Kyläkoulu - uhanalainen laji. Tapaustutkimus Padasjoen kyläkoulujen historiasta ja tulevaisuudesta.
VIRTANEN, JOHANNA (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
VIRTANEN, JOHANNA
2004
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2004-05-24Tiivistelmä
Pro gradu-tutkielmassani tutkittiin Padasjoen kyläkouluja niiden ajankohtaisuuden vuoksi. Padasjoella on toiminut 15 koulua, joista 5 on enää toiminnassa. Padasjoen kunnan sivistystoimen laatiman kouluverkon sopeuttamisohjelman myötä loppuu 4 koulua vuoteen 2008 mennessä.
Tutkielmani on laadullinen eli kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimusongelmat on jaettu kolmeen aihepiiriin: 1 Padasjoen kansanopetuksen historia A Millainen on Padasjoen kunnan kansanopetuksen varhaishistoria? B Milloin ja miksi on Padasjoelle perustettu ja lakkautettu kyläkouluja? 2 Padasjoen kyläkoulujen nykytilanne ja tulevaisuus A Mikä on toimivien kyläkoulujen oppilasennuste ja tilanne kouluverkon sopeuttamisohjelmassa? 3 Kyläkoulun lakkauttaminen
A Miten Nyystölän koulun vanhemmat kokevat koulun lakkauttamisen vaikuttavan perheensäelämään? B Miten Nyystölän koulun vanhemmat kokevat koulun lakkauttamisen vaikuttavan kylän elämään? C Millä syyllä vanhemmat kokevat olevan oikeutettua lakkauttaa koulu? Tutkimusaineisto koostui valmiista dokumenteista ja avoimella kyselyllä kerätystä aineistosta. Tutkimusaineiston valmiit dokumentit olivat Padasjoen kunnan toimintakertomukset vuosilta 1943-2002, Padasjoen sivistystoimen laatima kouluverkon sopeuttamisohjelma (19.5.2003), Padasjoen koulujen oppilasennusteet vuosille 2003-2008 (19.5.2003) sekä Uuno Pulkkilan kirjoittama Padasjoen historia vuodelta 1947. Avoimeen kyselyyn vastasi Nyystölän koulun vanhemmat. Tutkimustuloksissa merkittävin asia oli kouluverkon sopeuttamisohjelman puutteelliset laskelmat eli kouluja lakkautetaan liian kevein perustein. Kansanopetuksen historia oli laaja ja tyypillinen kunnan kouluverkon historia eli kansanopetus eteni samaa tahtia muun Suomen kanssa. Kyläkoulujen perustaminen osui vuosisadan vaihteeseen ja lakkauttaminen 60-70-luvulle. Muuttotappiokuntana supistaminen jatkui 1990-luvulla ja nyt 2000-luvulla kiihtyen. Avoimessa kyselyssä vanhemmat näkivät koulun loppumisen hyvin ahdistavana ja stressaavana. Kyläkoulun loppuminen tarkoittaa vanhempien mielestä samalla kylän kuolemista. Vanhempien mielestä koulun voi lakkauttaa, jos oppilasmäärä on riittävän alhainen tai oppilaat loppuvat kokonaan. Taloudellinen syy ei ole merkittävä syy lakkauttaa koulua.
Avainsanat: Kyläkoulu, kansakoulu, kouluverkko
Tutkielmani on laadullinen eli kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimusongelmat on jaettu kolmeen aihepiiriin: 1 Padasjoen kansanopetuksen historia A Millainen on Padasjoen kunnan kansanopetuksen varhaishistoria? B Milloin ja miksi on Padasjoelle perustettu ja lakkautettu kyläkouluja? 2 Padasjoen kyläkoulujen nykytilanne ja tulevaisuus A Mikä on toimivien kyläkoulujen oppilasennuste ja tilanne kouluverkon sopeuttamisohjelmassa? 3 Kyläkoulun lakkauttaminen
A Miten Nyystölän koulun vanhemmat kokevat koulun lakkauttamisen vaikuttavan perheensäelämään? B Miten Nyystölän koulun vanhemmat kokevat koulun lakkauttamisen vaikuttavan kylän elämään? C Millä syyllä vanhemmat kokevat olevan oikeutettua lakkauttaa koulu? Tutkimusaineisto koostui valmiista dokumenteista ja avoimella kyselyllä kerätystä aineistosta. Tutkimusaineiston valmiit dokumentit olivat Padasjoen kunnan toimintakertomukset vuosilta 1943-2002, Padasjoen sivistystoimen laatima kouluverkon sopeuttamisohjelma (19.5.2003), Padasjoen koulujen oppilasennusteet vuosille 2003-2008 (19.5.2003) sekä Uuno Pulkkilan kirjoittama Padasjoen historia vuodelta 1947. Avoimeen kyselyyn vastasi Nyystölän koulun vanhemmat. Tutkimustuloksissa merkittävin asia oli kouluverkon sopeuttamisohjelman puutteelliset laskelmat eli kouluja lakkautetaan liian kevein perustein. Kansanopetuksen historia oli laaja ja tyypillinen kunnan kouluverkon historia eli kansanopetus eteni samaa tahtia muun Suomen kanssa. Kyläkoulujen perustaminen osui vuosisadan vaihteeseen ja lakkauttaminen 60-70-luvulle. Muuttotappiokuntana supistaminen jatkui 1990-luvulla ja nyt 2000-luvulla kiihtyen. Avoimessa kyselyssä vanhemmat näkivät koulun loppumisen hyvin ahdistavana ja stressaavana. Kyläkoulun loppuminen tarkoittaa vanhempien mielestä samalla kylän kuolemista. Vanhempien mielestä koulun voi lakkauttaa, jos oppilasmäärä on riittävän alhainen tai oppilaat loppuvat kokonaan. Taloudellinen syy ei ole merkittävä syy lakkauttaa koulua.
Avainsanat: Kyläkoulu, kansakoulu, kouluverkko