Kulttuurien välinen viestintä, suomalaiset ja japanilaiset neuvottelijoina.
JÄRVIÖ, MATLEENA (2004)
JÄRVIÖ, MATLEENA
2004
Sosiologia - Sociology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2004-06-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13194
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13194
Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 4 1.1. TUTKIMUSKYSYMYKSET 6 1.2. KULTTUURI JA VIESTINTÄ 7 1.3. TUTKIMUKSEN SISÄLTÖ 8 2. KULTTUURIEN EROAVAISUUKSIA KUVAAVIA KÄSITTEITÄ 10 2.1. VIESTINTÄTAPAHTUMA 10 2.2. KASVOT 11 2.3. INDUKTIIVINEN JA DEDUKTIIVINEN PUHESTRATEGIA 14 2.4. LOW CONTEXT JA HIGH CONTEXT 15 2.5. SUHTAUTUMINEN AIKAAN 17 2.6. KULTTUURIN DIMENSIOT 18 3. SUOMALAISET JA JAPANILAISET VIESTIJÖINÄ MUIDEN SILMIN 20 3.1. SUOMALAISET JA KIINALAISET VIESTIJÖINÄ 20 3.2. SUOMALAINEN LIIKEHENKILÖ RUOTSALAISESTA NÄKÖKULMASTA 21 3.3. POHJOISAMERIKKALAISTEN JA JAPANILAISTEN VÄLISIÄ VIESTINTÄEROJA 22 4. AINEISTO JA TUTKIMUSMETODI 25 4.1. TUTKIMUKSENI LUONNE 25 4.2. HAASTATELTAVAT JA AINEISTO 27 4.3. METODINA GROUNDED THEORY 31 4.3.1. Haastattelujen nauhoittaminen 33 4.4. AINEISTON ANALYYSI 34 5. SUOMALAISET JA JAPANILAISET NEUVOTTELIJOINA 38 5.1. NEUVOTTELUTILANTEEN KULKU 38 5.2. KULTTUURISET ARVOT NEUVOTTELUTILANTEESSA 44 5.2.1. Kasvojen merkitys 49 5.3. NEUVOTTELUTILANTEIDEN ONGELMAT 50 5.4. JAPANILAISTEN JA SUOMALAISTEN NEUVOTTELIJOIDEN ERITYISPIIRTEET 63 6. POHDINTAA 67 LÄHDELUETTELO 72 LIITTEET 75
Tiivistelmä
Hakutermit:
Japani, Suomi, kulttuurienvälinen viestintä, liikeneuvottelu
Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus suomalaisten ja japanilaisten liikeneuvottelijoiden kulttuurien välisestä viestinnästä. Tutkimuksessa on selvitetty, millaisia käsityksiä suomalaisilla ja japanilaisilla on toisistaan liikeneuvottelijoina. Edelleen, tutkimuksen kohteena ovat olleet liikeneuvottelun kulku suomalaisesta ja japanilaisesta näkökulmasta katsottuna ja on selvitetty, mitkä kulttuuriset arvot kohtaavat neuvottelutilanteissa. Tutkimuksessa on myös tarkasteltu neuvottelutilanteiden ongelmia ja suomalaisten ja japanilaisten neuvottelijoiden erityispiirteitä.
Suomi ja Japani edustavat eri kulttuuripiirejä, läntistä ja itäistä, ja kulttuurisesti nämä kaksi maata ovat kaukaisia. Suomalaisten ja japanilaisten liikeyritysten välinen bisnes on vuosikymmenien saatossa jatkuvasti lisääntynyt, kuitenkaan maiden välistä kulttuurista vuorovaikutusta ei ole juuri tutkittu. Yksi tämän opinnäytetyön lähtökohtia onkin ollut selvittää, miten kulttuurierot vaikuttavat liikeneuvottelujen sujumiseen suomalaisten ja japanilaisten välillä. Alkuolettamuksena on ollut, että kulttuurierot vaikuttavat suuresti, toisaalta kuitenkin vähemmän kuin jonkin toisen länsimaan ja Japanin välillä, koska suomalainen kulttuuri sisältää myös itäisiä kulttuuripiirteitä.
Tutkimuksen aineisto perustuu viiden suomalaisen ja viiden japanilaisen liikehenkilön nauhoitettuihin puolistrukturoituihin haastatteluihin ja ne on analysoitu viitekehyksenään Grounded Theory.
