Käännösalan laadunhallinnasta: Käännöstoimiston laadunhallintajärjestelmä.
SALMELA, ANNA (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
2004
Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
Hyväksymispäivämäärä
2004-05-26Sisällysluettelo
1. Johdanto 2 2. Kääntäminen ja laatu 5 3. Laadunvarmistustapoja käännösalalla 13 3.1 Laadunvarmistusohjeet 13 3.2 Käännösalan standardi DIN 2345 17 3.3 Kieliprojektien laadunvarmistusmalli 19 4. Laadunhallintajärjestelmä 21 4.1 Laadunhallintajärjestelmästandardit 21 4.2 ISO 9000:2000 -standardien sisältö ja vaatimukset 26 4.3 Sertifiointi 30 4.4 Laadunhallintajärjestelmän hyödyt ja ongelmat 33 5. Neljän käännöstoimiston edustajien haastattelut 38 5.1 Tavoite ja menetelmä 38 5.2 Haastateltavat 39 5.3 Haastattelut ja analyysi 44 6. Laatu ja laadunhallintajärjestelmät käännöstoimistoissa 45 6.1 Laadunhallintajärjestelmän luominen 45 6.2 Mihin (sertifioitua) laadunhallintajärjestelmää tarvitaan? 49 6.3 Mitä on laatu ja miten sitä mitataan? 53 7. Lopuksi 60 LÄHTEET LIITE DEUTSCHE KURZFASSUNG
Tiivistelmä
Hakutermit:
kääntäminen, laatu, käännöstoimistot, laadunhallinta, laadunvarmistus, laatujärjestelmät
Tutkielmassa tarkastellaan laadunhallintaa yleisesti käännösalalla ja erityisesti käännöstoimistoissa. Painopiste on laadunhallintajärjestelmissä käännöstoimiston laadunhallinnan välineenä. Työssä esitellään freelancekääntäjiä ja käännöstoimistoja koskevia laadunvarmistusmenetelmiä, ja käsitellään laadunhallintajärjestelmästandardeja ja sertifiointia sekä laadunhallintajärjestelmän hyötyjä ja ongelmia. Työssä esitellään myös käännöstieteellisiä näkemyksiä kääntämisestä ja käännösten laadusta ja pohditaan, miten kääntäminen ja käännösten laatu ymmärretään laadunhallinnan eri yhteyksissä.
Laadunhallintajärjestelmiä ja niiden käyttöä käännösalalla tutkittiin sekä kirjallisuuden että haastattelujen avulla. Tutkielmaa varten haastateltiin neljän suomalaisen käännöstoimiston laatuvastaavia. Haastateltavien edustamissa käännöstoimistoissa oli laadunhallintajärjestelmä tekeillä ja osa toimistoista suunnitteli myös sertifioivansa järjestelmän. Haastattelut suoritettiin keväällä 2002 teemahaastatteluina. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin kokonaan, ja haastatteluaineisto analysoitiin kvalitatiivisesti.
Haastattelujen analysoinnissa käytettiin mm. Mehnertin (1998) jakoa laadunhallinnan Compete- ja Comply-lähestymistapaan eli tutkittiin sitä, pyrkivätkö toimistot saamaan laadunhallintajärjestelmästä pitkän aikavälin hyötyä ja kehittämään toimintaansa vai hankkimaan vain sertifikaatin kilpailijoista erottumiseksi. Suurin osa haastateltavista kertoi, että laadunhallintajärjestelmä oli auttanut kehittämään yrityksen toimintaa (Compete). Yksi haastateltava keskittyi kuitenkin puhumaan ainoastaan sertifikaatin tuomista eduista (Comply). Yleisesti käännöstoimiston koon, erikoisalan ja asiakaskunnan koostumuksen katsottiin vaikuttavan sertifioinnin tarpeellisuuteen.
