Svenskan inom yrkesutbildningen. Möjligheter till förverkligande.
LAASANEN, ELISABET (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LAASANEN, ELISABET
2004
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2004-05-26Sisällysluettelo
1 INLEDNING 1.1 Bakgrund 1.2 Undersökningens syfte och avgränsning 1.3 Material 1.4 Undersökningens genomförande 1.5 Undersökningar i grundskolan 1.6 Undersökningar inom yrkesutbildningen 2 UTBILDNINGSSYSTEMET I FINLAND 2.1 Yrkesutbildningen på andrta stadiet 2.1.1 Yrkesinriktade studier och gymnasiestudier 2.2 Yrkesutbildningen på högre stadiet (yrkeshögskolor) 3 DE ALLMÄNNA NATIONELLA RIKTLINJERNA 3.1 Grundskolan 3.2 Yrkesutbildningen 4 SPRÅKUNDERVISNINGEN OCH SAMHÄLLET AV I DAG 4.1 Läroplanen och grunderna för svenskundervisning 4.2 Ny verksamhetsmiljö 4.3 Vilka språk? 4.4 Arbetslivet 5 OLIKA PROJEKT INOM YRKESUTBILDNINGEN 5.1 Language learning for European citizenship 5.2 KIMMOKE-projektet 5.3 PROLANG-projektet 5.4 ProPoly-projektet 6 SVENSUNDERVISNINGEN OCH ELEVEN 6.1 Bakgrundsfaktorer 6.1.1 Språklig egouppfattning 6.1.2 Motivation 6.1.3 Attityder 6.2 Tvångssvenska? 6.3 Från grundskolan till yrkesutbildningen 6.3.1 Grundskolan som utgångspunkt 6.3.2 Yrkesutbildningen 6.4 Vardagserfarenhet i egen läroanstalt 6.5 Fortbildning 7 SVENSKUNDERVISNINGHEN OCH LÄRAREN 7.1 Lärarutbildningen 7.2 Som språklärare inom yrkesutbildningen 7.3 Utvecklingsmöjligheter och -behov 7.3.1 Bedömning 7.3.2 Läromedel och -material 7.3.3 Integration 7.3.4 Differentiering 8 SAMMANFATTNING OCH DISKUSSION
Tiivistelmä
Hakutermit:
yrkesutbildning, fortbildning, integration, differentiering, motivation, attityder
Lähtökohdan tutkimusaiheen valinnalle on antanut oma kokemus kieltenopettajana toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Toinen kotimainen kieli tuli pakolliseksi ammatilliseen koulutukseen keskiasteen koulu-uudistuksen myötä vuosina 1982-1988. Pakollisina kielinä opiskellaan yleensä englantia 2 opintoviikkoa ja ruotsia 1 opintoviikko. Kielten kasvava merkitys myös ammatillisessa koulutuksessa on noussut yhä useammin puheenaiheeksi. Samoin tiettyä huolestumista on aiheuttanut tarve enenevässä määrin huomioida ne opiskelijat, joilla on selvä tavoite hakeutua ammattikorkeakouluopintoihin. Entistä enemmän tulisi panostaa heidän kielelliseen valmiuteensa suoriutua kielenopinnoista jatkokoulutuksessa ja vastata kansainvälistyvän työelämän odotuksiin. Kielten integrointi ammattiaineisiin on tällöin yksi mahdollisuus yhdistää ammatillinen osaaminen ja vaadittava kielitaito. Integrointi ja myöskin eriyttäminen ovat keskeisiä asioita, joita korostetaan opetussuunnitelmissa. Eriyttämistä suunniteltaessa ei tulisi kuitenkaan unohtaa niitä opiskelijoita, jotka jatkavat opintojaan. Heillä on myös mahdollisuus luoda laajempi kielellinen pohja ns. yhdistelmäopinnoilla eli yhdistää ammatillinen koulutus ja lukio-opintoja. Tutkielma käsittelee ruotsin kieltä ammatillisessa koulutuksessa ja sen mahdollisuuksia toteutua. Tutkimuksen tarkoituksena on muodostaa yleiskuva ruotsin kielen opetuksesta lähinnä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja kuvata, kuinka kielen asema on kehittynyt peruskoulusta lähtien. Tällöin on usein kyse opiskelijoista, jotka eivät ole kielellisesti suuntautuneita. Heillä ei ole ollut teoria-aineissa opintomenestystä lukio-opintoja ajatellen tai he eivät ole muusta syystä halunneet jatkaa opintojaan lukiossa vaan kokevat itsensä "käytännön" tekijöinä. Aihetta tarkastellaan kolmesta näkökulmasta: yhteiskunnan, opiskelijan ja opettajan. Tarkastelun pohjana on suomalainen koulutusjärjestelmä, ja kuinka ruotsin kielen asema on muuttunut niin lakien, asetusten, opetussuunnitelmien kuin muiden toimenpiteiden myötä. Tutkimuksen kannalta onkin tärkeätä tarkastella tutkimustuloksia ruotsin kielen opiskelusta peruskoulussa, koska ammatilliseen koulutukseen tulevilla on peruskoulussa hankittu ruotsin kielen taito ja asenteet ruotsin opiskelua kohtaan, mikä usein heijastuu heikkona motivaationa. Tällöin nousee esiin tuntimäärien vähentyminen jo peruskoulussa. Myös jatkuva keskustelu ruotsin kielen pakollisuudesta, ns. pakkoruotsista, ei ole voinut olla vaikuttamatta suhtautumiseen kieltä kohtaan ja motivaatioon opiskella kieltä. Tähän on luonnollisesti vaikuttanut vankka englannin kielen asema kansainvälisessä kanssakäymisessä; englanti on myös kieli, jota nuoret kuulevat sekä lauluissa että elokuvissa. Heille pohjoismainen yhteistyö tai maamme kaksikielisyys ovat kaukaisia. Tämä on myöskin osaltaan vaikeuttanut kieltenopettajien työtä. Tällöin suureksi haasteeksi muodostuu itse opiskelija. On kyettävä sivuuttamaan hänen kielteinen suhtautumisensa ruotsin opiskelua kohtaan. Kohteena ei välttämättä ole itse kieli vaan ruotsalaisuus eli kulttuurillinen suhtautuminen. Tutkimustulosten perusteella voidaan tosin katsoa opettajien onnistuneen työssään varsin hyvin. Ammatillista koulutusta koskevaa tutkimustietoa on vähän. Tutkimusten mukaan opiskelijat eivät yleensä kiellä ruotsin kielen tärkeyttä, vaikka ruotsi ei kuulukaan heidän lempiaineisiinsa. Lähinnä tytöt ja kaupungeissa asuvat valitsisivat ruotsin, jos se olisi vapaasti valittava kieli.
