Keskustelupalstasta sähköiseen agoraan?

Abstract

Tarkastelen tutkielmassa sähköisen keskustelupalstan mahdollisuutta muuntautua sähköiseksi agoraksi. Työni keskeisinä teoreetikkoina ovat Aristoteles ja Platon, joiden näkemyksiä kansalaisuudesta ja poliittisesta osallistumisesta antiikin Kreikassa heijastan nykypäivän keskustelupalstan poliittiseen osallistumiseen. Työni teoreettisena taustana vaikuttavat myös yhteiskuntateoreetikkojen, kuten John Stuart Millin, Hobbesin, Hegelin, Rawlsin ja Kantin, näkemykset yksilöiden asemasta ja keskinäisistä suhteista poliittisessa yhteisössä. Työ ei kuitenkaan ole aatehistoriallinen. Deliberatiivinen demokratia toimii puolestaan eräänlaisena menestyneen kommunikaation ja yhteisen hyvän saavuttamisen mallina ja välineenä. Mittatikkuina onnistuneelle deliberaatiolle ovat toimijoiden välinen tasa-arvo, keskustelun kiinnittyminen yhteiseen hyvään, valmius muuttaa näkemyksiä vuorovaikutuksessa sekä kommunikaatiotaitojen kompetenssi. Kommunikaation tulee myös orientoitua kommunikatiivisesti, eikä strategisesti. Ominaisuudet vaikuttavat keskustelupalstan mahdollisuuksiin muotoutua julkiseksi, kansalaiskokouksen, tilaksi.

Analysoin Kenneth Burken retorisen trooppianalyysin avulla Mansefoorumi -keskustelupalstalta poimittua aineistoa. Troopeilla yksilöt jäsentävät omaa rooliaan ja näkemyksiään tietoverkossa. Analyysi paljastaa, että professionaalit iden-tifioituvat keskusteluissa kokonaisuuteen ja kansalaiset puolestaan hahmottavat osallistumista lähellä arkea olevien asioiden kautta. Lisäksi vuorovaikutus orientoituu usein strategisesti kommunikatiivisuuden sijaan. Toimijoiden välinen heterogeenisuus ja identifikaatioiden epäsymmetriset suhteet estävät yhteisen hyvän saavuttamisen. Professionalismin vaikutus ilmenee myös kysymys-vastaus ­tyyppisen kommunikaation korostumisena. Asiantuntijoiden rooli on kommunikaatiossa keskeinen. Tämä poikkeaa puolestaan agoran kansalaisosallistumisen mallista. Antiikin mukaisesti päätöksenteon ja kommunikaation tuli olla kansalaisten välistä. Asiantuntemusta käytettiin ainoastaan päätöksenteon tukena. Professionalismi ja verkko-osallistuminen luo myös osallistumiselle erityistaitojen vaatimuksen. Osallistuminen ei ole niinkään sivistävää ja taitoja kartuttavaa, vaan osallistuminen itsessään edellyttää osallistujilta tietynlaista taito- ja sivistystasoa. Taitojen tasavertaisuus ja kompetenssi toteutuvat lähinnä siten, että joukko maallikkoja vastaa yhtä professionaalia.

Professionalismin ylikorostuneisuus, deliberatiivisen demokratian ongelmat, kommunikaation strateginen orientaatio sekä abstraktit tila- ja aikaulottuvuudet estävät Habermasin kuvaaman julkisen tilan, sekä korkeinta yhteistä hyvää tavoittelevan kansalaiskokouksen muotoutumisen. Tutkielman johtopäätöksenä on, ettei keskustelupalstasta muotoudu antiikin poliksen päätöksentekoa mukailevaa sähköistä agoraa.