Sexismus und sexistische Stereotype in Lehrbüchern am Beispiel von fünf finnischen Deutschlehrbüchern aus den Jahren 1963 bis 1999.
KESKINEN, JOHANNA (2004)
2004
Saksan kieli ja kulttuuri - German Language and Culture
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2004-05-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13076
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13076
Sisällysluettelo
1. EINLEITUNG 2. ÜBER DAS GESCHLECHT 2.1. BIOLOGISCHES (SEX) UND SOZIALES (GENDER) GESCHLECHT 2.2. DIE GESCHLECHTERROLLEN 2.2.1. Die wichtigsten Lerntheorien der Geschlechterrollen 2.2.1.1. Geschlechterrollenentwicklung aus psychoanalytischer Sicht 2.2.1.2. Die soziale Lerntheorie 2.2.1.3. Geschlechterrollenentwicklung aus kognitionstheoretischer Sicht 2.2.1.4. Theorie des Geschlechtsschemas 2.3. UNTERSUCHUNGEN ZU DEN GESCHLECHTERROLLEN 3. DAS STEREOTYP 3.1. DER BEGRIFF DES STEREOTYPS 3.2. GESCHLECHTERROLLEN-STEREOTYPE 4. ÜBER FEMINISMUS UND SEXISMUS 4.1. DER MANN DIE NORM, DIE FRAU DIE ABWEICHUNG 4.2. DER FEMINISMUS 4.3. DER SEXISMUS 4.4. ÜBER FEMINISTISCHE LINGUISTIK 4.4.1. Sexismus im Sprachgebrauch 4.4.2. Die Macht der Männer in der sprachlichen Interaktion 5. DIE GLEICHBERECHTIGUNG IM FINNISCHEN SCHULSYSTEM 5.1. DIE FORMALE GLEICHBERECHTIGUNG 5.2. DAS GESCHLECHT IM SCHULSYSTEM 5.3. STEREOTYPISCHE GEWOHNHEITEN IN DER SCHULE 5.4. DER VERSTECKTE LEHRPLAN AUS GESCHLECHTSSPEZIFISCHER PERSPEKTIVE 6. ÜBER DAS LEHRMATERIAL 6.1. LEHRWERKFORSCHUNG LEHRWERKANALYSE - LEHRWERKKRITIK 6.2. EINWIRKUNGEN DES LEHRMATERIALS AUF SCHÜLERINNEN 6.3. STEREOTYPISCHE MERKMALE IN LEHRBÜCHERN 6.4. EINWIRKUNGEN DES SEXISMUS AUF DIE WAHL VON STUDIENFÄCHERN 6.5. EINSTELLUNGEN DER LEHRERINNEN ZUM SEXISMUS IM LEHRMATERIAL 6.6. EIN BEISPIEL VON UNTERSUCHUNGEN ZUM SEXISMUS IN LEHRBÜCHERN 6.7. FORDERUNGEN NACH GLEICHBERECHTIGUNG IM LEHRMATERIAL 7. EMPIRISCHE UNTERSUCHUNG ÜBER SEXISMUS UND SEXISTISCHE STEREOTYPE IN FINNISCHEN DEUTSCHLEHRBÜCHERN AUS DEN JAHREN 1963 BIS 1999 7.1. ZIEL DER UNTERSUCHUNG 7.2. ÜBER DAS FORSCHUNGSMATERIAL 7.3. DAS ANALYSEMODELL VON MICHEL 7.4. ANALYSE DER TEXTBÜCHER 7.4.1. Keskikoululaisen saksankirja I, 1963: quantitative Analyse 7.4.2. Qualitative Analyse von Keskikoululaisen saksankirja I 7.4.2.1. Die Berufe der Personen 7.4.2.2. Aktivitäten und Interessen der Personen 7.4.2.3. Emotionales und soziales Verhalten der Personen 7.4.2.4. Resümee 7.4.3. Mach mit!!!, 1970: quantitative Analyse 7.4.4. Qualitative Analyse von Mach mit!!!, 1970 7.4.4.1. Die Berufe der Personen 7.4.4.2. Aktivitäten und Interessen der Personen 7.4.4.3. Emotionales und soziales Verhalten der Personen 7.4.4.4. Resümee 7.4.5. Bitte auf Deutsch 1, 1982: quantitative Analyse 7.4.6. Qualitative Analyse von Bitte auf Deutsch 1 7.4.6.1. Die Berufe der Personen 7.4.6.2. Aktivitäten, Interessen und emotionales und soziales Verhalten der Personen 7.4.6.3. Resümee 7.4.7. Willkommen! 