Veteraanien tyytyväisyys kuntoutukseen ja kuntoutuksen itsearvioitu vaikuttavuus toimintakykyyn.
SALONEN, PÄIVI (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
SALONEN, PÄIVI
2003
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
Hyväksymispäivämäärä
2003-05-06Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa veteraanien tyytyväisyyttä kuntoutukseen ja kuntoutuksen itsearvioitua vaikuttavuutta fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn asiakkaiden itsensä kokemana. Tutkimusaineisto kerättiin 2001 syksyllä puolistrukturoidulla kyselylomakkeella Porin Diakonialaitoksen Sotainvalidien Sairaskoti ja Kuntoutuskeskuksessa laitos- ja päiväkuntoutuksessa olleilta asiakkailta. Tutkimukseen osallistui 144 asiakasta, joista 93 oli laitoskuntoutujaa ja 51 päiväkuntoutujaa.
Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin käyttäen aineiston kuvailussa frekvenssejä, prosentteja, keskiarvoja ja keskihajontoja. Taustamuuttujien ja summamuuttujien sekä summamuuttujien keskinäisiä riippuvuuksia tarkasteltiin Spearmanin korrelaatiokertoimen avulla. Keskiarvojen välisten erojen testaamiseen käytettiin t-testejä. Mittarin sisäinen johdonmukaisuus osoittautui hyväksi Cronbachin alfakertoimien ollessa kaikilla osa-alueilla 0,740,94. Kvalitatiivinen aineisto analysoitiin sisällön analyysillä.
Asiakkaat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä kuntoutusjaksoonsa, etenkin henkilökuntaan. Henkilökunnan ystävällisyys, asiantuntevuus, tavoitettavuus sekä luottamus henkilökuntaan saivat keskiarvoltaan kiitettävät arvosanat. Mahdollisuudet vaikuttaa kuntoutusjaksonsa sisältöön arvioi kiitettäväksi hieman yli puolet vastaajista. Ideoiden saaminen liikuntaharrastuksista ja askartelu- ja vapaa-ajanvietosta sekä motivoituneisuus liikkumaan kuntoutusjakson jälkeenkin saivat keskiarvoiltaan heikoimmat arvosanat. Kuntoutusjakson vaikuttavuus kaikilla toimintakyvyn osa-alueilla arvioitiin tyydyttäväksi. Parhaiten kuntoutusjaksolla oli vaikuttavuutta sosiaaliseen toimintakykyyn. Fyysisen toimintakyvyn osa-alueista kuntoutuksella oli eniten vaikuttavuutta päivittäisistä toiminnoista selviämiseen ja psyykkisen toimintakyvyn osalta virkistymiseen. Henkilökunnan ominaisuuksilla todettiin olevan yhteyttä asiakkaiden kokemukseen kuntoutuksen vaikuttavuudesta heidän psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyynsä. Kuntoutuksen sisällöllä sekä tiedon ja ohjauksen saamisella että käytännön järjestelyillä todettiin kaikilla olevan yhteyttä siihen, kuinka asiakkaat kokivat kuntoutuksen vaikuttaneen heidän fyysiseen, psyykkiseen sekä sosiaaliseen toimintakykyynsä. Tyytyväisyyttä edistäviksi tekijöiksi muodostuivat kuntoutuksen sisältö, henkilökunnan toiminta, kuntoutuksen vaikuttavuus, hyvät tilat, kuntoutuksen määrä ja hyvä ruoka. Asiakkaiden esittämät kehittämisehdotukset kohdistuivat kuntoutuksen yksilöllisen sisällön huomioimisen, kuntoutuksen määrän, henkilökunnan toiminnan, kuntoutuksen jatkuvuuden ja ruokailun kehittämisen alueille.
Veteraanien ikääntyminen ja toimintakyvyn lasku asettavat haasteita tulevaisuudessa veteraanikuntoutukselle, sen yksilölliselle sisällölle ja jatkuvuudelle. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää Porin Diakonialaitoksen Sotainvalidien Sairaskoti ja Kuntoutuskeskuksessa asiakaslähtöisen kuntoutuksen kehittämisen pohjana.
Avainsanat: kuntoutus, toimintakyky, asiakastyytyväisyys, vaikuttavuus
Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin käyttäen aineiston kuvailussa frekvenssejä, prosentteja, keskiarvoja ja keskihajontoja. Taustamuuttujien ja summamuuttujien sekä summamuuttujien keskinäisiä riippuvuuksia tarkasteltiin Spearmanin korrelaatiokertoimen avulla. Keskiarvojen välisten erojen testaamiseen käytettiin t-testejä. Mittarin sisäinen johdonmukaisuus osoittautui hyväksi Cronbachin alfakertoimien ollessa kaikilla osa-alueilla 0,740,94. Kvalitatiivinen aineisto analysoitiin sisällön analyysillä.
Asiakkaat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä kuntoutusjaksoonsa, etenkin henkilökuntaan. Henkilökunnan ystävällisyys, asiantuntevuus, tavoitettavuus sekä luottamus henkilökuntaan saivat keskiarvoltaan kiitettävät arvosanat. Mahdollisuudet vaikuttaa kuntoutusjaksonsa sisältöön arvioi kiitettäväksi hieman yli puolet vastaajista. Ideoiden saaminen liikuntaharrastuksista ja askartelu- ja vapaa-ajanvietosta sekä motivoituneisuus liikkumaan kuntoutusjakson jälkeenkin saivat keskiarvoiltaan heikoimmat arvosanat. Kuntoutusjakson vaikuttavuus kaikilla toimintakyvyn osa-alueilla arvioitiin tyydyttäväksi. Parhaiten kuntoutusjaksolla oli vaikuttavuutta sosiaaliseen toimintakykyyn. Fyysisen toimintakyvyn osa-alueista kuntoutuksella oli eniten vaikuttavuutta päivittäisistä toiminnoista selviämiseen ja psyykkisen toimintakyvyn osalta virkistymiseen. Henkilökunnan ominaisuuksilla todettiin olevan yhteyttä asiakkaiden kokemukseen kuntoutuksen vaikuttavuudesta heidän psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyynsä. Kuntoutuksen sisällöllä sekä tiedon ja ohjauksen saamisella että käytännön järjestelyillä todettiin kaikilla olevan yhteyttä siihen, kuinka asiakkaat kokivat kuntoutuksen vaikuttaneen heidän fyysiseen, psyykkiseen sekä sosiaaliseen toimintakykyynsä. Tyytyväisyyttä edistäviksi tekijöiksi muodostuivat kuntoutuksen sisältö, henkilökunnan toiminta, kuntoutuksen vaikuttavuus, hyvät tilat, kuntoutuksen määrä ja hyvä ruoka. Asiakkaiden esittämät kehittämisehdotukset kohdistuivat kuntoutuksen yksilöllisen sisällön huomioimisen, kuntoutuksen määrän, henkilökunnan toiminnan, kuntoutuksen jatkuvuuden ja ruokailun kehittämisen alueille.
Veteraanien ikääntyminen ja toimintakyvyn lasku asettavat haasteita tulevaisuudessa veteraanikuntoutukselle, sen yksilölliselle sisällölle ja jatkuvuudelle. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää Porin Diakonialaitoksen Sotainvalidien Sairaskoti ja Kuntoutuskeskuksessa asiakaslähtöisen kuntoutuksen kehittämisen pohjana.
Avainsanat: kuntoutus, toimintakyky, asiakastyytyväisyys, vaikuttavuus