Juuri oikeenlaista kemiaa. Romantiikka ja parisuhdeihanteet vertaismelodraamoissa Unelmien poikamies ja Escort
HAUTAKANGAS, MIKKO (2004)
2004
Mediakulttuuri - Media Culture
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2004-04-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13061
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-13061
Sisällysluettelo
1 JOHDANTO 1 2 MEDIAN JA KULTTUURIN SUHDE IDENTITEETTIEN PELIKENTTÄ 5 2.1 MITEN MEDIA VAIKUTTAA? 6 2.2 IDENTITEETTITYÖN RAAKA-AINEET: REPRESENTAATIOT JA STEREOTYYPIT 17 2.3 MEISSÄ KAIKISSA ASUU IDEOLOGIA 21 3 TODELLISUUSTELEVISIOSTA VERTAISMELODRAAMAAN 25 3.1 TAVALLISUUS MUUTTUU SPEKTAAKKELIKSI 28 3.2 KUINKA TAVALLINEN ON ”TAVALLINEN IHMINEN”? 31 3.3 TODELLISUUSTELEVISION MONENLAISET KATSOMISNAUTINNOT 34 3.4 EMOTIONAALINEN REALISMI, MELODRAMAATTINEN MIELIKUVITUS JA TRAAGINEN TUNNESTRUKTUURI 38 3.5 TODELLISUUSTELEVISION YDIN: VERTAISMELODRAAMA 42 4 ROMANTIIKAN HISTORIAA, MYYTTISTÄ RAKKAUTTA JA MUITA SUHTEITA 49 4.1 ROMANTTISEN RAKKAUDEN IHANNE JA PARISUHTEEN ASEMAN KEHITYS VIIME VUOSISADOILLA 49 4.2 SEKSUAALISUUDEN KEHITYSKAARI HÄPEÄSTÄ LIBERAALISUUTEEN 53 4.3 SEKSUAALISUUS JA SEKSIKKYYS MEDIAN VALTAKAUDELLA 55 4.4 AVIOSUHTEEN ASEMA PYSYVYYTTÄ JA MUUTOKSIA 59 5 UNELMIEN POIKAMIES JA ESCORT VERTAISMELODRAAMOINA 65 5.1 UNELMIEN POIKAMIEHEN JA ESCORTIN OHJELMAKONSEPTIT 66 5.2 VERTAISMELODRAAMOJEN KEINOTEKOINEN MAAILMA 67 5.3 KATSOJAN JA OHJELMISSA ESIINTYVIEN HENKILÖIDEN EMOTIONAALINEN LÄHEISYYS 72 5.4 MERKITYKSELLISTÄMISTÄ AUDIOVISUAALISEN KERRONNAN KEINOIN 78 5.4.1 Esimerkki merkityksellistämisestä: Unelmien poikamies 79 5.4.2 Toinen esimerkki merkityksellistämisestä: Escort 81 5.5 ESIMERKKISARJOJEN IDEOLOGIAT 86 5.5.1 Unelmien poikamiehen perinteinen arvomaailma 87 5.5.2 Escort aitoa persoonallisuutta etsimässä 91 5.6 LOPPU JA MITÄ SEN JÄLKEEN? 93 6 PÄÄTELMIÄ: ”JUURI OIKEENLAISTA KEMIAA” 102 6.1 SEN OIKEAN SALAISUUS RAKKAUSELÄMÄ JA KUMPPANINVALINTA MEDIASSA 102 6.2 VERTAISMELODRAAMOJEN ROMANTIIKKA JA PARINETSINTÄ MILLAINEN ON UNELMIEN PARISUHDE? 106 6.3 LOPUKSI 115 LÄHTEET 118
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani niin sanottuja todellisuustelevisio-ohjelmia (reality-tv) ja niiden erityispiirteitä sekä romanttisen rakkauden, heteroseksuaalisen parisuhteen ja seksuaalisuuden representaatioita tällaisissa ohjelmissa. Yleisen tarkastelun lisäksi käytän erityisenä aineistonani kahta todellisuustelevisio-ohjelmaa, jotka molemmat keskittyvät ihanteellisen puolison etsimiseen: amerikkalaista Unelmien poikamiestä ja suomalaista Escortia. Näihin ohjelmiin pureudun lähiluvun ja sisällön analyysin avulla. Tämän tarkastelun pohjalta esittelen oman, tietynlaisia todellisuustelevisio-ohjelmia kuvaavan käsitteen: vertaismelodraaman.
Niin sanottujen ”tavallisten ihmisten” (siis ei-julkkisten) toimista draamaa tekevä todellisuustelevisio on viime vuosina kasvanut yhdeksi televisiokentän merkittävimmistä trendeistä, ja romantiikkaan liittyvät aiheet ovat erityisen keskeisellä sijalla tämänkaltaisessa ohjelmistossa. Todellisuustelevisio on ilmiönä monimuotoinen ja sumearajainen, eikä sitä mielestäni tulisikaan pitää yhtenä yhtenäisenä lajityyppinä, vaan ohjelmien tuotannossa vaikuttavana asennemallina ja ajattelu- ja toimintatapana. Kysynkin tutkielmassani, mikä tekee tällaisista ohjelmista kiinnostavaa katsottavaa.