Tutkimustulosten mukaan neuvottelujen kulku näiden kahden kansallisuuden välillä poikkeaa huomattavasti toisistaan. Myös kulttuuriarvot poikkeavat: suomalaisille neuvottelijoille tyypillistä on yksilökeskeisyys, tasa-arvoisuus, tehokkuus ja suorapuheisuus. Japanilaisille tyypillistä taas on kollektiivisuus, hierarkkisuus, harmonian ylläpito ja henkilökohtaisten suhteiden merkitys. Se, miten haastateltavat suhtautuivat kulttuurieroihin, oli ristiriitaista: osa oli tutkijan kanssa samaa mieltä, että kulttuurierot ovat huomattavia, osa piti niitä melko vähäisinä. Kuitenkin nämäkin haastateltavat puheessaan korostivat kulttuurieroja ja viestintävaikeuksia. Neuvottelutilanteiden ongelmiksi nousi etukäteisolettamusten mukaisesti neuvottelijoiden puutteellinen kielitaito ja vähäinen vastapuolen kulttuurin tuntemus. Lisäksi kävi ilmi, että suomalaiset kokivat japanilaisten neuvottelutyylin hyvin hitaaksi ja perusteelliseksi, japanilaiset taas kokivat, että suomalaisten neuvottelutapa on joustamaton.
Suomi ja Japani ovat todellakin kulttuurisesti kaukaisia ja tutkimuksen perusteella suomalais-japanilaisen bisneksen edistämiseksi on tärkeää perehtyä tarkemmin maiden välisiin kulttuurieroihin ja siihen, miten ne vaikuttavat liikeneuvotteluihin.
Japani, Suomi, kulttuurienvälinen viestintä, liikeneuvottelu
Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus suomalaisten ja japanilaisten liikeneuvottelijoiden kulttuurien välisestä viestinnästä. Tutkimuksessa on selvitetty, millaisia käsityksiä suomalaisilla ja japanilaisilla on toisistaan liikeneuvottelijoina. Edelleen, tutkimuksen kohteena ovat olleet liikeneuvottelun kulku suomalaisesta ja japanilaisesta näkökulmasta katsottuna ja on selvitetty, mitkä kulttuuriset arvot kohtaavat neuvottelutilanteissa. Tutkimuksessa on myös tarkasteltu neuvottelutilanteiden ongelmia ja suomalaisten ja japanilaisten neuvottelijoiden erityispiirteitä.
Suomi ja Japani edustavat eri kulttuuripiirejä, läntistä ja itäistä, ja kulttuurisesti nämä kaksi maata ovat kaukaisia. Suomalaisten ja japanilaisten liikeyritysten välinen bisnes on vuosikymmenien saatossa jatkuvasti lisääntynyt, kuitenkaan maiden välistä kulttuurista vuorovaikutusta ei ole juuri tutkittu. Yksi tämän opinnäytetyön lähtökohtia onkin ollut selvittää, miten kulttuurierot vaikuttavat liikeneuvottelujen sujumiseen suomalaisten ja japanilaisten välillä. Alkuolettamuksena on ollut, että kulttuurierot vaikuttavat suuresti, toisaalta kuitenkin vähemmän kuin jonkin toisen länsimaan ja Japanin välillä, koska suomalainen kulttuuri sisältää myös itäisiä kulttuuripiirteitä.
Tutkimuksen aineisto perustuu viiden suomalaisen ja viiden japanilaisen liikehenkilön nauhoitettuihin puolistrukturoituihin haastatteluihin ja ne on analysoitu viitekehyksenään Grounded Theory.
Tutkimustulosten mukaan neuvottelujen kulku näiden kahden kansallisuuden välillä poikkeaa huomattavasti toisistaan. Myös kulttuuriarvot poikkeavat: suomalaisille neuvottelijoille tyypillistä on yksilökeskeisyys, tasa-arvoisuus, tehokkuus ja suorapuheisuus. Japanilaisille tyypillistä taas on kollektiivisuus, hierarkkisuus, harmonian ylläpito ja henkilökohtaisten suhteiden merkitys. Se, miten haastateltavat suhtautuivat kulttuurieroihin, oli ristiriitaista: osa oli tutkijan kanssa samaa mieltä, että kulttuurierot ovat huomattavia, osa piti niitä melko vähäisinä. Kuitenkin nämäkin haastateltavat puheessaan korostivat kulttuurieroja ja viestintävaikeuksia. Neuvottelutilanteiden ongelmiksi nousi etukäteisolettamusten mukaisesti neuvottelijoiden puutteellinen kielitaito ja vähäinen vastapuolen kulttuurin tuntemus. Lisäksi kävi ilmi, että suomalaiset kokivat japanilaisten neuvottelutyylin hyvin hitaaksi ja perusteelliseksi, japanilaiset taas kokivat, että suomalaisten neuvottelutapa on joustamaton.
Suomi ja Japani ovat todellakin kulttuurisesti kaukaisia ja tutkimuksen perusteella suomalais-japanilaisen bisneksen edistämiseksi on tärkeää perehtyä tarkemmin maiden välisiin kulttuurieroihin ja siihen, miten ne vaikuttavat liikeneuvotteluihin.