Engelska lånord i det svenska affärsspråket. En undersökning av ekonomiartiklar i Dagens Nyheter.
NAHKOLA, MARJO (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
NAHKOLA, MARJO
2004
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2004-03-25Tiivistelmä
Tarkastelen tutkielmassani englantilaisia lainasanoja ruotsalaisessa talouskielessä. Aineistona käytän Dagens Nyheter -lehden taloussivuilla kesäkuussa 2003 ilmestyneitä artikkeleita. Käsittelen ainoastaan sellaisia sanoja, jotka on lainattu ruotsin kieleen 1950-luvun jälkeen. Käytän tutkimuksessani sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Ensin lasken kuinka monta sanaa koko aineistoni käsittää ja kuinka moni näistä sanoista on lainasana määritelmäni mukaan. Tutkin myös, esiintyykö lainasanoja enemmän Ruotsia vai muuta maailmaa koskevissa talousuutisissa. Tämän jälkeen tarkastelen löytämieni lainasanojen sanaluokkia. Tutkin, minkä sanaluokkien edustajia on lainattu useimmiten. Jaottelen lainasanat myös vakiintuneisiin ja vakiintumattomiin sen mukaan, esiintyvätkö sanat muutamissa laajoissa ruotsalaisissa sanakirjoissa. Lopuksi tarkastelen lainasanojen mukautumista ruotsin kieleen tutkimalla niiden kirjoitusasua ja taivutusta.
Käyttämässäni aineistossa on 1,76 lainasanaa tuhatta sanaa kohden. Ruotsia käsittelevissä talousuutisissa on 1,30 lainasanaa tuhatta sanaa kohden ja ulkomaita käsittelevissä uutisissa 3,20 lainasanaa tuhatta sanaa kohden. Näyttää siis siltä, että lainasanoja käytetään enemmän kirjoitettaessa ulkomaiden taloudesta kuin Ruotsin taloudesta. Tavallisimpia lainasanoja aineistossa ovat mobil, internet, invetsment, sars ja insider. Kaikista lainoista yli 90 prosenttia on substantiiveja. 87 prosenttia lainasanoista on määritelmäni mukaan vakiintuneita ja 13 prosenttia vakiintumattomia.
Suurin osa lainoista on säilyttänyt englannin kielen mukaisen kirjoitusasun. Muutamien sanojen (esim. webb, sajt ja mejl) kirjoitusasu on kuitenkin mukautunut ruotsin kielen sääntöjä vastaavaksi. Taivutusta tukiessani keskityin sanojen sukuun, monikkomuotojen taivutukseen sekä verbien ja adjektiivien taivutukseen. Suurin osa lainoista on odotusten mukaisesti en-sukuisia. Kahdeksaa lainasanaa on käytetty monikossa. Näistä 5 on saanut ruotsin kielen mukaisen monikon tunnuksen ja 3 englannin kielen monikkotunnuksen s. Aineistossani on kaksi eri adjektiivia, joista molemmat ovat saaneet yleisimmän taivutuspäätteen a. Aineistossa on kaksi taivutettua verbiä, joista molempia on taivutettu ensimmäisen konjugaation mukaan.
Käyttämässäni aineistossa on 1,76 lainasanaa tuhatta sanaa kohden. Ruotsia käsittelevissä talousuutisissa on 1,30 lainasanaa tuhatta sanaa kohden ja ulkomaita käsittelevissä uutisissa 3,20 lainasanaa tuhatta sanaa kohden. Näyttää siis siltä, että lainasanoja käytetään enemmän kirjoitettaessa ulkomaiden taloudesta kuin Ruotsin taloudesta. Tavallisimpia lainasanoja aineistossa ovat mobil, internet, invetsment, sars ja insider. Kaikista lainoista yli 90 prosenttia on substantiiveja. 87 prosenttia lainasanoista on määritelmäni mukaan vakiintuneita ja 13 prosenttia vakiintumattomia.
Suurin osa lainoista on säilyttänyt englannin kielen mukaisen kirjoitusasun. Muutamien sanojen (esim. webb, sajt ja mejl) kirjoitusasu on kuitenkin mukautunut ruotsin kielen sääntöjä vastaavaksi. Taivutusta tukiessani keskityin sanojen sukuun, monikkomuotojen taivutukseen sekä verbien ja adjektiivien taivutukseen. Suurin osa lainoista on odotusten mukaisesti en-sukuisia. Kahdeksaa lainasanaa on käytetty monikossa. Näistä 5 on saanut ruotsin kielen mukaisen monikon tunnuksen ja 3 englannin kielen monikkotunnuksen s. Aineistossani on kaksi eri adjektiivia, joista molemmat ovat saaneet yleisimmän taivutuspäätteen a. Aineistossa on kaksi taivutettua verbiä, joista molempia on taivutettu ensimmäisen konjugaation mukaan.