Verkostoista tukea asiakastyöhön - Arviointitutkimus työvoimahallinnon kolmen verkostomallin tuesta asiakastyöhön
MATTILA, TUULA-MARIA (2004)
MATTILA, TUULA-MARIA
2004
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2004-05-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12979
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12979
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen aiheena on kolmen eri verkostomallin tuki työhallinnon asiakastyölle. Verkostomallit ovat Kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöryhmä -malli Toijalan alueella, Kuntoutustarveselvitys -malli Parkanossa sekä Laaja asiantuntija -malli Valkeakoskella. Kuntoutuksen asiakaskaspalveluyhteistyöryhmän toiminta perustuu lakisääteiseen toimintaan, jonka tavoitteena on eri toimijoiden välinen yhteistyö tilanteessa, joka edellyttää kuntoutusta tarvitsevan henkilön usean yhteisön toimenpiteitä. Kuntoutustarveselvitys -mallin tavoite on saada ammatillinen kuntoutussuunnitelma yhdessä asiakkaan kanssa työ- ja toimintakyvyn arviointijaksolla. Laajan asiantuntija -mallin tavoitteena on lisätä toimijoiden vuoropuhelua yhteisten asiakkaiden asioiden käsittelyssä.
Tutkimusongelma on kaksijakoinen: toimijoiden kokemukset verkostotyöstä ja asiakkaiden mielipiteet verkostotyöstä sekä verkoston hyöty elämäntilanteen selvittämisessä.
Tutkimuksen kohteena ovat verkostomallien toimijat ja palvelua käyttävät Motivoidu ja Verkostoidu -projektin (MoVe) asiakkaat. Tutkimuskohteena olevia toimijoita on yhteensä 42 henkilöä ja asiakkaita 107 henkilöä.
Tutkimus oli arviointitutkimus, jonka tiedonhakumenetelmänä oli kysely. Kysely toteutettiin kokonaistutkimuksena. Kyselyn lisäksi käytettiin hyväksi muuta aineistoa kuten projektin tuottamia muistioita, pöytäkirjoja ja loppuraporttia sekä työhallinnon tietojärjestelmää. Tutkimuksen kyselyn analysoinnissa käytettiin tilastollisia tunnuslukuja, yksiulotteisia jakaumia, usean muuttujan jakaumia, keskiarvoja ja ristiintaulukointeja. Mallien vertailussa käytettiin apuna painotettua keskiarvoa. Muun aineiston avulla etsittiin selventäviä tulkintoja kyselyn tuloksille.
Kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöryhmän keskeisenä tuloksena oli, että toimijat kokivat verkostotyön toiminnan hyvänä ja auttavan omassa työssään. Asiakkaat eivät olleet kuitenkaan täysin vakuuttuneita verkoston toiminnasta vaan haluaisivat palveluilta enemmän aikaa ja tukea. Kuntoutustarveselvitys -mallissa toimijat kokivat verkostotyön helpottavan omaa työtään. Asiakkaat eivät olleet kuitenkaan yhtä vakuuttuneita. Myös Laajassa asiantuntija -mallissa toimijat kokivat verkostotyön hyvänä, kuitenkin asiakkaat arvioivat tämän mallin toimintaa paremmaksi kuin toimijat itse.
Tutkimuksen alkuolettamuksena oli, että toimijat ovat halukkaita verkostotyöhön jatkossakin ja siten verkostomalleilla olisi jatkuvuutta. Alkuolettamus toteutui siten, että kaikilla verkostomalleilla oli jatkuvuuden edellytyksiä sekä toimijoiden että asiakkaiden arvioiden mukaisesti. Kaikilla malleilla oli kuitenkin kehitettävää siinä, että asiakastilanteet ratkeaisivat joustavammin ja asiakas voisi itse vaikuttaa tulevaisuuden suunnitelmansa tekemiseen enemmän. Kehitettävää verkostomalleilla oli enemmän asiakkaiden mielestä kuin toimijoiden itsensä mielestä.
Tutkimusongelma on kaksijakoinen: toimijoiden kokemukset verkostotyöstä ja asiakkaiden mielipiteet verkostotyöstä sekä verkoston hyöty elämäntilanteen selvittämisessä.
Tutkimuksen kohteena ovat verkostomallien toimijat ja palvelua käyttävät Motivoidu ja Verkostoidu -projektin (MoVe) asiakkaat. Tutkimuskohteena olevia toimijoita on yhteensä 42 henkilöä ja asiakkaita 107 henkilöä.
Tutkimus oli arviointitutkimus, jonka tiedonhakumenetelmänä oli kysely. Kysely toteutettiin kokonaistutkimuksena. Kyselyn lisäksi käytettiin hyväksi muuta aineistoa kuten projektin tuottamia muistioita, pöytäkirjoja ja loppuraporttia sekä työhallinnon tietojärjestelmää. Tutkimuksen kyselyn analysoinnissa käytettiin tilastollisia tunnuslukuja, yksiulotteisia jakaumia, usean muuttujan jakaumia, keskiarvoja ja ristiintaulukointeja. Mallien vertailussa käytettiin apuna painotettua keskiarvoa. Muun aineiston avulla etsittiin selventäviä tulkintoja kyselyn tuloksille.
Kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöryhmän keskeisenä tuloksena oli, että toimijat kokivat verkostotyön toiminnan hyvänä ja auttavan omassa työssään. Asiakkaat eivät olleet kuitenkaan täysin vakuuttuneita verkoston toiminnasta vaan haluaisivat palveluilta enemmän aikaa ja tukea. Kuntoutustarveselvitys -mallissa toimijat kokivat verkostotyön helpottavan omaa työtään. Asiakkaat eivät olleet kuitenkaan yhtä vakuuttuneita. Myös Laajassa asiantuntija -mallissa toimijat kokivat verkostotyön hyvänä, kuitenkin asiakkaat arvioivat tämän mallin toimintaa paremmaksi kuin toimijat itse.
Tutkimuksen alkuolettamuksena oli, että toimijat ovat halukkaita verkostotyöhön jatkossakin ja siten verkostomalleilla olisi jatkuvuutta. Alkuolettamus toteutui siten, että kaikilla verkostomalleilla oli jatkuvuuden edellytyksiä sekä toimijoiden että asiakkaiden arvioiden mukaisesti. Kaikilla malleilla oli kuitenkin kehitettävää siinä, että asiakastilanteet ratkeaisivat joustavammin ja asiakas voisi itse vaikuttaa tulevaisuuden suunnitelmansa tekemiseen enemmän. Kehitettävää verkostomalleilla oli enemmän asiakkaiden mielestä kuin toimijoiden itsensä mielestä.