Yhteiskuntavastuu sekä vastuun raportointikäytännöt yrityksissä - vertaileva tapaustutkimus.
AHTIAINEN, HANNA (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
AHTIAINEN, HANNA
2004
Yrityksen hallinto - Management and Organisation
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2004-05-04Tiivistelmä
Yritysten saavuttama merkittävä asema asettaa liiketoiminnalle vaatimuksen omistajille tuotetun voiton ohella ottaa vastuuta ympäröivästä yhteiskunnasta. Suurimmilla yrityksillä on nykyisin käytössään enemmän taloudellisia resursseja kuin monilla valtioilla, ja niiden toimilla onkin huomattava merkitys globaalin hyvinvoinnin kannalta. Yritysten vastuu on lisääntynyt niiden kasvaneen vaikutusvallan myötä ja korostuu, kun valtioiden toimet globaalin liiketoiminnan rajoittamiseksi heikkenevät. Yritysten tuleekin hankkimansa vallan ohella kantaa myös asemansa edellyttämä vastuu.
Tutkielmassa pyritään määrittelemään suomalaisessa liike-elämässä käytetyn yhteiskuntavastuullisuuden ja yhteiskuntavastuuraportoinnin käsitteitä. Tutkielmassa on perehdytty laajasti käsitteeseen ja pyritty kirjallisuuskatsauksen avulla rakentamaan pysähtynyt kuva siitä, kuinka yhteiskuntavastuu tällä hetkellä suomalaisessa keskustelussa ymmärretään. Tutkielmassa on perehdytty kolmen suomalaisen yrityksen raportointiin tutkimalla sekä raportteja että haastattelemalla yrityksien johtajia. Tällä on pyritty tavoittamaan liikkeenjohdollisia näkökulmia yhteiskuntavastuun kantamiseen sekä siitä raportoimiseen.
Yritysten yhteiskuntavastuuta pidetään usein vapaaehtoisena velvollisuutena, jonka muoto ja toteutustapa on pitkälti yrityksen itsensä valittavissa. Yritysten itselleen asettamat päämäärät ja tavoitteet voivat tämän vuoksi erota huomattavasti toisistaan. Aidon yhteiskuntavastuun tulee kuitenkin perustua vapaaehtoiselle vastuulle. Yhteiskuntavastuullisuus on yksinkertaisimmillaan sitä, että yritys hoitaa ydintoimintonsa vastuunsa tuntien ja vastuustaan huolehtien. Suomessa olennaisinta vaikuttaisi olevan se, miten yritys on rahansa hankkinut, ei niinkään se, kuinka se hankkimansa voitot käyttää.
Yritykset vaikuttaisivat kantavan taloudellista, sosiaalista ja ekologista vastuuta toimintaympäristöstään lähinnä omasta halustaan. Kimmoke yhteiskuntavastuulliseen toimintaan ja siitä raportoimiseen on kohdeyrityksissä lähtöisin ylimmästä johdosta. Vaikka vastuun kantamisella pyritäänkin lopulta liiketoiminnan tehostamiseen, ovat vastuun kantamiseksi toteutetut toimenpiteet useissa tapauksissa yhteiskuntaa laajasti hyödyttäviä.
Talouden globalisaatio pakottaa yritykset kilpailemaan yhä suuremmilla ja kyllääntyneemmillä markkinoilla. Vastuullisuudesta onkin tullut kilpailukeino, jolla yritykset pyrkivät kasvattamaan mainepääomaa ja parempaan taloudelliseen tulokseen. Hyvän tekemisestä on tullut osa kannattavaa liiketoimintaa. Yritysten tehtävä ei kuitenkaan ole toimia hyväntekeväisyyslaitoksina. Niiden päätehtävä on tehdä tulosta, mutta tehdä tulos vahvojen arvojen keinoin. Ne yritykset ovat voittajia, jotka pystyvät tekemään etiikasta liiketoimintaa oikeaan aikaan ja riittävän tehokkaasti.
Tutkielmassa pyritään määrittelemään suomalaisessa liike-elämässä käytetyn yhteiskuntavastuullisuuden ja yhteiskuntavastuuraportoinnin käsitteitä. Tutkielmassa on perehdytty laajasti käsitteeseen ja pyritty kirjallisuuskatsauksen avulla rakentamaan pysähtynyt kuva siitä, kuinka yhteiskuntavastuu tällä hetkellä suomalaisessa keskustelussa ymmärretään. Tutkielmassa on perehdytty kolmen suomalaisen yrityksen raportointiin tutkimalla sekä raportteja että haastattelemalla yrityksien johtajia. Tällä on pyritty tavoittamaan liikkeenjohdollisia näkökulmia yhteiskuntavastuun kantamiseen sekä siitä raportoimiseen.
Yritysten yhteiskuntavastuuta pidetään usein vapaaehtoisena velvollisuutena, jonka muoto ja toteutustapa on pitkälti yrityksen itsensä valittavissa. Yritysten itselleen asettamat päämäärät ja tavoitteet voivat tämän vuoksi erota huomattavasti toisistaan. Aidon yhteiskuntavastuun tulee kuitenkin perustua vapaaehtoiselle vastuulle. Yhteiskuntavastuullisuus on yksinkertaisimmillaan sitä, että yritys hoitaa ydintoimintonsa vastuunsa tuntien ja vastuustaan huolehtien. Suomessa olennaisinta vaikuttaisi olevan se, miten yritys on rahansa hankkinut, ei niinkään se, kuinka se hankkimansa voitot käyttää.
Yritykset vaikuttaisivat kantavan taloudellista, sosiaalista ja ekologista vastuuta toimintaympäristöstään lähinnä omasta halustaan. Kimmoke yhteiskuntavastuulliseen toimintaan ja siitä raportoimiseen on kohdeyrityksissä lähtöisin ylimmästä johdosta. Vaikka vastuun kantamisella pyritäänkin lopulta liiketoiminnan tehostamiseen, ovat vastuun kantamiseksi toteutetut toimenpiteet useissa tapauksissa yhteiskuntaa laajasti hyödyttäviä.
Talouden globalisaatio pakottaa yritykset kilpailemaan yhä suuremmilla ja kyllääntyneemmillä markkinoilla. Vastuullisuudesta onkin tullut kilpailukeino, jolla yritykset pyrkivät kasvattamaan mainepääomaa ja parempaan taloudelliseen tulokseen. Hyvän tekemisestä on tullut osa kannattavaa liiketoimintaa. Yritysten tehtävä ei kuitenkaan ole toimia hyväntekeväisyyslaitoksina. Niiden päätehtävä on tehdä tulosta, mutta tehdä tulos vahvojen arvojen keinoin. Ne yritykset ovat voittajia, jotka pystyvät tekemään etiikasta liiketoimintaa oikeaan aikaan ja riittävän tehokkaasti.