yrkesutbildning, fortbildning, integration, differentiering, motivation, attityder
Lähtökohdan tutkimusaiheen valinnalle on antanut oma kokemus kieltenopettajana toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Toinen kotimainen kieli tuli pakolliseksi ammatilliseen koulutukseen keskiasteen koulu-uudistuksen myötä vuosina 1982-1988. Pakollisina kielinä opiskellaan yleensä englantia 2 opintoviikkoa ja ruotsia 1 opintoviikko. Kielten kasvava merkitys myös ammatillisessa koulutuksessa on noussut yhä useammin puheenaiheeksi. Samoin tiettyä huolestumista on aiheuttanut tarve enenevässä määrin huomioida ne opiskelijat, joilla on selvä tavoite hakeutua ammattikorkeakouluopintoihin. Entistä enemmän tulisi panostaa heidän kielelliseen valmiuteensa suoriutua kielenopinnoista jatkokoulutuksessa ja vastata kansainvälistyvän työelämän odotuksiin. Kielten integrointi ammattiaineisiin on tällöin yksi mahdollisuus yhdistää ammatillinen osaaminen ja vaadittava kielitaito. Integrointi ja myöskin eriyttäminen ovat keskeisiä asioita, joita korostetaan opetussuunnitelmissa. Eriyttämistä suunniteltaessa ei tulisi kuitenkaan unohtaa niitä opiskelijoita, jotka jatkavat opintojaan. Heillä on myös mahdollisuus luoda laajempi kielellinen pohja ns. yhdistelmäopinnoilla eli yhdistää ammatillinen koulutus ja lukio-opintoja. Tutkielma käsittelee ruotsin kieltä ammatillisessa koulutuksessa ja sen mahdollisuuksia toteutua. Tutkimuksen tarkoituksena on muodostaa yleiskuva ruotsin kielen opetuksesta lähinnä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja kuvata, kuinka kielen asema on kehittynyt peruskoulusta lähtien. Tällöin on usein kyse opiskelijoista, jotka eivät ole kielellisesti suuntautuneita. Heillä ei ole ollut teoria-aineissa opintomenestystä lukio-opintoja ajatellen tai he eivät ole muusta syystä halunneet jatkaa opintojaan lukiossa vaan kokevat itsensä "käytännön" tekijöinä. Aihetta tarkastellaan kolmesta näkökulmasta: yhteiskunnan, opiskelijan ja opettajan. Tarkastelun pohjana on suomalainen koulutusjärjestelmä, ja kuinka ruotsin kielen asema on muuttunut niin lakien, asetusten, opetussuunnitelmien kuin muiden toimenpiteiden myötä. Tutkimuksen kannalta onkin tärkeätä tarkastella tutkimustuloksia ruotsin kielen opiskelusta peruskoulussa, koska ammatilliseen koulutukseen tulevilla on peruskoulussa hankittu ruotsin kielen taito ja asenteet ruotsin opiskelua kohtaan, mikä usein heijastuu heikkona motivaationa. Tällöin nousee esiin tuntimäärien vähentyminen jo peruskoulussa. Myös jatkuva keskustelu ruotsin kielen pakollisuudesta, ns. pakkoruotsista, ei ole voinut olla vaikuttamatta suhtautumiseen kieltä kohtaan ja motivaatioon opiskella kieltä. Tähän on luonnollisesti vaikuttanut vankka englannin kielen asema kansainvälisessä kanssakäymisessä; englanti on myös kieli, jota nuoret kuulevat sekä lauluissa että elokuvissa. Heille pohjoismainen yhteistyö tai maamme kaksikielisyys ovat kaukaisia. Tämä on myöskin osaltaan vaikeuttanut kieltenopettajien työtä. Tällöin suureksi haasteeksi muodostuu itse opiskelija. On kyettävä sivuuttamaan hänen kielteinen suhtautumisensa ruotsin opiskelua kohtaan. Kohteena ei välttämättä ole itse kieli vaan ruotsalaisuus eli kulttuurillinen suhtautuminen. Tutkimustulosten perusteella voidaan tosin katsoa opettajien onnistuneen työssään varsin hyvin. Ammatillista koulutusta koskevaa tutkimustietoa on vähän. Tutkimusten mukaan opiskelijat eivät yleensä kiellä ruotsin kielen tärkeyttä, vaikka ruotsi ei kuulukaan heidän lempiaineisiinsa. Lähinnä tytöt ja kaupungeissa asuvat valitsisivat ruotsin, jos se olisi vapaasti valittava kieli.