8, Texte, 1988: quantitative Analyse 7.4.8. Qualitative Analyse von Willkommen! 8, Texte 7.4.8.1. Die Berufe der Personen 7.4.8.2. Aktivitäten, Interessen und emotionales und soziales Verhalten der Personen 7.4.8.3. Resümee 7.4.9. Zusammen 1, Texte, 1999: quantitative Analyse 7.4.10. Qualitative Analyse von Zusammen 1, Texte, 1999 7.4.10.1. Die Berufe der Personen 7.4.10.2. Aktivitäten und Interessen der Personen 7.4.10.3. Emotionales und soziales Verhalten der Personen 7.4.10.4. Resümee 7.5. DIE ENTWICKLUNG DER FRAUEN- UND MÄNNERBILDER IN FÜNF LEHRBÜCHERN VON 1963 BIS 1999 8. SCHLUSSWORT Primärliteratur Sekundärliteratur
Tiivistelmä
Hakutermit:
Seksismi, seksistiset stereotypiat, tasa-arvo, oppikirja-analyysi
Tutkielmassa tarkastellaan viittä eri saksan tekstikirjaa vuosien 1963 ja 1999 väliltä; tarkoituksena on tutkia, esiintyykö suomalaisissa saksan kielen oppikirjojen teksteissä seksismiä ja seksistisiä stereotyyppejä. Tutkielmassa analysoidaan myös kirjojen nais- ja mieshahmoista käytettävää kieltä; miten hahmoja kuvataan ja millaisia eroja mies- ja naishahmojen kuvauksissa on nähtävissä. Lisäksi tarkastellaan myös seksismin ja seksististen stereotypioiden esiintymistä ja tasa-arvon kehittymistä oppikirjojen teksteissä 1960-luvulta 1990-luvun loppuun asti.
Tutkielman teoreettisessa osassa käsitellään sukupuolta ja sukupuolirooleja sekä niiden oppimisteorioita. Stereotypioita ja seksismin vaikutusta yksilöihin tarkastellaan hiukan lähemmin. Feministisen lingvistiikan tutkimuskohteita käsitellään erityisesti saksalaisen feministilingvistiikan pohjalta.Teoreettisen pohjan analyysille muodostavat myös pohdiskelut tasa-arvosta suomalaisessa koulujärjestelmässä, sen tarjoamasta näennäisestä tasa-arvosta (muodollinen tasa-arvo) sekä koulujen stereotyyppisistä tavoista ja tottumuksista (piilo-opetussuunnitelma). Lisäksi tarkastellaan oppimateriaalia, sen vaikutuksia oppilaisiin ja koululaisten ainevalintoihin.
Empiirisessä osassa tutkimusmateriaalina on viisi suomalaista saksan tekstikirjaa vuosilta 1963-1999. Tutkimusmenetelmänä käytetään ranskalaisen Andrée Michelin (1986) tutkimusmetodia, jossa tarkastellaan mm. tekstien hahmojen ominaisuuksia, aktiviteettejä, tunteita sekä sosiaalista käyttäytymistä.Tässä tutkimuksessa keskitytään pääasiassa kvalitatiiviseen analyysiin, lisäksi taulukoiden avulla havainnollistetaan miesten ja naisten ammattien, nais- ja miespääroolien sekä ylipäätään miesten ja naisten esiintymistä teksteissä (kvantitatiivinen analyysi). Kirjat analysoidaan ensin yksittäin ja lopuksi verrataan oppikirjoja keskenään sekä tarkastellaan tasa-arvon kehittymistä niissä 1960-luvulta aina 1990-luvun loppuun saakka.
