Suomen yhtiöveron hyvitysjärjestelmä EY-oikeuden näkökulmasta.
MÄKYNEN, KIRSI (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
MÄKYNEN, KIRSI
2004
Vero-oikeus - Tax Law
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2004-03-31Tiivistelmä
Kysymys Suomen yhtiöveron hyvitysjärjestelmän EY-oikeudellisesta hyväksyttävyydestä on noussut esiin sijoitustoiminnan kansainvälistymisen ja Suomen Euroopan unioniin liittymisen myötä. Järjestelmää on kritisoitu erityisesti sen vuoksi, että se suosii kotimaisia sijoituksia verrattuna sijoituksiin toisiin jäsenvaltioihin, koska yhtiöveron hyvitys myönnetään vain Suomen sisällä jaettuihin osinkoihin. Tutkielmassa selvitetään, millaisia vaatimuksia EY-oikeuden säännökset asettavat kansalliselle osinkoverojärjestelmälle. Lisäksi tutkitaan, miten rajat ylittäviä osinkoja verotetaan yhtiöveron hyvitysjärjestelmässä eri tavalla kuin kotimaisia osinkoja. Tämän jälkeen kansallista osinkoverojärjestelmää arvioidaan tutkielmassa EY-oikeuden näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää, täyttääkö Suomen yhtiöveron hyvitysjärjestelmä EY-oikeuden vaatimukset.
Tutkielmassa käytetään oikeusdogmaattista tutkimusmenetelmää kansallisten ja kansainvälisten säännösten sisällön selvittämisessä. Kansallisen lainsäädännön arviointi sisältää myös oikeuspoliittista näkökulmaa. Tärkeimpinä oikeuslähteinä normien tulkinnassa on käytetty kansallisia lainvalmisteluasiakirjoja ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Merkittävinä lähteinä tutkimustyössä ovat olleet lisäksi eurooppaoikeutta, kansainvälistä vero-oikeutta sekä osinkojen verotusta käsittelevät teokset ja artikkelit.
Kansainvälisten suorasijoitusosinkojen verotus ei muodostu vastaavia kotimaisia osinkoja raskaammaksi. Sen sijaan rajat ylittävät portfolio-osingot ovat Suomessa useimmiten suuremman verorasituksen kohteena kuin kotimaiset portfolio-osingot. Euroopan yhteisön perustamissopimuksesta ei löydy yksiselit-teistä vastausta Suomen osinkoverojärjestelmän hyväksyttävyydestä, eikä selkeää tulkintaohjetta voida muodostaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä. Osinkojen erilaisen kohtelun perusteleminen perustamissopimuksessa mainitulla poikkeusperusteella tai jollakin yleiseen etuun liittyvällä syyllä ei voimassa olevan EY-oikeuden mukaan vaikuta mahdolliselta. Tämän vuoksi Suomen yhtiöveron hyvitysjärjestelmä näyttäisi rajoittavan pääomien vapaata liikkuvuutta. EY-oikeuden näkökulmasta arvioituna vaikuttaisi siltä, että Suomen osinkoverotusta tulisi muuttaa siten, että rajat ylittäviä osinkoja kohdeltaisiin neutraalisti suhteessa kotimaisiin osinkoihin.
Tutkielmassa käytetään oikeusdogmaattista tutkimusmenetelmää kansallisten ja kansainvälisten säännösten sisällön selvittämisessä. Kansallisen lainsäädännön arviointi sisältää myös oikeuspoliittista näkökulmaa. Tärkeimpinä oikeuslähteinä normien tulkinnassa on käytetty kansallisia lainvalmisteluasiakirjoja ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Merkittävinä lähteinä tutkimustyössä ovat olleet lisäksi eurooppaoikeutta, kansainvälistä vero-oikeutta sekä osinkojen verotusta käsittelevät teokset ja artikkelit.
Kansainvälisten suorasijoitusosinkojen verotus ei muodostu vastaavia kotimaisia osinkoja raskaammaksi. Sen sijaan rajat ylittävät portfolio-osingot ovat Suomessa useimmiten suuremman verorasituksen kohteena kuin kotimaiset portfolio-osingot. Euroopan yhteisön perustamissopimuksesta ei löydy yksiselit-teistä vastausta Suomen osinkoverojärjestelmän hyväksyttävyydestä, eikä selkeää tulkintaohjetta voida muodostaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä. Osinkojen erilaisen kohtelun perusteleminen perustamissopimuksessa mainitulla poikkeusperusteella tai jollakin yleiseen etuun liittyvällä syyllä ei voimassa olevan EY-oikeuden mukaan vaikuta mahdolliselta. Tämän vuoksi Suomen yhtiöveron hyvitysjärjestelmä näyttäisi rajoittavan pääomien vapaata liikkuvuutta. EY-oikeuden näkökulmasta arvioituna vaikuttaisi siltä, että Suomen osinkoverotusta tulisi muuttaa siten, että rajat ylittäviä osinkoja kohdeltaisiin neutraalisti suhteessa kotimaisiin osinkoihin.