Vertaismelodraaman käsite pyrkii tarjoamaan tähän yhden mahdollisen vastauksen. Yhtäältä huolella tuotetut todellisuustelevisio-ohjelmat ovat kuin melodraamoja tai saippuaoopperoita, audiovisuaalisen kerronnan keinoja hyödyntäviä tarinoita, joissa romantiikka ja/tai parisuhde on tarinaa eteenpäin vievä elementti (kuten niin usein kulttuurituotteissa). Toisaalta vertaisuuden elementti tuo mukaan uuden ulottuvuuden: ruudulla näkyvät ihmiset ovat tavallisia kansalaisia, eivät viihdemaailman tähtiä, ja siten ikään kuin ”samalla tasolla” katsojan kanssa. Tapahtumat, ihmissuhteet ja tunteet ovat (ainakin näin väitetään) todellisia, eivät näyteltyjä, mikä tuo tarinan vastaanottoon ja tulkintaan aivan erityisen ulottuvuuden. Todellisuustelevisiossa ei kuitenkaan ole kyse dokumentaarisuudesta, pyrkimyksestä kuvata todellisuutta ”sellaisena kuin se on” reality-ohjelmien realismi ei olekaan empiiristä vaan emotionaalista realismia, mikä tekee tarinasta katsojalle läheistä tunnetasolla. Suuret tunnekuohut tuottavat mielihyvää.
Keskeisenä tarkastelun kohteena ovat myös vertaismelodraamojen tarjoamat käsitykset romanttisesta rakkaudesta, seksuaalisuudesta sekä ihanteellisesta puolisosta ja parisuhteesta. Media tuottaa ideologisesti latautuneita representaatioita, jotka puolestaan vaikuttavat katsojan identiteetin muotoutumiseen. Nämä representaatiot ovat usein norminmukaisia ja vallitsevaa ideologiaa pönkittäviä, joskin myös muutoksen ja vastarinnan mahdollisuudet ovat selkeästi olemassa. Ohjelmien tarjoamat ihanteet ovatkin usein ambivalentteja perinteisten arvojen ja postmodernin murroksen risteytyksiä.
Avainsanoja: todellisuustelevisio, vertaismelodraama, mediakulttuuri, parisuhde, tavallisuus mediassa.
Niin sanottujen ”tavallisten ihmisten” (siis ei-julkkisten) toimista draamaa tekevä todellisuustelevisio on viime vuosina kasvanut yhdeksi televisiokentän merkittävimmistä trendeistä, ja romantiikkaan liittyvät aiheet ovat erityisen keskeisellä sijalla tämänkaltaisessa ohjelmistossa. Todellisuustelevisio on ilmiönä monimuotoinen ja sumearajainen, eikä sitä mielestäni tulisikaan pitää yhtenä yhtenäisenä lajityyppinä, vaan ohjelmien tuotannossa vaikuttavana asennemallina ja ajattelu- ja toimintatapana. Kysynkin tutkielmassani, mikä tekee tällaisista ohjelmista kiinnostavaa katsottavaa.
Vertaismelodraaman käsite pyrkii tarjoamaan tähän yhden mahdollisen vastauksen. Yhtäältä huolella tuotetut todellisuustelevisio-ohjelmat ovat kuin melodraamoja tai saippuaoopperoita, audiovisuaalisen kerronnan keinoja hyödyntäviä tarinoita, joissa romantiikka ja/tai parisuhde on tarinaa eteenpäin vievä elementti (kuten niin usein kulttuurituotteissa). Toisaalta vertaisuuden elementti tuo mukaan uuden ulottuvuuden: ruudulla näkyvät ihmiset ovat tavallisia kansalaisia, eivät viihdemaailman tähtiä, ja siten ikään kuin ”samalla tasolla” katsojan kanssa. Tapahtumat, ihmissuhteet ja tunteet ovat (ainakin näin väitetään) todellisia, eivät näyteltyjä, mikä tuo tarinan vastaanottoon ja tulkintaan aivan erityisen ulottuvuuden. Todellisuustelevisiossa ei kuitenkaan ole kyse dokumentaarisuudesta, pyrkimyksestä kuvata todellisuutta ”sellaisena kuin se on” reality-ohjelmien realismi ei olekaan empiiristä vaan emotionaalista realismia, mikä tekee tarinasta katsojalle läheistä tunnetasolla. Suuret tunnekuohut tuottavat mielihyvää.
Keskeisenä tarkastelun kohteena ovat myös vertaismelodraamojen tarjoamat käsitykset romanttisesta rakkaudesta, seksuaalisuudesta sekä ihanteellisesta puolisosta ja parisuhteesta. Media tuottaa ideologisesti latautuneita representaatioita, jotka puolestaan vaikuttavat katsojan identiteetin muotoutumiseen. Nämä representaatiot ovat usein norminmukaisia ja vallitsevaa ideologiaa pönkittäviä, joskin myös muutoksen ja vastarinnan mahdollisuudet ovat selkeästi olemassa. Ohjelmien tarjoamat ihanteet ovatkin usein ambivalentteja perinteisten arvojen ja postmodernin murroksen risteytyksiä.
Avainsanoja: todellisuustelevisio, vertaismelodraama, mediakulttuuri, parisuhde, tavallisuus mediassa.