleiden lasten vanhemmilta ja koulun opettajilta. Aineistoa analysoitaessa käytettiin hyväksi aineistolähtöistä tematisointia.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään erityisopetusta ja sen muutoksia vastaamaan nykyisen koulukulttuurin haasteita, inkluusiota ja Bright Startia kongnitiivisena opetusohjelmana. Aineiston analyysissä nämä käsitteet sisältöineen on pyritty kutomaan yhteiseksi verkoksi osana tuloksia.
Lähikouluperiaatteella toteutettu pienluokan kokeilu-uudistus on tuonut uusia haasteita koulutuspolitiikkaan ja arjen työhön. Pienluokan toiminnassa on paljon hyvää, monia kriittisiä alueita, mutta ennen kaikkea se on nähtävä askeleena kohti muutosta. Inklusiivisessa toimintamallissa on vielä hiomista. Tutkimuksen kohteena olleessa kokeilussa ei kaikkia yhteisen koulun osa-alueita ole otettu huomioon käytännössä. Erilaisuuden arvostaminen koskemaan kaikkia oppilaita kaipaa muutosta. Koulu kokonaisena systeeminä voi muuttua vielä enemmän ja yhteisön sosiaalista oikeudenmukaisuutta voidaan kehittää. Kokeilussa ollaan onnistuttu yhteistyön kehittämisessä laajalle alueelle, niin opettajien, erityisosaajien, vanhempien kuin päättäjienkin tasolle. Osittain ollaan onnistuttu järjestämään opiskelu lähikoulussa ja poistamaan oppimisen ja osallistumisen esteitä.
Valmista mallia ei tule odottaa. Yhteiskunnan kehitys vaatii koulumaailmaltakin jatkuvaa prosessointia. Se on myös inkluusion tavoite.