Idealismia vai vakavasti otettava vaihtoehto? Suomen Attac ry:n julkisuuskuvan tarkastelua
SILLANPÄÄ, PAULIINA (2004)
2004
Mediakulttuuri - Media Culture
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2004-04-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13180
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13180
Sisällysluettelo
1 JOHDANTO 1 1.1 Lähtökohdat ja näkökulmia tutkimuskohteeseen 2 1.2 Tutkielman aineisto 7 1.3 Tutkimusongelmat, välineet ja tutkimuksen kulku 10 2 TUTKIMUKSEN POHJAKSI 13 2.1 Kuvauksen politiikasta politiikan kuvaukseen 13 2.2 Analyysin työvälineitä 15 2.2.1 Representaatio ja ideologia 15 2.2.2 Retoriset keinot 192.2.3 Diskurssianalyysista 25 3 KANSALAISJÄRJESTÖT GLOBALISOITUVASSA MAAILMASSA 31 3.1 Mitä globalisoitumisella tarkoitetaan? 31 3.2 Globalisoitumisen kritiikistä 36 3.2.1 Muutoksia kansalaisliikehdinnässä 36 3.2.2 Attac leimallisesti globaali järjestö 39 4 ATTAC JA MEDIAJULKISUUS TIEDOTUSSTRATEGIASTA MEDIASYMBOLEIHIN 44 4.1 Tiedotusstrategialla julkisuuteen 44 4.2 Attac julkisuudessa 46 4.3 Tiedon demokratisoituminen ja kansalaisjärjestöt 50 4.3.1 Kansalaisjärjestöt median verkossa 51 4.3.2 Median välittämät symbolit 54 5 VASTAHEGEMONISET ÄÄNET JULKISUUDESSA 57 5.1 Aineisto suurennuslasin alla 57 5.2 Mediakohua Attacin ympärillä 64 5.2.1 Kansalaisten keskustelua mielipidepalstoilla? 65 5.2.2 Tiedotteesta uutiseksi 67 5.3 Yhteenvetoa 70 6 REPRESENTAATION POLITIIKKAA 72 6.1 Puhe Attacista 72 6.2 Mediajulkisuudessa vaikuttamista ja arvokasta keskustelua 83 7 IDEALISMIA VAI VAKAVASTI OTETTAVA VAIHTOEHTO? 91 7.1 Aineiston anti pähkinänkuoressa 91 7.2 Attacin julkisuuskuva kolme puhetapaa 93 7.3 Representaatiot aikansa kuvana 98 8 LOPPUSANAT 101 LÄHTEET 103 LIITTEET 108
Tiivistelmä
Hakutermit:
media, kansalaisjärjestö, Attac, julkisuuskuva, globalisaatio, ideologia
Tutkielman aiheena on globalisaatiokriittisen kansalaisjärjestö Attac ry:n julkisuuskuva liikkeen Suomeen perustamisen aikoihin. Kyseessä on niin sanottu uusi kansalaisliike, joka käyttää mediajulkisuutta yhtenä toimintamuotonaan. Julkisuus tekee järjestön asiaa näkyväksi ja antaa mahdollisuuden käydä keskustelua järjestölle keskeisistä asioista. Globalisaatiokriittinen toiminta on tullut suuren yleisön tietoon nimenomaan median kautta: uutiskuvia Seattlessa vuonna 1999 huippukokouksen aikana puhjenneista mellakoista levitettiin ympäri maailmaa.
Attac pyrkii kuitenkin eroon perinteisestä globalisaatiokriitikon leimasta. Liikkeen tavoitteena on herättää yhteiskunnallista keskustelua globalisoitumisen hallintakeinoista ja poliittisten päätösten perustana olevista arvoista. Attac haastaa vallitsevan kapitalistisen maailmankuvan mukaisia arvoja ja peräänkuuluttaa ”toisenlaista maailmaa”. Tästä syystä tarkastelen Attacin julkisuuskuvaa sen kautta, kuinka järjestöä representoidaan, ovatko representaatiot ideologisia ja tuleeko aineistossa esiin arvoristiriitoja. Aineistona on touko-kesäkuussa 2001 ilmestyneistä Helsingin Sanomista, Kauppalehdestä, Lapin Kansasta ja Iltasanomien verkkolehden keskustelupalstalta kerättyjä juttuja. Tarkastelen myös Attacin omaa tiedotusmateriaalia järjestön kotisivujen ja lehdistötiedotteiden kautta.
