Ympäristön kasvillisuus ja rakennetut elementit automaattisten tunnereaktioiden herättäjinä
Kettunen, Jani; Klemettilä, Terhi (2004)
2004
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2004-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13079
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13079
Tiivistelmä
Asiasanat: alustusvaikutus, alustuskoeasetelma, elvyttävyys, kasvokuvat, preferenda, ympäristökuvat
Ympäristöpsykologiassa on esitetty teorioita siitä, että tietyt ympäristöjen piirteet voivat virittää ihmisessä automaattisen affektiivisen arviointireaktion, joka valmistaa käyttäytymään tilanteen vaatimalla tavalla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kokeellisesti kasvillisuuden ja rakennettujen elementtien merkitystä automaattisen affektiivisen reaktion herättäjinä, kun muiden ympäristön piirteiden vaikutus on kontrolloitu.
Tutkimuksessa käytettiin alustuskoeasetelmaa, jossa alustusärsykkeinä oli ympäristökuvia ja kohdeärsykkeinä iloa ja inhoa kuvaavia kasvonilmekuvia. Alustuskuvissa oli manipuloitu systemaattisesti kasvillisuuden ja rakennettujen elementtien määrää siten, että kasvillisuus korvasi asteittain rakennetut elementit maiseman rakenteellisten piirteiden ja syvyysvaikutelman pysyessä vakioina. Kuvat muodostivat kaksi viiden kuvan sarjaa, joiden ääripäissä oli pelkästään luontoelementtejä tai rakennettuja elementtejä sisältäviä kuvia. Koehenkilön tehtävänä oli tunnistaa mahdollisimman nopeasti kasvonilme painamalla tunnesävyä vastaavaa painiketta. Alustuskokeen jälkeen tehdyssä arviointikokeessa selvitettiin mm. PRS- ja ZIPERS-mittareiden avulla sitä, miten kasvillisuuden lisääminen vaikutti kuvien elvyttävyyden ja tunnekokemusten subjektiiviseen arviointiin. Tutkimukseen osallistui 36 iältään 15-18 vuotiasta henkilöä.
Arviointikoe osoitti, että kasvillisuuden määrän lisääntyessä ja rakennettujen elementtien vähentyessä elvyttävyyden ja positiivisten tunteiden arviointipistemäärät kasvoivat ja negatiivisten tunteiden arviointipistemäärät laskivat. Alustuskokeessa ilo tunnistettiin sitä nopeammin, mitä enemmän kasvillisuutta ja vähemmän rakennettuja elementtejä sitä edeltänyt ympäristökuva sisälsi. Sen sijaan inho tunnistettiin sitä nopeammin, mitä enemmän rakennettuja elementtejä ja vähemmän kasvillisuutta alustuskuva sisälsi. Alustusvaikutus tuli esille vain, kun alustus- ja kohdeärsykkeen välinen viive oli lyhyt (300 ms), mikä viittaa siihen, että ympäristökuvien herättämä arviointireaktio on automaattinen prosessi. Tutkimus osoitti, että kasvillisuuden lisääntyminen ja rakennettujen elementtien väheneminen vaikuttaa positiivisesti ympäristön elvyttävyyden ja sen herättämien tunteiden arvioimiseen. Lisäksi tulokset osoittavat, että ympäristön elementtien luokat (kasvillisuus ja rakennetut elementit) vaikuttavat olennaisesti automaattisen affektiivisen arviointireaktion viriämiseen.
Ympäristöpsykologiassa on esitetty teorioita siitä, että tietyt ympäristöjen piirteet voivat virittää ihmisessä automaattisen affektiivisen arviointireaktion, joka valmistaa käyttäytymään tilanteen vaatimalla tavalla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kokeellisesti kasvillisuuden ja rakennettujen elementtien merkitystä automaattisen affektiivisen reaktion herättäjinä, kun muiden ympäristön piirteiden vaikutus on kontrolloitu.
Tutkimuksessa käytettiin alustuskoeasetelmaa, jossa alustusärsykkeinä oli ympäristökuvia ja kohdeärsykkeinä iloa ja inhoa kuvaavia kasvonilmekuvia. Alustuskuvissa oli manipuloitu systemaattisesti kasvillisuuden ja rakennettujen elementtien määrää siten, että kasvillisuus korvasi asteittain rakennetut elementit maiseman rakenteellisten piirteiden ja syvyysvaikutelman pysyessä vakioina. Kuvat muodostivat kaksi viiden kuvan sarjaa, joiden ääripäissä oli pelkästään luontoelementtejä tai rakennettuja elementtejä sisältäviä kuvia. Koehenkilön tehtävänä oli tunnistaa mahdollisimman nopeasti kasvonilme painamalla tunnesävyä vastaavaa painiketta. Alustuskokeen jälkeen tehdyssä arviointikokeessa selvitettiin mm. PRS- ja ZIPERS-mittareiden avulla sitä, miten kasvillisuuden lisääminen vaikutti kuvien elvyttävyyden ja tunnekokemusten subjektiiviseen arviointiin. Tutkimukseen osallistui 36 iältään 15-18 vuotiasta henkilöä.
Arviointikoe osoitti, että kasvillisuuden määrän lisääntyessä ja rakennettujen elementtien vähentyessä elvyttävyyden ja positiivisten tunteiden arviointipistemäärät kasvoivat ja negatiivisten tunteiden arviointipistemäärät laskivat. Alustuskokeessa ilo tunnistettiin sitä nopeammin, mitä enemmän kasvillisuutta ja vähemmän rakennettuja elementtejä sitä edeltänyt ympäristökuva sisälsi. Sen sijaan inho tunnistettiin sitä nopeammin, mitä enemmän rakennettuja elementtejä ja vähemmän kasvillisuutta alustuskuva sisälsi. Alustusvaikutus tuli esille vain, kun alustus- ja kohdeärsykkeen välinen viive oli lyhyt (300 ms), mikä viittaa siihen, että ympäristökuvien herättämä arviointireaktio on automaattinen prosessi. Tutkimus osoitti, että kasvillisuuden lisääntyminen ja rakennettujen elementtien väheneminen vaikuttaa positiivisesti ympäristön elvyttävyyden ja sen herättämien tunteiden arvioimiseen. Lisäksi tulokset osoittavat, että ympäristön elementtien luokat (kasvillisuus ja rakennetut elementit) vaikuttavat olennaisesti automaattisen affektiivisen arviointireaktion viriämiseen.