EU:n vaikutus Kolarin kunnan elinkeinopolitiikan muotoutumisessa, Kolarin kunnan seikkailu EU:n hankeviidakossa.
NIITTYRANTA, TAPIO (2004)
2004
Kunnallispolitiikka - Local Governance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2004-04-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12939
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12939
Sisällysluettelo
1. TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 4 1.1 Tutkimusongelma 5 1.2 Aikaisempi tutkimus 6 2. ALUEPOLITIIKKA EUROOPAN UNIONISSA 6 2.1 Integraatioprosessin taustoja 6 2.2 Integraatio ja alueet 7 2.3 Historiaa ja lähtökohtia 9 2.4 EU:n aluepolitiikan nykytila 11 2.5 Euroopan unionin aluepolitiikka ja Suomi 13 3. KUNTIEN ELINKEINOPOLITIIKKA 21 3.1 Elinkeinopolitiikan määrittely 21 3.2 EU:n vaikutus kuntien elinkeinopolitiikkaan 25 3.3 Kuntien rooli paikallisessa kehittämisessä 26 3.4 Kuntien elinkeinopolitiikan tulevaisuus 29 4. TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN VIITEKEHYS 35 4.1 Yhteisöaluepolitiikan periaatteista alueellisen kehittämisen menettelyihin 35 4.2 Aluekohtaisuus 37 4.3 Kommunikaatio 38 4.4 Strategia 39 4.5 Sitoutuminen 44 4.6 Alueellisen kehittämisen kehä 45 5. TUTKIMUSKOHDE KOLARIN KUNTA 46 5.1. Alueen kuvaus 46 5.2. Tunturi-Lapin seutukunta 51 5.3. Kyläkulttuuria Tuntureitten Maassa 54 6. KOLARIN ELINKEINOELÄMÄN KEHITYSVAIHEITA 56 6.1. Historiaa 56 6.2 Matkailu ja sen merkitys Kolarissa 58 7. KOLARIN ELINKEINOPOLITIIKKA EU AIKANA 59 7.1 Kehittämisen lähtökohta 59 7.2 Elinkeinopolitiikan resurssit 62 7.3 Kolarin kunnan elinkeinostrategia 63 7.4 Kolarin elinkeinotoiminnan painopisteet 69 7.5 Kehittämisprojektit 69 8. YHTEISÖALUEPOLITIIKAN PERIAATTEET KOLARIN NÄKÖKULMASTA 81 8.1 Aluekohtaisuus 81 8.2 Kommunikaatio 83 8.3 Strategia 84 8.4 Sitoutuminen 86 9. JOHTOPÄÄTÖKSET JA ARVIOINTI 97 9.1 Kirjallisuuden ja tutkimuksen yhtymäkohtia 97 9.2 Kolarin elinkeinopolitiikan tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 105 LÄHTEET 113 LIITTEET 120
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten EU on vaikuttanut Kolarin kunnan elinkeinopolitiikan muotoutumiseen: onko Kolari pystynyt vastaamaan EU:n ohjelmaperusteisen elinkeinopolitiikan tuomiin uusiin haasteisiin ja kuinka hyvin Kolari on omaksunut EU:n ohjelmaperusteisen toiminnan. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä ovat yhteisöaluepolitiikan periaatteet alueellisessa kehittämisessä. Tarkoitus on peilata vaikutuksia läpi tekstin käyttäen hyväksi kirjallista lähdeaineistoa, lehtileikkeitä, eri viranomaisten asiakirjoja ja omaa empiiristä kokemusta kunnalliselämästä ja erityisesti elinkeinoelämän kehittämistehtävistä yli 20 vuoden ajalta.
