Mentorointi oppimisprosessina

Abstract

Tutkimus tarkastelee mentorointia oppimisprosessina. Aineistona on kahdeksan mentorin ja aktorin käsitykset ja kokemukset siitä, mitä ja miten he oppivat mentorointiprosessin aikana. Haastateltavat osallistuivat Tampereen yliopiston henkilöstönkehittämisyksikön (HEKO:n) järjestämään mentorointiohjelmaan. Mentorit ovat asiantuntijoita yliopiston eri laitoksilta ja aktorit yksityiseltä sekä julkiselta sektorilta.

Tutkimuksen teoriakehyksessä tuodaan esille mentoroinnin erityispiirteitä ja yhtäläisyyksiä suhteessa muihin henkilöstön kehittämisen muotoihin. Mentorointi on vapaaehtoisuuteen, luottamukseen ja avoimuuteen perustuva kahdenkeskinen vuorovaikutussuhde, jossa työelämässä mukana olevat yksilöt jakavat ja vaihtavat kokemuksia sekä hiljaista tietoa keskenään. Mentoroinnilla on ura- ja psykososiaalisia tehtäviä, jotka edesauttavat yksilöiden työssä oppimista ja heidän kokonaisvaltaista kasvua ja kehittymistään.

Tutkimuksessa tarkastellaan millainen oppimisteoria kuvaa parhaiten mentorointiprosessia. Teoriataustassa tarkastellaan konstruktivistisen, kokemuksellisen ja uudistavan oppimisen teorioita sekä reflektiivistä oppimista. Reflektio voi kohdistua toiminnan sisältöön, prosessiin tai taustalla vaikuttaviin tietorakenteisiin, oletuksiin, arvoihin ja uskomuksiin. Reflektion avulla yksilö voi oppia ja käsitteellistää uusia asioita ja kokemuksia. Mentorin ja aktorin välinen dialogi voi toimia reflektion aktivoijana.

Tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä, millaisia rooleja ja millaista ohjausta haastateltavat kokevat mentoroinnissa olevan. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja siinä käytetään tutkimusmetodina puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelujen avulla tuodaan esiin mentorien ja aktorien antamia merkityksiä ja kokemuksia.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että mentorointiprosessissa oppiminen perustuu kokemukseen ja reflektointiin. Oppimista pidetään osittain tiedostamattomana eikä oppimista tukevaa arviointia juurikaan käytetä. Mentorointia organisoivat tahot voisivat kiinnittää huomiota myös oppimisen ohjaamiseen.

Mentorointi on tulosten valossa erittäin antoisaksi ja miellyttäväksi koettu prosessi, jossa molemmat osapuolet oppivat toisiltaan. Mentorien ja aktorien oppimisessa on paljon yhtäläisyyksiä, mutta myös joitakin eroavaisuuksia. Aktorit oppivat reflektoimaan kokemuksiaan ja mentorit oppivat omasta asiantuntijuudestaan. Mentorointia voi tutkimuksen perusteella kuvata asiantuntijuuteen, kysymyksillä ohjaamiseen, valmentamiseen ja kuuntelemiseen perustuvana ystävyyden kaltaisena ihmissuhteena.

Avainsanat: mentorointi, aktori, mentori, työssä oppiminen, konstruktivistinen oppiminen, kokemuksellinen oppiminen, uudistava oppiminen, reflektio, ohjaaminen