Pakolaisperheiden selviytymisen tukeminen perhetyön avulla.
GARTMAN, MAIJA (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
GARTMAN, MAIJA
2004
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2004-05-19Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on pakolaisperheiden tukeminen perhetyön keinoin ja perhetukisuunnitelmien käyttäminen työvälineenä. Tutkimusaineistona on Keravan ja Järvenpään kaupungeissa vuosien 1998-1999 aikana toteutetun, osin EU-komission rahoittaman Arkki-projektin perhetyössä mukana olleiden pakolaisperheiden kanssa laaditut perhetukisuunnitelmat. Perhetyössä oli mukana yhtensä 17 perhettä Keravalta ja Järvenpäästä. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida perhetukisuunnitelmissa asetettuja tavoitteita ja keinoja, joilla tavoitteisiin on pyritty perhetyön avulla. Käytännössä tavoitteiden määrittelyä tehtiin ongelmien määrittelyn kautta. Keskeisimmät perhetukisuunnitelmissa esille nostetut ongelmat olivat pakolaisperheiden ja ympäristön, yhteiskunnan sekä lähiyhteisön välisiä ongelmatilanteita ja konflikteja, psyykkkiseen ja/tai fyysiseen terveydentilaan liittyvät ongelmat ja mitä ilmeisimmin psykososiaaliset vaikeudet. Ongelmat oli kirjattu perhetukisuunnitelmiin hyvin yksityiskohtaisesti ja konkreettisesti. Perhetyön keinoina perheen tukemisessa olivat ensisijaisesti tiivis yhteydenpito perheeseen eri tavoin sekä osallistuminen perheen arkielämään. Ongelmat, joissa perhetyön keinoin pyrittiin perhettä auttamaan olivat hyvin konkreettisia ja arkisia, mutta niillä oli suuri merkitys perheiden elämässä. Osa ongelmista johtui ympäristön kielteisestä suhtautumisesta pakolaisperheisiin. Perhetyön yhteydenpito perheen kanssa tapahtui aluksi ensisijaisesti perheen kodissa, mutta alkoi entistä enemmän suuntautua kodin ulkopuolelle. Tähän vaikuttivat myös muutokset perheiden elämässä; osa vanhemmista meni kurssille tai työhön ja lapset päivähoitoon tai kouluun. Keskeinen osa perhetyötä olikin erilaisissa verkostoissa toimiminen. Perhetyöntekijöille muodostui myös välittäjän rooli pakolaisperheen ja muiden toimijoiden välille. Tutkimusaineiston vahvuuksia on sen konkreettisuus ja havainnollisuus. Aineisto on olemassa tutkimuksesta riippumatta ja se on ollut konkreettinen perhetyön työväline. Aineisto antoi hyvän kuvan perhetyöntekijän työstä pakolaisperheen rinnalla kulkijana ja tukijana perheen arjessa. Aineiston heikkoutena ovat perhetyöntekijöiden ja pakolaisperheiden väliset valtasuhteet, jotka ovat voineet jossain määrin vaikuttaa siihen, mitä asioista pakolaisperheet ovat nostaneet keskeisimmiksi asioiksi perhetukisuunnitelmia laadittaessa.