Traditionaalinen virkamieshierarkia vai moderni johtajuus? - Valtiohallinnon ylimpien virkamiesten nimittäminen.
JÄRVINEN, TIINA (2004)
2004
Sosiologia - Sociology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2004-03-16
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12791
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12791
Tiivistelmä
Suomalainen yhteiskunta on muuttunut 1990-luvun aikana huomattavasti. Muutoksen myötä valtionhallinnon toimintaympäristö on muuttunut staattisesta ja ennakoitavasta dynaamiseksi ja monimutkaiseksi. Muutos on asettanut uusia vaatimuksia myös ylimpien virkamiesten rekrytoinnille. Tutkielmassa tarkastelen sitä, miten valtionhallinnon virkamieseliitin rekrytointi on muuttunut 1990-luvun yhteiskunnallisten muutosten myötä. - Vastaako ylimpien virkamiesten rekrytointi traditionaalista virkamieshierarkiaa vai modernia johtajuutta?
Tutkielman viitekehyksenä toimii eliittiteoria. Lähestyn eliittiä tarkastelemalla sitä, kuinka yhteiskunnalliset muutokset aiheuttavat muutoksia eliittien rakenteessa. Mielenkiinnon kohteena ovat yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten asettamat uudet vaatimukset ja niiden esiintyminen virkamiesten nimittämisessä. Ylimmille virkamiehille asetetuista vaatimuksista otan lähempään tarkasteluun asiantuntemuksen, johtamisen, monipuolisen kokemuksen sekä kansainvälisyyden. Näiden johtamisenkriteereiden käyttöönottoa tarkastelemalle tuon esille valtionhallinnossa vallalla olevan rekrytointimallin.
Tutkielman aineistona ovat vuosina 1998 - 2002 valtionhallinnon ylimpien virkamiesten nimitysten yhteydessä tehdyt nimitysmuistiot. Muistioita on yhteensä 73. Virkamieseliitin olen rajannut koskemaan valtionhallinnon ylimpiä virkamiehiä, joiden virat kuuluvat A30 tai sitä ylempiin palkkaluokkiin.
Nimitysmuistioiden mukaan uusia ylimpien virkamiesten rekrytointikriteereitä ei ole otettu käyttöön. Nimitykset pohjautuvat edelleen perinteiseen hallinnon tuntemukseen ja erikoisasiantuntemukseen. Suuri osa nimityksistä on hallinnonalan sisäisiä. Virkamieseliitin rekrytointi on näin ollen lähempänä traditionaalista virkamieshierarkia kuin modernia johtajuutta. Valtionhallinnon ylimpien virkamiesten rekrytointi ei ole muuttunut vaikka sen toimintaympäristö onkin kokenut suuria mullistuksia. Tämä voi johtaa valtionhallinnon toiminnan tehottomuuteen. Myös valtionhallinnon johtaminen saattaa heikentyä, koska traditionaalinen rekrytointimalli sulkee valtionhallinnon ulkopuolelle henkilöt, joiden sosiaalinen tausta ei vastaa vallassa olevan virkamieseliitin taustaa.
Avainsanat: Valtionhallinto, virkamieseliitti, rekrytointi, traditionaalinen virkamieshierarkia, moderni johtajuus
Tutkielman viitekehyksenä toimii eliittiteoria. Lähestyn eliittiä tarkastelemalla sitä, kuinka yhteiskunnalliset muutokset aiheuttavat muutoksia eliittien rakenteessa. Mielenkiinnon kohteena ovat yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten asettamat uudet vaatimukset ja niiden esiintyminen virkamiesten nimittämisessä. Ylimmille virkamiehille asetetuista vaatimuksista otan lähempään tarkasteluun asiantuntemuksen, johtamisen, monipuolisen kokemuksen sekä kansainvälisyyden. Näiden johtamisenkriteereiden käyttöönottoa tarkastelemalle tuon esille valtionhallinnossa vallalla olevan rekrytointimallin.
Tutkielman aineistona ovat vuosina 1998 - 2002 valtionhallinnon ylimpien virkamiesten nimitysten yhteydessä tehdyt nimitysmuistiot. Muistioita on yhteensä 73. Virkamieseliitin olen rajannut koskemaan valtionhallinnon ylimpiä virkamiehiä, joiden virat kuuluvat A30 tai sitä ylempiin palkkaluokkiin.
Nimitysmuistioiden mukaan uusia ylimpien virkamiesten rekrytointikriteereitä ei ole otettu käyttöön. Nimitykset pohjautuvat edelleen perinteiseen hallinnon tuntemukseen ja erikoisasiantuntemukseen. Suuri osa nimityksistä on hallinnonalan sisäisiä. Virkamieseliitin rekrytointi on näin ollen lähempänä traditionaalista virkamieshierarkia kuin modernia johtajuutta. Valtionhallinnon ylimpien virkamiesten rekrytointi ei ole muuttunut vaikka sen toimintaympäristö onkin kokenut suuria mullistuksia. Tämä voi johtaa valtionhallinnon toiminnan tehottomuuteen. Myös valtionhallinnon johtaminen saattaa heikentyä, koska traditionaalinen rekrytointimalli sulkee valtionhallinnon ulkopuolelle henkilöt, joiden sosiaalinen tausta ei vastaa vallassa olevan virkamieseliitin taustaa.
Avainsanat: Valtionhallinto, virkamieseliitti, rekrytointi, traditionaalinen virkamieshierarkia, moderni johtajuus