Tutkielman tuloksista ilmeni, että kunkin aikakauden asenteet, normit ja tavat heijastuvat selvästi oppikirjoista. Ainakin räikeimmillään perinteiset sukupuolistereotypiat ja seksismi ovat vähentyneet oppikirjoissa siirryttäessä kohti 90-lukua; kotirouvat ja kotona ainoastaan sanomalehteä lukevat isät ovat kadonneet oppikirjoista. Kuitenkin uudemmatkin oppikirjat sisältävät yllättävänkin paljon melko vanhanaikaisia sukupuolisterotypioita ja tutkimuksen uusimman oppikirjan tekstien subjekteista edelleen reilusti yli puolet on miehiä. Yleisesti oppikirjat ovat tasa-arvon kannalta kehittyneet positiivisempaan suuntaan, vaikka paranneltavaa vielä löytyy.
Seksismi, seksistiset stereotypiat, tasa-arvo, oppikirja-analyysi
Tutkielmassa tarkastellaan viittä eri saksan tekstikirjaa vuosien 1963 ja 1999 väliltä; tarkoituksena on tutkia, esiintyykö suomalaisissa saksan kielen oppikirjojen teksteissä seksismiä ja seksistisiä stereotyyppejä. Tutkielmassa analysoidaan myös kirjojen nais- ja mieshahmoista käytettävää kieltä; miten hahmoja kuvataan ja millaisia eroja mies- ja naishahmojen kuvauksissa on nähtävissä. Lisäksi tarkastellaan myös seksismin ja seksististen stereotypioiden esiintymistä ja tasa-arvon kehittymistä oppikirjojen teksteissä 1960-luvulta 1990-luvun loppuun asti.
Tutkielman teoreettisessa osassa käsitellään sukupuolta ja sukupuolirooleja sekä niiden oppimisteorioita. Stereotypioita ja seksismin vaikutusta yksilöihin tarkastellaan hiukan lähemmin. Feministisen lingvistiikan tutkimuskohteita käsitellään erityisesti saksalaisen feministilingvistiikan pohjalta.Teoreettisen pohjan analyysille muodostavat myös pohdiskelut tasa-arvosta suomalaisessa koulujärjestelmässä, sen tarjoamasta näennäisestä tasa-arvosta (muodollinen tasa-arvo) sekä koulujen stereotyyppisistä tavoista ja tottumuksista (piilo-opetussuunnitelma). Lisäksi tarkastellaan oppimateriaalia, sen vaikutuksia oppilaisiin ja koululaisten ainevalintoihin.
Empiirisessä osassa tutkimusmateriaalina on viisi suomalaista saksan tekstikirjaa vuosilta 1963-1999. Tutkimusmenetelmänä käytetään ranskalaisen Andrée Michelin (1986) tutkimusmetodia, jossa tarkastellaan mm. tekstien hahmojen ominaisuuksia, aktiviteettejä, tunteita sekä sosiaalista käyttäytymistä.Tässä tutkimuksessa keskitytään pääasiassa kvalitatiiviseen analyysiin, lisäksi taulukoiden avulla havainnollistetaan miesten ja naisten ammattien, nais- ja miespääroolien sekä ylipäätään miesten ja naisten esiintymistä teksteissä (kvantitatiivinen analyysi). Kirjat analysoidaan ensin yksittäin ja lopuksi verrataan oppikirjoja keskenään sekä tarkastellaan tasa-arvon kehittymistä niissä 1960-luvulta aina 1990-luvun loppuun saakka.
Tutkielman tuloksista ilmeni, että kunkin aikakauden asenteet, normit ja tavat heijastuvat selvästi oppikirjoista. Ainakin räikeimmillään perinteiset sukupuolistereotypiat ja seksismi ovat vähentyneet oppikirjoissa siirryttäessä kohti 90-lukua; kotirouvat ja kotona ainoastaan sanomalehteä lukevat isät ovat kadonneet oppikirjoista. Kuitenkin uudemmatkin oppikirjat sisältävät yllättävänkin paljon melko vanhanaikaisia sukupuolisterotypioita ja tutkimuksen uusimman oppikirjan tekstien subjekteista edelleen reilusti yli puolet on miehiä. Yleisesti oppikirjat ovat tasa-arvon kannalta kehittyneet positiivisempaan suuntaan, vaikka paranneltavaa vielä löytyy.