Ylen yksinäiset. Yleisradion TV- ja radiouutisten ulkomaan avustajat voimavarana toimijoiden näkökulmasta ja avustajien käsitys työstään.
CROWLEY, KIRSI (2004)
2004
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2004-04-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12908
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12908
Sisällysluettelo
1. Johdanto 3 1.1. Tutkimuskysymys 3 1.2. Kiinnostukseni tutkimukseen 4 1.3. Tutkimuskohteena Ylen avustajat 5 1.4. Tutkimuksen sisältö 5 2. Ylen freelancer-verkosto 7 2.1. Mikä avustaja on? 7 2.2. Yleisradion uutisfreelancerit 8 2.3. Kirjeenvaihtoa jo sota-ajalta - verkon kehitys 9 2.4. Avustajat työvoimana 10 2.5. Julkisen palvelun yhtiön odotukset freelancereilta 14 2.6. Uutisaukot 17 2.7. Yhteistyö Ylen verkossa 18 3. Aiempia tutkimuksia ulkomaan uutisoinnista 21 3.1. Kansainväliset uutistoimistot 21 3.2. Uutisoijien maailmankuva 22 3.3. Omat kirjeenvaihtajat 23 4. Verkostoyhteiskunnan piirteitä 25 4.1. Castellsin verkko 25 4.2. Voima verkossa 27 4.3. Verkko joustaa 29 5. Teemahaastattelu portinvartijuudesta 31 5.1. Teemahaastattelu 31 5.2. Portinvartijat 32 5.3. Tulkintaa 33 6. Aineisto - avustajien ääni 36 6.1. Haastateltavat 36 6.2. Avustajan työpäivä 38 6.3. Toimeentulo, onnistuminen 40 7. Avustajien työ portinvartijuus-mallin kautta nähtynä 43 7.1. Suunnitelmallisuuden käsite 43 7.2. Henkilön vaikutus 44 7.3. Uutisrutiinit 49 7.4. Organisatorinen taso 52 7.5. Institutionaalinen taso 60 7.6. Ideologinen taso 67 8. Johtopäätöksiä 72 8.1. Freelancerin näkökulma juttujen läpimenoon ja uutisoinnin suunnitelmallisuuteen 72 8.2. Ylen toimijoiden näkökulma avustajatyön suunnitelmallisuuteen 76 8.3. Kolme otetta freelancerin kokemuksesta 77 8.3.1. Kuka pitää valtaa? 78 8.3.2. Ylen yksinäiset 80 8.3.3. Työn jäsentäminen 82 8.4. Ajatuksia avustajatyön kehittämiseksi 85 9. Lopuksi 88 10. Lähdeluettelo 89 11. Liitteet 93
Tiivistelmä
"Ylen yksinäiset" on teemahaastattelun avulla tehty tutkimus Yleisradion radio- ja tv-uutisten ulkomailla toimivista freelance-kirjeenvaihtajista yhtiön voimavarana. Pääkysymyksenäni on, kuinka tehokasta ja suunnitelmallista Yleisradion ulkomaanavustajatoiminta on toimijoiden eli päälliköiden ja avustajien mielestä. Tutkimuskysymykseni lisäksi haluan näillä sivuilla kuvata suomalaisen ulkomailla toimivan freelancerin työtä. Hypoteesinani on, että freelancereiden alueiden uutisointia ei suunnitella päämajassa kovin paljon, lähinnä rahallisten ja ajallisten resurssien takia. Tutkimuksen lopussa pohdin, mitä suunnitelmallisuuden lisäämisellä voitettaisiin.
Haastattelin yksitoista Yleisradion uutisia säännöllisesti ulkomailla avustavaa toimittajaa ja neljä uutisista vastaavaa päällikköä yhteistyöstä ja toiminnan suunnitelmallisuudesta teemahaastatteluin vuoden 2002 lopussa ja vuoden 2003 alussa. Tutkin Pamela Shoemakerin ja Stephen Reesen portinvartija-mallin avulla, mitkä tekijät vaikuttavat jutun myymiseen kentältä lähetykseen. Tästä voidaan vetää johtopäätöksiä freelancerin työstä ja yhteistyöstä yhtiön kanssa.
Tutkimuksessa kerrotaan taustaksi Yleisradion ulkomaankirjeenvaihtajatoiminnasta ja ulkomaanuutisoinnista ja freelancereista yleisesti tehdyistä tutkimuksista. Lisäksi kiinnitetään huomiota epätyypillisten työsuhteiden kuten freelanceerauksen lisääntymiseen yhteiskunnassa ja tämän vaikutuksesta työsuhteeseen ja työntekijän maailmaan.
Tutkin freelancerin ja yhtiön välistä riippuvuussuhdetta myös Manuell Castellsin verkostoyhteiskunta-teorian kautta ja Michel Foucaultin ja Norbert Eliasin pohtimien valtasuhteiden kautta. Tavoitteena on vetää johtopäätöksiä yhteistyön dynamiikasta. Tässä tutkimuksessa freelancerit nähdään verkostoyhteiskunnan joustajina, epätyypillisessä työsuhteessa olevina riskinottajina, joille uran ja taloudellisen turvallisuuden puitteiden luonti on haaste.