Sekä haastatteluaineistossa että työn kirjallisissa lähteissä laadun nähtiin koostuvan käännöksen ja palvelun (toiminnan) laadusta. Käännöksen laatukriteereiksi mainittiin mm. sopivuus käyttötarkoitukseen, tekstin virheettömyys, tyylin sujuvuus ja termien yhtenäisyys. Useimmat kriteerit osoittivat funktionaalista käännöskäsitystä ja painottivat kohdetekstiä, mutta myös uskollisuus alkutekstille nousi esille joissain yhteyksissä. Asiakkaan kokemaan käännöksen laatuun liittyivät saumattomasti käännöksen toimittaminen oikeaan aikaan oikeassa muodossa sekä oikea hinta-laatusuhde. Asiakkaan ja käännöksen toimittajan välisen yhteistyön rooli laadun määrittämisessä ja tuottamisessa korostui sekä haastatteluissa että kirjallisissa lähteissä. Tärkeä näkökohta oli myös se, ettei laadunhallintajärjestelmä ota kantaa suoraan käännöksen laatuun, sillä järjestelmien tarkoitus on ensisijaisesti kehittää toiminnan laatua.
kääntäminen, laatu, käännöstoimistot, laadunhallinta, laadunvarmistus, laatujärjestelmät
Tutkielmassa tarkastellaan laadunhallintaa yleisesti käännösalalla ja erityisesti käännöstoimistoissa. Painopiste on laadunhallintajärjestelmissä käännöstoimiston laadunhallinnan välineenä. Työssä esitellään freelancekääntäjiä ja käännöstoimistoja koskevia laadunvarmistusmenetelmiä, ja käsitellään laadunhallintajärjestelmästandardeja ja sertifiointia sekä laadunhallintajärjestelmän hyötyjä ja ongelmia. Työssä esitellään myös käännöstieteellisiä näkemyksiä kääntämisestä ja käännösten laadusta ja pohditaan, miten kääntäminen ja käännösten laatu ymmärretään laadunhallinnan eri yhteyksissä.
Laadunhallintajärjestelmiä ja niiden käyttöä käännösalalla tutkittiin sekä kirjallisuuden että haastattelujen avulla. Tutkielmaa varten haastateltiin neljän suomalaisen käännöstoimiston laatuvastaavia. Haastateltavien edustamissa käännöstoimistoissa oli laadunhallintajärjestelmä tekeillä ja osa toimistoista suunnitteli myös sertifioivansa järjestelmän. Haastattelut suoritettiin keväällä 2002 teemahaastatteluina. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin kokonaan, ja haastatteluaineisto analysoitiin kvalitatiivisesti.
Haastattelujen analysoinnissa käytettiin mm. Mehnertin (1998) jakoa laadunhallinnan Compete- ja Comply-lähestymistapaan eli tutkittiin sitä, pyrkivätkö toimistot saamaan laadunhallintajärjestelmästä pitkän aikavälin hyötyä ja kehittämään toimintaansa vai hankkimaan vain sertifikaatin kilpailijoista erottumiseksi. Suurin osa haastateltavista kertoi, että laadunhallintajärjestelmä oli auttanut kehittämään yrityksen toimintaa (Compete). Yksi haastateltava keskittyi kuitenkin puhumaan ainoastaan sertifikaatin tuomista eduista (Comply). Yleisesti käännöstoimiston koon, erikoisalan ja asiakaskunnan koostumuksen katsottiin vaikuttavan sertifioinnin tarpeellisuuteen.
Sekä haastatteluaineistossa että työn kirjallisissa lähteissä laadun nähtiin koostuvan käännöksen ja palvelun (toiminnan) laadusta. Käännöksen laatukriteereiksi mainittiin mm. sopivuus käyttötarkoitukseen, tekstin virheettömyys, tyylin sujuvuus ja termien yhtenäisyys. Useimmat kriteerit osoittivat funktionaalista käännöskäsitystä ja painottivat kohdetekstiä, mutta myös uskollisuus alkutekstille nousi esille joissain yhteyksissä. Asiakkaan kokemaan käännöksen laatuun liittyivät saumattomasti käännöksen toimittaminen oikeaan aikaan oikeassa muodossa sekä oikea hinta-laatusuhde. Asiakkaan ja käännöksen toimittajan välisen yhteistyön rooli laadun määrittämisessä ja tuottamisessa korostui sekä haastatteluissa että kirjallisissa lähteissä. Tärkeä näkökohta oli myös se, ettei laadunhallintajärjestelmä ota kantaa suoraan käännöksen laatuun, sillä järjestelmien tarkoitus on ensisijaisesti kehittää toiminnan laatua.