Aineiston analyysissä käytän pääosin hyväkseni Norman Faircloughin kriittistä diskurssianalyysia. Määritän aineistossa usein toistuvat puhetavat kolmeksi käytetyimmäksi diskurssiksi, joiden pohjalta muodostan käsityksen Suomen Attacin julkisuuskuvasta liikkeen perustamisen aikoihin. Keskeisiä käsitteitä tutkielmassa diskurssin lisäksi ovat representaatio ja ideologia. Attac on osa maailmanlaajuista toimijaverkkoa, mihin paneudun globalisoitumisen käsitteen sekä kansalaisjärjestöjen ja median suhteen tarkastelun avulla.
Attac on mielenkiintoinen toimija mediassa, sillä se kuuluu osin eliittijulkisuuteen jäsenistönsä perusteella, mutta toisaalta se haastaa valtamedian ”totuuksia” vastajulkisuudessa toimijan tapaan. Sillä on myös omaa julkaisutoimintaa, joten se on myös osa vaihtoehtojulkisuutta. Tutkielmassa Attac edustaa kuitenkin vasta- ja vaihtoehtojulkisuutta, kun taas aineisto koostuu eliitti-, valta- ja populaarijulkisuuden foorumeista.
media, kansalaisjärjestö, Attac, julkisuuskuva, globalisaatio, ideologia
Tutkielman aiheena on globalisaatiokriittisen kansalaisjärjestö Attac ry:n julkisuuskuva liikkeen Suomeen perustamisen aikoihin. Kyseessä on niin sanottu uusi kansalaisliike, joka käyttää mediajulkisuutta yhtenä toimintamuotonaan. Julkisuus tekee järjestön asiaa näkyväksi ja antaa mahdollisuuden käydä keskustelua järjestölle keskeisistä asioista. Globalisaatiokriittinen toiminta on tullut suuren yleisön tietoon nimenomaan median kautta: uutiskuvia Seattlessa vuonna 1999 huippukokouksen aikana puhjenneista mellakoista levitettiin ympäri maailmaa.
Attac pyrkii kuitenkin eroon perinteisestä globalisaatiokriitikon leimasta. Liikkeen tavoitteena on herättää yhteiskunnallista keskustelua globalisoitumisen hallintakeinoista ja poliittisten päätösten perustana olevista arvoista. Attac haastaa vallitsevan kapitalistisen maailmankuvan mukaisia arvoja ja peräänkuuluttaa ”toisenlaista maailmaa”. Tästä syystä tarkastelen Attacin julkisuuskuvaa sen kautta, kuinka järjestöä representoidaan, ovatko representaatiot ideologisia ja tuleeko aineistossa esiin arvoristiriitoja. Aineistona on touko-kesäkuussa 2001 ilmestyneistä Helsingin Sanomista, Kauppalehdestä, Lapin Kansasta ja Iltasanomien verkkolehden keskustelupalstalta kerättyjä juttuja. Tarkastelen myös Attacin omaa tiedotusmateriaalia järjestön kotisivujen ja lehdistötiedotteiden kautta.
Aineiston analyysissä käytän pääosin hyväkseni Norman Faircloughin kriittistä diskurssianalyysia. Määritän aineistossa usein toistuvat puhetavat kolmeksi käytetyimmäksi diskurssiksi, joiden pohjalta muodostan käsityksen Suomen Attacin julkisuuskuvasta liikkeen perustamisen aikoihin. Keskeisiä käsitteitä tutkielmassa diskurssin lisäksi ovat representaatio ja ideologia. Attac on osa maailmanlaajuista toimijaverkkoa, mihin paneudun globalisoitumisen käsitteen sekä kansalaisjärjestöjen ja median suhteen tarkastelun avulla.
Attac on mielenkiintoinen toimija mediassa, sillä se kuuluu osin eliittijulkisuuteen jäsenistönsä perusteella, mutta toisaalta se haastaa valtamedian ”totuuksia” vastajulkisuudessa toimijan tapaan. Sillä on myös omaa julkaisutoimintaa, joten se on myös osa vaihtoehtojulkisuutta. Tutkielmassa Attac edustaa kuitenkin vasta- ja vaihtoehtojulkisuutta, kun taas aineisto koostuu eliitti-, valta- ja populaarijulkisuuden foorumeista.