Tutkimuksessa portinvartija-mallin keskeisiä havaintoja on, että freelancerit kokevat monia esteitä raportoinnissaan. Jutun hyväksyntään toimituksessa vaikuttaa kansainvälisen uutistoimiston määrittelemä arvo, jutun kustannusarvio, tilaavan henkilön kiinnostus ja tietämys ja freelancerin asema organisaatiossa. Nämä tekijät vaikuttavat sisällölliseen yhteistyöhön ja freelancerin kokemukseen työstään ja sen arvosta.
Yleisradiossa freelance-toimintaa halutaan kehittää, mutta yhteydenpidon vähäisyyteen ja freelancereiden uutisalueiden pitkäjänteisen suunnittelun puutteeseen syyksi nähdään resurssien puute. Rahaa ja työaikaa ei ole. Näiden esteiden yli ei nähdä pääsyä. Budjetti on hahmoton mutta voimakas este, johon kenttätasolla ei voida vaikuttaa.
Freelancerien puheavaruudesta olen kiinnittänyt huomioni kolmeen seikkaan: valtasuhteeseen, yksinäisyyden tunteeseen ja kokemukseen työnsä erilaisuudesta kiinteästi palkattuun työvoimaan nähden. Työn vapaus, kuumalla uutisalueella olevien työn määrä ja julkisen palvelun etiikka valtaistavat freelancereita. Riippuvaisuus keikkatyöstä, epävarmuus toimeentulosta ja kokemus irrallisuudesta ulkoistettuna työvoimana heikentää heidän asemaansa ja nämä tekijät vaikuttavat jopa elämän laatuun. Freelancerit näkevät itsensä yksinäisiksi ja työtavoiltaan erilaisiksi, työelämän joustajiksi ja riskinottajiksi - oman onnensä sepiksi, jotka eivät voi odottaa tukea organisaatiolta. Yhteistyön suunnitelmallisuus loisi puitteita heidän työlleen, urakehitykselle ja henkilökohtaiselle tulevaisuuden suunnittelulle.
Haastattelin yksitoista Yleisradion uutisia säännöllisesti ulkomailla avustavaa toimittajaa ja neljä uutisista vastaavaa päällikköä yhteistyöstä ja toiminnan suunnitelmallisuudesta teemahaastatteluin vuoden 2002 lopussa ja vuoden 2003 alussa. Tutkin Pamela Shoemakerin ja Stephen Reesen portinvartija-mallin avulla, mitkä tekijät vaikuttavat jutun myymiseen kentältä lähetykseen. Tästä voidaan vetää johtopäätöksiä freelancerin työstä ja yhteistyöstä yhtiön kanssa.
Tutkimuksessa kerrotaan taustaksi Yleisradion ulkomaankirjeenvaihtajatoiminnasta ja ulkomaanuutisoinnista ja freelancereista yleisesti tehdyistä tutkimuksista. Lisäksi kiinnitetään huomiota epätyypillisten työsuhteiden kuten freelanceerauksen lisääntymiseen yhteiskunnassa ja tämän vaikutuksesta työsuhteeseen ja työntekijän maailmaan.
Tutkin freelancerin ja yhtiön välistä riippuvuussuhdetta myös Manuell Castellsin verkostoyhteiskunta-teorian kautta ja Michel Foucaultin ja Norbert Eliasin pohtimien valtasuhteiden kautta. Tavoitteena on vetää johtopäätöksiä yhteistyön dynamiikasta. Tässä tutkimuksessa freelancerit nähdään verkostoyhteiskunnan joustajina, epätyypillisessä työsuhteessa olevina riskinottajina, joille uran ja taloudellisen turvallisuuden puitteiden luonti on haaste.
Tutkimuksessa portinvartija-mallin keskeisiä havaintoja on, että freelancerit kokevat monia esteitä raportoinnissaan. Jutun hyväksyntään toimituksessa vaikuttaa kansainvälisen uutistoimiston määrittelemä arvo, jutun kustannusarvio, tilaavan henkilön kiinnostus ja tietämys ja freelancerin asema organisaatiossa. Nämä tekijät vaikuttavat sisällölliseen yhteistyöhön ja freelancerin kokemukseen työstään ja sen arvosta.
Yleisradiossa freelance-toimintaa halutaan kehittää, mutta yhteydenpidon vähäisyyteen ja freelancereiden uutisalueiden pitkäjänteisen suunnittelun puutteeseen syyksi nähdään resurssien puute. Rahaa ja työaikaa ei ole. Näiden esteiden yli ei nähdä pääsyä. Budjetti on hahmoton mutta voimakas este, johon kenttätasolla ei voida vaikuttaa.
Freelancerien puheavaruudesta olen kiinnittänyt huomioni kolmeen seikkaan: valtasuhteeseen, yksinäisyyden tunteeseen ja kokemukseen työnsä erilaisuudesta kiinteästi palkattuun työvoimaan nähden. Työn vapaus, kuumalla uutisalueella olevien työn määrä ja julkisen palvelun etiikka valtaistavat freelancereita. Riippuvaisuus keikkatyöstä, epävarmuus toimeentulosta ja kokemus irrallisuudesta ulkoistettuna työvoimana heikentää heidän asemaansa ja nämä tekijät vaikuttavat jopa elämän laatuun. Freelancerit näkevät itsensä yksinäisiksi ja työtavoiltaan erilaisiksi, työelämän joustajiksi ja riskinottajiksi - oman onnensä sepiksi, jotka eivät voi odottaa tukea organisaatiolta. Yhteistyön suunnitelmallisuus loisi puitteita heidän työlleen, urakehitykselle ja henkilökohtaiselle tulevaisuuden suunnittelulle.