Sotien taloudellinen merkitys ja kansainvälinen kauppa sotien ehkäisijänä.

Abstract

Valtioiden väliset konfliktit vaikuttavat talouden toimintaan konkreettisesti toimintaedellytysten ja resurssien tuhoutumisen kautta sekä epäsuorasti talouden toimijoiden odotusten ja käyttäytymisen muuttuessa epävakaassa poliittisessa tilanteessa. Asevarustelulla ja sotilasmenoilla on merkittävä asema valtiontaloudessa. Rauhantutkimuksen ja kansantaloustieteen yhdistävän tutkimussuunnan merkittävä painopiste on kansainvälisen kaupan ja konfliktien välisen suhteen tutkimus. Tutkimussuunta on suhteellisen nuori, eikä vakiintuneita teorioita ole pystytty rakentamaan. Opinnäytetyössä tarkastellaan erilaisia näkökulmia ja muodostetaan teoreettiselle tarkastelulle sopivat oletukset.

Tutkimus on luonteeltaan teoreettinen. Ensimmäisenä tutkimuskohteena on konflikteista johtuvat taloudellisen tasapainon muutokset. Toisena näkökulmana tutkimuksessa on kansainvälisen kaupan mahdollisuudet konfliktien estäjänä. Näkemys perustuu liberalistiseen teoriaan, jonka mukaan kaupasta saatava hyvinvointi vähentää maiden konfliktialttiutta. Tutkimus käsittelee ongelmia teoreettisesti Carlos Seiglien (1988) tasapainomallin avulla, jossa on mukana sekä asevarustelun että konfliktien hyvinvointivaikutukset. Mallin peruslähtökohtana ovat sotilaallisesta uhasta aiheutuvat ulkoisvaikutukset, jotka vähentävät maiden kulutettavissa olevaa hyvinvointia. Mallista saatavien tulosten mukaan asevarustelu ja siitä aiheutuva negatiivinen ulkoisvaikutus pakottaa maan hakeutumaan tasapainoon, jossa saatu hyvinvointi laskee. Kiinnostavana tuloksena on, että konfliktin vaikutus tässä tilanteessa onkin hyvinvointia lisäävä. Kun malliin lisätään kansainvälinen kauppa, huomataan, että kaupalla on samanlaisia vaikutuksia kuin konfliktilla. Kaupankäynti voi korvata konfliktin hyvinvoinnin lisääjänä. Itse asiassa kaupankäynnillä päästään korkeammalle hyvinvointitasolle kuin konfliktin avulla, koska kaupankäynti ei aiheuta tuotantomahdollisuuksien ja resurssien tuhoutumista. Kansainvälisellä kaupalla on tutkimuksen mukaan konflikteja ja asevarustelua ehkäisevä vaikutus.

Käytetty malli vaatii todellisuutta yksinkertaistavia oletuksia, joten se ei sovellu erityisen hyvin suoraan käytäntöön. Toisaalta kaupankäynnin vaikutuksista saatuja tuloksia on historiassa pitkään käytetty taustaoletuksina poliittisille päätöksille. Uusia haasteita kansantaloustieteellinen rauhantutkimus kohtaa konfliktien muuttuessa yhä enemmän valtioiden välisistä niiden sisäisiksi ja etnisten sekä uskonnollisten sodan syiden noustessa entistä tärkeämmiksi.