Representations of Love and Female Gender Identities in Kate Chopin´s The Awaking.

Abstract

Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, kuinka erilaiset rakkauden representaatiot kytkeytyvät naisten sukupuoli-identiteettiin amerikkalaisen Kate Chopinin romaanissa The Awakening (1899). Analyysini kohdistuu erityisesti romaanin päähenkilöön Edna Pontellieriin. Edna ei löydä paikkaansa yhteiskunnassa, jossa naisen ainoa rooli on olla kuuliainen vaimo ja uhrautuva äiti, vaan hän etsii ulospääsyä järkiavioliitostaan ja viktoriaanisista käyttäytymisnormeista rakkaussuhteista.

Tutkielmani lähtökohta on amerikkalaisen filosofin Judith Butlerin ajatus sukupuolierosta ja sukupuoli-identiteetistä. Hänen mukaansa identiteetti rakentuu arvoympäristössä, joka perustuu sukupuolen kahtiajakoon. Tässä binaarisessa järjestelmässä identiteetin rakentuminen edellyttää niiden normien omaksumista, jotka kussakin historiallisessa kontekstissa määrittävät maskuliinisuuden ja feminiinisyyden rajat. Normien sisäistäminen uusintaa ja lujittaa järjestelmää. Sukupuoli-identiteetit luonnollistuvat ja näin muodostuu yleinen käsitys siitä, millainen naisen (tai miehen) tulee olla.

Analyysissani osoitan, että viktoriaanisen yhteiskunnan essentialistinen naiskuva vaikuttaa Chopinin romaanissa esiintyviin rakkauden representaatioihin. Vaimon ja äidin rooliin kuuluu kyky rakastaa: naisen tehtävä on antaa rakkautta miehelleen ja lapsilleen, ja koska hän hoivaa perhettään juuri rakkaudesta sen jäseniä kohtaan, hän ei tarvitse muuta merkitystä elämäänsä. Binaarisessa sukupuolijärjestelmässä kaikkia ihmissuhteita säädellään hierarkkisina sukupuolisuhteina, jotka määrittävät naisten olemassaolon miehiä varten. Tässä heteroseksuaalisessa matriisissa myös rakkaus näyttäytyy binaarisena sukupuolisuhteena, jossa suvunjatkaminen rakkauden päämääränä korostuu.

Romaanista on löydettävissä ainakin kolme eri rakkauden representaatiota, jotka olen nimennyt viktoriaaniseksi rakkauskäsitykseksi, romanttiseksi rakkauskäsitykseksi ja schopenhauerilaiseksi rakkauskäsitykseksi. Viktoriaaninen käsitys korostaa velvollisuutta yhteiskuntaa kohtaan. Rakkaus näyttäytyy kumppanuutena, joka ylläpitää perheinstituutiota ja tuottaa uusia kunnon kansalaisia. Romanttinen käsitys korostaa yksilöllistä, intohimoista tunnetta, mutta idealisoi rakkautta avioliitossa. 1900-luvun lopun Yhdysvalloissa tämä tarkoittaa naisen täydellistä alistumista ankariin avioliittolakeihin. Näin molemmat käsitykset sitovat naisen epätasa-arvoiseen asemaan avioliitossa. Schopenhauerilainen käsitys perustuu saksalaisen filosofin Arthur Schopenhauerin ajatuksiin rakkaudesta. Hänen mukaansa rakkaus on vain elämän tahdon ilmentymä, joka saa ihmiset jatkamaan sukua. Näin schopenhauerilainen rakkauskäsitys tyrmää romanttisen yksilöllisyyden ihanteen ja korvaa velvollisuuden yhteiskuntaa kohtaan velvollisuudella luontoa kohtaan, mikä naisen kohdalla molemmissa tarkoittaa sitoutumista suvunjatkamiseen.

Omaksumalla schopenhauerilaisen rakkauskäsityksen Edna itse asiassa uusintaa viktoriaanista naiskuvaa. Vaikka hän ymmärtää naisen aseman vaatimukset historiallisiksi konstruktioiksi, hän ei pysty irtautumaan essentialistisesta näkemyksestä, jonka mukaan biologia on naisen kohtalo. Butlerin mukaan samalla kun normien toisto lujittaa binaarista sukupuolijärjestelmää, se samalla myös paljastaa aukkoja ja säröjä. Kapinallaan ja viimein kuolemallaan Edna kyseenalaistaa jäykän essentialismin, joka sitoo sukupuolet heteroseksuaaliseen matriisiin.

Avainsanat: Kate Chopin, feministinen kirjallisuudentutkimus, sukupuoli-identiteetti, rakkaus