Turvallisuus, tilaisuus ja toiseus NATOn ja ETYKin eurooppalaisen turvallisuuden diskurssit ja dekonstruktio Bosnian sodan ajallisessa kontekstissa.
PELKONEN, JENNI (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
2004
Kansainvälinen politiikka - International Relations
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2004-06-09Tiivistelmä
Hakutermit:
turvallisuus
Tutkielmassa käsitellään ensisijaisesti eurooppalaista turvallisuutta ja turvallisuuden tai turvallisuuskäsityksen rakentumista tietyissä diskursseissa, joita työssä nimitetään turvallisuusdiskursseiksi. Tutkielman lähtökohtana ovat kansainvälisen politiikan tieteenalalla käydyt teoreettiset keskustelut lähinnä turvallisuudesta, mutta teoreettisen viitekehyksen osana on myös tilallisuutta ja toiseutta tai kollektiivista identiteettiä käsitteleviä keskusteluja. Teoreettisesti työn voi sijoittaa niin sanottuun jälkimoderniin orientaatioon, jolloin turvallisuutta lähestytään jälkimodernin turvallisuustutkimuksen näkökulmasta ja tilallisuutta kriittisen geopolitiikan näkökulmasta myös kollektiivisen identiteetin yhteydessä korostuvat jälkimodernit näkemykset.
Tutkielman empiirisessä osuudessa tutkimusaineistona on käytetty Pohjois-Atlantin puolustusliiton, NATOn pääsihteerin sekä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön, ETYJin kansallisten vähemmistöjen valtuutetun puheita ja julkilausumia vuosilta 1992-95, eli ajanjakso on valittu Bosnian sodan ajallisen kontekstin mukaan. Työn empiirisessä osuudessa näiden puheiden ja julkilausumien perusteella on hahmotettu tietyt ”eurooppalaisen turvallisuuden diskurssit”, joita analyysin myöhemmässä vaiheessa tarkastellaan ja puretaan niin, että otetaan huomioon työn metodologiassa osana oleva dekonstruktiivinen ajattelu sekä erilaisia jälkimoderneja huomioita, jotka liittyvät työn teemoihin. Tutkielman analyysin avulla siis havainnollistetaan tieteenalalla käytyjä teoreettisia keskusteluja esimerkiksi (jälkimodernista) turvallisuudesta.
Niin sanotusta jälkimodernista näkökulmasta huomio kiinnittyy muun muassa siihen, kuinka työssä tarkastelluissa turvallisuusdiskursseissa turvallisuus liittyy kiinteästi vakauden ja järjestyksen ajatuksiin. Eurooppalaisen turvallisuuden lisäksi tutkielman analyysissa sivutaan myös sitä, kuinka esimerkiksi Bosnian sota tai Jugoslavia tulevat esiin näissä diskursseissa. Lisäksi työssä sivutaan myös (moderniin) valtioon liittyviä pohdintoja esimerkiksi etiikan teeman yhteydessä. Kokonaisuudessaan työn ensisijainen painopiste on turvallisuuden ja turvallisuustutkimuksen piirissä, mutta teoreettisessa viitekehyksessä esiteltyjen näkemysten mukaisesti turvallisuuteen liittyy olennaisesti myös muun muassa tilallinen ulottuvuus.
turvallisuus
Tutkielmassa käsitellään ensisijaisesti eurooppalaista turvallisuutta ja turvallisuuden tai turvallisuuskäsityksen rakentumista tietyissä diskursseissa, joita työssä nimitetään turvallisuusdiskursseiksi. Tutkielman lähtökohtana ovat kansainvälisen politiikan tieteenalalla käydyt teoreettiset keskustelut lähinnä turvallisuudesta, mutta teoreettisen viitekehyksen osana on myös tilallisuutta ja toiseutta tai kollektiivista identiteettiä käsitteleviä keskusteluja. Teoreettisesti työn voi sijoittaa niin sanottuun jälkimoderniin orientaatioon, jolloin turvallisuutta lähestytään jälkimodernin turvallisuustutkimuksen näkökulmasta ja tilallisuutta kriittisen geopolitiikan näkökulmasta myös kollektiivisen identiteetin yhteydessä korostuvat jälkimodernit näkemykset.
Tutkielman empiirisessä osuudessa tutkimusaineistona on käytetty Pohjois-Atlantin puolustusliiton, NATOn pääsihteerin sekä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön, ETYJin kansallisten vähemmistöjen valtuutetun puheita ja julkilausumia vuosilta 1992-95, eli ajanjakso on valittu Bosnian sodan ajallisen kontekstin mukaan. Työn empiirisessä osuudessa näiden puheiden ja julkilausumien perusteella on hahmotettu tietyt ”eurooppalaisen turvallisuuden diskurssit”, joita analyysin myöhemmässä vaiheessa tarkastellaan ja puretaan niin, että otetaan huomioon työn metodologiassa osana oleva dekonstruktiivinen ajattelu sekä erilaisia jälkimoderneja huomioita, jotka liittyvät työn teemoihin. Tutkielman analyysin avulla siis havainnollistetaan tieteenalalla käytyjä teoreettisia keskusteluja esimerkiksi (jälkimodernista) turvallisuudesta.
Niin sanotusta jälkimodernista näkökulmasta huomio kiinnittyy muun muassa siihen, kuinka työssä tarkastelluissa turvallisuusdiskursseissa turvallisuus liittyy kiinteästi vakauden ja järjestyksen ajatuksiin. Eurooppalaisen turvallisuuden lisäksi tutkielman analyysissa sivutaan myös sitä, kuinka esimerkiksi Bosnian sota tai Jugoslavia tulevat esiin näissä diskursseissa. Lisäksi työssä sivutaan myös (moderniin) valtioon liittyviä pohdintoja esimerkiksi etiikan teeman yhteydessä. Kokonaisuudessaan työn ensisijainen painopiste on turvallisuuden ja turvallisuustutkimuksen piirissä, mutta teoreettisessa viitekehyksessä esiteltyjen näkemysten mukaisesti turvallisuuteen liittyy olennaisesti myös muun muassa tilallinen ulottuvuus.