Tutkimustuloksena totean, että EU:n liittymisen alkuvuosina Kolarilla oli selviä vaikeuksia päästä mukaan EU:n ohjelmapolitiikkaan ja muutenkin uuteen aluepoliittiseen ajatteluun. Tähän vaikuttivat monet riidat ja myllerrykset kunnallispolitiikassa 1990-luvun alkuvuosina, jolloin koko elinkeinotoimi Kolarissa asetettiin kyseenalaiseksi. Kunnallisvaalit vuonna 1996 oli ehkä ratkaiseva vaihe uuden toimintakulttuurin viriämiseen. Johtavat kunnan virkamies- ja luottamushenkilöt oivalsivat, että elinkeinopolitiikan ja EU:n ohjelmapolitiikan avulla saadaan uutta elinvoimaa ja henkeä koko kunnan kehittämiseen. Pienimuotoisin projektein päästiin hankkimaan kokemuksia sekä hyödyntämään EU rahoitusta ja työstämään laajempaa Ylläksen matkailun ja maankäytön kehittämissuunnitelmaa. Tämä suunnitelma/ohjelma-asiakirja antoi tukevan pohjan jatkotyölle aina tähän päivään saakka.
EU on vaikuttanut Kolarin elinkeinopolitiikan muotoutumiseen monin tavoin: lähes kaikki elinkeinopoliittinen kehittäminen tapahtuu nykyään EU:n projektirahoituksella. Osa näistä on rakennerahastoilla rahoitettavia ja osa suoraan EU:n rahoituksella. Kehittämiseen on saatu uutta dynamiikka ja yhteistyökumppaneita. Monia kansainvälisiä hankkeita on vireillä. Negatiivisena vaikutuksena on elinkeinopolitiikan lyhytjänteisyys ja sirpaloituminen, koska kehittäminen tapahtuu projektirahoituksella, jonka saatavuus ei aina ole varma ja suunnitelmia joudutaan tämän vuoksi muuttamaan. Monien samanaikaisesti toteuttavien hankkeiden kokonaiskoordinointi tuottaa myös hankaluuksia.
Avainsanat: aluepolitiikka, elinkeinopolitiikka, EU, Kolari, Ylläs.
Tutkimustuloksena totean, että EU:n liittymisen alkuvuosina Kolarilla oli selviä vaikeuksia päästä mukaan EU:n ohjelmapolitiikkaan ja muutenkin uuteen aluepoliittiseen ajatteluun. Tähän vaikuttivat monet riidat ja myllerrykset kunnallispolitiikassa 1990-luvun alkuvuosina, jolloin koko elinkeinotoimi Kolarissa asetettiin kyseenalaiseksi. Kunnallisvaalit vuonna 1996 oli ehkä ratkaiseva vaihe uuden toimintakulttuurin viriämiseen. Johtavat kunnan virkamies- ja luottamushenkilöt oivalsivat, että elinkeinopolitiikan ja EU:n ohjelmapolitiikan avulla saadaan uutta elinvoimaa ja henkeä koko kunnan kehittämiseen. Pienimuotoisin projektein päästiin hankkimaan kokemuksia sekä hyödyntämään EU rahoitusta ja työstämään laajempaa Ylläksen matkailun ja maankäytön kehittämissuunnitelmaa. Tämä suunnitelma/ohjelma-asiakirja antoi tukevan pohjan jatkotyölle aina tähän päivään saakka.
EU on vaikuttanut Kolarin elinkeinopolitiikan muotoutumiseen monin tavoin: lähes kaikki elinkeinopoliittinen kehittäminen tapahtuu nykyään EU:n projektirahoituksella. Osa näistä on rakennerahastoilla rahoitettavia ja osa suoraan EU:n rahoituksella. Kehittämiseen on saatu uutta dynamiikka ja yhteistyökumppaneita. Monia kansainvälisiä hankkeita on vireillä. Negatiivisena vaikutuksena on elinkeinopolitiikan lyhytjänteisyys ja sirpaloituminen, koska kehittäminen tapahtuu projektirahoituksella, jonka saatavuus ei aina ole varma ja suunnitelmia joudutaan tämän vuoksi muuttamaan. Monien samanaikaisesti toteuttavien hankkeiden kokonaiskoordinointi tuottaa myös hankaluuksia.
Avainsanat: aluepolitiikka, elinkeinopolitiikka, EU, Kolari, Ylläs.