Verokilpailu ja verotuksen yhtenäistäminen Euroopan unionissa.
TOSSAVAINEN, NEERA (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
TOSSAVAINEN, NEERA
2004
Vero-oikeus - Tax Law
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2004-05-19Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen aiheena on verokilpailu ja verotuksen yhtenäistäminen Euroopan unionissa. Euroopan unionin jäsenvaltioiden välinen verokilpailu on noussut viime aikoina kiinnostavaksi puheenaiheeksi. Toukokuun alussa 2004 unioni laajenee, kun siihen liittyy kymmenen uutta jäsenmaata. Laajentumiskehityksen pelätään kiihdyttävän maiden välistä verokilpailua entisestään. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä verokilpailulla ja verotuksen yhtenäistämisellä tarkoitetaan sekä niiden vaikutuksia erityisesti Euroopan unionin jäsenmaissa sijaitseville yrityksille.
Verokilpailulla tarkoitetaan lyhyesti ilmaistuna maiden välistä kilpailua liikkuvista veropohjista. Terveeltä pohjalta käytävää normaalia verokilpailua voidaan pitää jopa toivottavana. Kilpailu tehostaa tuotantoa ja julkisen sektorin toimintaa. Kilpailun myötä yrityksille tarjoutuu verosuunnittelumahdollisuuksia niiden hyödyntäessä jäsenvaltioiden erilaisia verojärjestelmiä. Verokilpailu voi kuitenkin olla myös haitallista, jolloin kilpailusta aiheutuu ei-toivottavia seurauksia. Verokilpailun on pelätty siirtävän verotaakkaa liikkuvilta veropohjilta, kuten pääomilta ja yrityksiltä, liikkumattomille veropohjille eli esimerkiksi työn verotukseen ja kiinteistöihin sekä rapauttavan julkista sektoria. Verotuksen tasolla on vaikutusta myös pääomien ja resurssien kohdentumiseen. Haitallisen verokilpailun pelätäänkin johtavan muun muassa siihen, että pääomat eivät kohdennu optimaalisimmalla mahdollisella tavalla, vaan sijoittautumispaikka valitaan pelkästään alhaisimman verotuksen perusteella.
Verotuksen yhtenäistäminen olisi ratkaisu haitallisen verokilpailun vähentämiseen. Yhtenäistämiskehityksen haasteena on kuitenkin ihanteellisen yhtenäistämisen tason löytäminen, sillä täydellinen yhtenäistäminen ei myöskään ole ongelmatonta. Yhtenäistetty veropohja voi olla jäykkä ja byrokraattinen. Lisäksi ne valtiot, joilla on nykyisin verotuksellisesti suotuisa verojärjestelmä joutuisivat laajamittaisen yhtenäistämisen myötä luopumaan ainakin osasta investointien houkuttelemiseen tarjoamiensa veroetuuksien käyttämisestä.
EU:n primäärinormit luovat puitteet jäsenvaltioiden väliselle verokilpailulle ja verotuksen yhtenäistämiselle. Samalla primäärinormit kuitenkin asettavat valtioille rajat, joissa verokilpailu voi vallita ja verotuksen yhtenäistämistä toteutetaan.
Verokilpailulla tarkoitetaan lyhyesti ilmaistuna maiden välistä kilpailua liikkuvista veropohjista. Terveeltä pohjalta käytävää normaalia verokilpailua voidaan pitää jopa toivottavana. Kilpailu tehostaa tuotantoa ja julkisen sektorin toimintaa. Kilpailun myötä yrityksille tarjoutuu verosuunnittelumahdollisuuksia niiden hyödyntäessä jäsenvaltioiden erilaisia verojärjestelmiä. Verokilpailu voi kuitenkin olla myös haitallista, jolloin kilpailusta aiheutuu ei-toivottavia seurauksia. Verokilpailun on pelätty siirtävän verotaakkaa liikkuvilta veropohjilta, kuten pääomilta ja yrityksiltä, liikkumattomille veropohjille eli esimerkiksi työn verotukseen ja kiinteistöihin sekä rapauttavan julkista sektoria. Verotuksen tasolla on vaikutusta myös pääomien ja resurssien kohdentumiseen. Haitallisen verokilpailun pelätäänkin johtavan muun muassa siihen, että pääomat eivät kohdennu optimaalisimmalla mahdollisella tavalla, vaan sijoittautumispaikka valitaan pelkästään alhaisimman verotuksen perusteella.
Verotuksen yhtenäistäminen olisi ratkaisu haitallisen verokilpailun vähentämiseen. Yhtenäistämiskehityksen haasteena on kuitenkin ihanteellisen yhtenäistämisen tason löytäminen, sillä täydellinen yhtenäistäminen ei myöskään ole ongelmatonta. Yhtenäistetty veropohja voi olla jäykkä ja byrokraattinen. Lisäksi ne valtiot, joilla on nykyisin verotuksellisesti suotuisa verojärjestelmä joutuisivat laajamittaisen yhtenäistämisen myötä luopumaan ainakin osasta investointien houkuttelemiseen tarjoamiensa veroetuuksien käyttämisestä.
EU:n primäärinormit luovat puitteet jäsenvaltioiden väliselle verokilpailulle ja verotuksen yhtenäistämiselle. Samalla primäärinormit kuitenkin asettavat valtioille rajat, joissa verokilpailu voi vallita ja verotuksen yhtenäistämistä toteutetaan.