Hoitotyö erikoissairaanhoidossa Oulu Patient Classification -mittarilla ja Suomalaisella hoitotyön minimitiedostolla kuvattuna.
KANERVA, ANNE (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KANERVA, ANNE
2004
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
Hyväksymispäivämäärä
2004-04-07Tiivistelmä
Tutkielmassa verrattiin kahden suomalaisen hoitotyön mittaamiseen kehitetyn mittarin eli Oulu Patient Classification (OPC) -mittarin ja Suomalaisen hoitotyön minimitiedoston (FinNMDS) tuloksia. Tutkielman tarkoituksena oli kuvailla hoitotyötä erikoissairaanhoidon vuodeosastolla OPC-mittarilla ja Suomalaisella hoitotyön minimitiedostolla sekä vertailla kyseisten mittareiden antamaa kuvaa hoitotyöstä. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, kuvaavatko OPC-mittari ja Suomalainen hoitotyön minimitiedosto hoitotyötä samoin ja voidaanko kyseisiä mittareita käyttää yhdessä hoitotyötä mittaamaan ja varmentamaan toistensa antamia mittaustuloksia.
Tutkielman aineisto kerättiin Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HYKS, Jorvin sairaalan osastolla K7 vuonna 2002. Aineisto koottiin tutkimusosastolla tietojenkeruuaikana (4 viikkoa) vuodeosastohoidossa olleilta potilailta. Aineiston muodosti 574 OPC-mittarilla tehtyä hoitoisuusluokitusta ja Suomalaisella hoitotyön minimitiedostolla tehtyä toimintomittausta. Tietoja saatiin 145 potilaalta ja 152 hoitojaksosta. Aineiston analysoinnissa käytettiin keskiarvotestiä ja korrelaatiokerrointa.
OPC-mittarin ja Suomalaisen hoitotyön minimitiedoston antama kuva hoitotyöstä erikoissairaanhoidon vuodeosastolla Suomessa oli melko erilainen eikä potilaiden hoitoisuuden ja hoitotyön toimintojen välillä juurikaan ollut käytännössä merkittäviä yhteyksiä. Mittareiden antama kuva poikkesi toisistaan erityisesti niillä alueilla, joilla kuvataan hoitotyön toteuttamiseen liittyvää suunnittelua tai potilaiden ohjausta ja tukemista. Mittareiden antama kuva oli yhteneväisempi mittareiden niillä alueilla, joilla kuvataan potilaan fyysisiä toimintoja.
Koska hoitotyöstä muodostuva kuva OPC-mittarilla ja Suomalaisella hoitotyön minimitiedostolla mitattuna on erilainen eikä potilaiden hoitoisuuden ja hoitotyön toimintojen välillä juurikaan ole käytännössä merkityksellisiä yhteyksiä, mittareita ei voi käyttää toistensa luotettavuuden varmistamiseen. Mittareita yhdessä käyttämällä hoitotyöstä saadaan kuitenkin monipuolisempi ja laaja-alaisempi kuva kuin vain yhden mittarin avulla. Kumpikaan mittareista ei voi korvata toista. Koska kyseisten mittareiden välillä löytyi kuitenkin yhteyksiä, jatkotutkimuksissa olisi hyvä selvittää, voidaanko potilaiden hoitoisuutta selittää usean hoitotyön toiminnon yhdistelmällä. Myös Suomalaisen hoitotyön minimitiedoston luotettavuuden varmistaminen jatkotutkimuksilla olisi hyödyllistä.
Avainsanat: hoitoisuusluokitus, hoitotyön minimitiedosto, hoitotyön mittaaminen
Tutkielman aineisto kerättiin Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HYKS, Jorvin sairaalan osastolla K7 vuonna 2002. Aineisto koottiin tutkimusosastolla tietojenkeruuaikana (4 viikkoa) vuodeosastohoidossa olleilta potilailta. Aineiston muodosti 574 OPC-mittarilla tehtyä hoitoisuusluokitusta ja Suomalaisella hoitotyön minimitiedostolla tehtyä toimintomittausta. Tietoja saatiin 145 potilaalta ja 152 hoitojaksosta. Aineiston analysoinnissa käytettiin keskiarvotestiä ja korrelaatiokerrointa.
OPC-mittarin ja Suomalaisen hoitotyön minimitiedoston antama kuva hoitotyöstä erikoissairaanhoidon vuodeosastolla Suomessa oli melko erilainen eikä potilaiden hoitoisuuden ja hoitotyön toimintojen välillä juurikaan ollut käytännössä merkittäviä yhteyksiä. Mittareiden antama kuva poikkesi toisistaan erityisesti niillä alueilla, joilla kuvataan hoitotyön toteuttamiseen liittyvää suunnittelua tai potilaiden ohjausta ja tukemista. Mittareiden antama kuva oli yhteneväisempi mittareiden niillä alueilla, joilla kuvataan potilaan fyysisiä toimintoja.
Koska hoitotyöstä muodostuva kuva OPC-mittarilla ja Suomalaisella hoitotyön minimitiedostolla mitattuna on erilainen eikä potilaiden hoitoisuuden ja hoitotyön toimintojen välillä juurikaan ole käytännössä merkityksellisiä yhteyksiä, mittareita ei voi käyttää toistensa luotettavuuden varmistamiseen. Mittareita yhdessä käyttämällä hoitotyöstä saadaan kuitenkin monipuolisempi ja laaja-alaisempi kuva kuin vain yhden mittarin avulla. Kumpikaan mittareista ei voi korvata toista. Koska kyseisten mittareiden välillä löytyi kuitenkin yhteyksiä, jatkotutkimuksissa olisi hyvä selvittää, voidaanko potilaiden hoitoisuutta selittää usean hoitotyön toiminnon yhdistelmällä. Myös Suomalaisen hoitotyön minimitiedoston luotettavuuden varmistaminen jatkotutkimuksilla olisi hyödyllistä.
Avainsanat: hoitoisuusluokitus, hoitotyön minimitiedosto, hoitotyön mittaaminen