Ongelmaperustainen oppiminen (PBL) verkkopohjaisessa oppimisympäristössä.
AHAVA, MARJO (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
AHAVA, MARJO
2004
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2004-03-09Sisällysluettelo
1 Johdanto 5 2 Tutkimuksen yhteiskunnallinen tausta 7 2.1 Tiedon muuttunut luonne 8 2.2 Kohti elinikäistä oppimista 10 2.3 Teknologia oppimisen tukena 11 3 Ongelmaperustainen oppiminen 13 3.1 Menetelmä vai strategia 14 3.2 Ongelmaperustainen oppimisen pedagogiikka 17 3.3 Aikaisempia PBL tutkimuksia 21 4 Oppiskäsitykset ja ongelmanratkaisu 24 4.1 Humanismi 24 4.2 Kognitiiviset oppimiskäsitykset 25 4.3 Konstruktivismi 27 4.4 Kokemuksellinen oppiminen 29 4.5 Ongelmaperustaisen oppimisen mallit 31 4.5.1 Vaihe- ja askelmallit 32 4.5.2 Syklimallit 33 5 Verkkopohjainen oppiminen 36 5.1 Oppimisympäristö 37 5.2 Verkkopohjaiset oppimisympäristöt ja oppiminen 39 6 Tutkimusongelmat 42 7 Tutkimuksen toteuttaminen 43 7.1 Lähestymistapana tapaustutkimus 43 7.2 Tiedonhankinta ja valmiit aineistot 45 7.3 Tutkimuksen kohde 47 7.3.1 ICT asiantuntijuuden kehittämisen välineenä kurssin kuvaus 48 7.3.2 Kasvatustieteen johdantokurssin kuvaus 49 7.4 Mallien kulku verkkopohjaisessa oppimisessa 50 7.4.1 Seven jump -mallin kulku 51 7.4.2 Syklimallin kulku 53 7.5 Aineiston analyysi sisällönanalyysillä 55 8 Tutkimustulokset 59 8.1 ICT asiantuntijuuden kehittämisen välineenä kurssi 59 8.1.1 Verkko-oppimisprosessi 62 8.1.2 Yhteenveto ja johtopäätökset 65 8.2 Kasvatustieteen johdantokurssi 66 8.2.1 Oppimisprosessi 68 8.2.2 Verkkotyöskentely 72 8.2.3 Yhteenveto ja johtopäätökset 74 8.3 Mallien vertailua 75 8.4 Kehittämismahdollisuuksia ja pohdintaa 76 9 Tutkimuksen tarkastelu 79 9.1 Pohdintaa 80 9.2 Tutkimusetiikka ja luotettavuus 82 Lähteet 84
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää ongelmaperustaisen oppimisen toimivuutta verkossa opiskelijoiden oppimiskokemusten perusteella. Tutkimuksessa on tarkasteltu Teknillisen korkeakoulun ICT asiantuntijuuden kehittämisen välineenä kurssin seven jump mallia sekä Tampereen avoimen yliopiston opettajan kasvatustieteellisten opintojen johdantokurssin syklimallia, jotka on toteutettu Web CT oppimisympäristöissä.
Tutkimuksen havaintoaines on koostunut sekundääriaineistoista, jotka ovat olleet analysoimattomassa muodossa. Tutkimuksessa ei ole käytetty muita tutkimusmenetelmiä. Analyysimenetelmänä on toiminut sisällönanalyysi. Tutkimus on noudattanut laadullisen tapaustutkimuksen ominaispiirteitä.
Verkkopohjainen oppimisympäristö sekä ongelmaperustainen oppiminen ovat teoreettisilta lähtökohdiltaan lähellä toisiaan, mutta niiden yhdistäminen käytännössä ei ole mutkatonta. Tapausesimerkkini ovat osoittaneet, että ongelmaperustainen oppiminen voi toimia verkossa. Verkkopohjaisessa oppimisessa on kuitenkin esiintynyt teknisiä ongelmia, joilla on ollut vaikutusta ongelmaperustaiseen oppimisprosessiin.
Seven jump mallissa korostuu ongelmanratkaisu, mutta reflektio voi laajentaa oppimisprosessin mahdollisuuksia. Syklimallissa painottuu oppimisen kokonaisvaltaisuus, jossa välittömällä vuorovaikutuksella on tärkeä rooli. Chatin nopeatempoisuus ei vastaa kuitenkaan kaikkien opiskelijoiden oppimistarpeita. Molemmissa malleissa chat toiminto on tärkeä, mutta sen merkitys korostuu syklimallissa.
Verkkopohjaisuus on tuonut joustavuutta opiskeluun sekä tukenut omaehtoisuutta. Ryhmätyöskentelyn on koettu kehittävän tiedonrakentelua. Ongelmaperustainen oppiminen on kokonaisvaltainen prosessi. Verkkopohjaisessa oppimisessa korostuvat vertaistuki ja oppimisprosessin ohjaus entisestään, koska inhimillistä läsnäoloa voi olla verkossa vaikea tavoittaa.
Avainsanat: Ongelmaperustainen oppiminen (PBL), seven jump malli, syklimalli, verkkopohjainen oppiminen, verkko-oppimisympäristö.
Tutkimuksen havaintoaines on koostunut sekundääriaineistoista, jotka ovat olleet analysoimattomassa muodossa. Tutkimuksessa ei ole käytetty muita tutkimusmenetelmiä. Analyysimenetelmänä on toiminut sisällönanalyysi. Tutkimus on noudattanut laadullisen tapaustutkimuksen ominaispiirteitä.
Verkkopohjainen oppimisympäristö sekä ongelmaperustainen oppiminen ovat teoreettisilta lähtökohdiltaan lähellä toisiaan, mutta niiden yhdistäminen käytännössä ei ole mutkatonta. Tapausesimerkkini ovat osoittaneet, että ongelmaperustainen oppiminen voi toimia verkossa. Verkkopohjaisessa oppimisessa on kuitenkin esiintynyt teknisiä ongelmia, joilla on ollut vaikutusta ongelmaperustaiseen oppimisprosessiin.
Seven jump mallissa korostuu ongelmanratkaisu, mutta reflektio voi laajentaa oppimisprosessin mahdollisuuksia. Syklimallissa painottuu oppimisen kokonaisvaltaisuus, jossa välittömällä vuorovaikutuksella on tärkeä rooli. Chatin nopeatempoisuus ei vastaa kuitenkaan kaikkien opiskelijoiden oppimistarpeita. Molemmissa malleissa chat toiminto on tärkeä, mutta sen merkitys korostuu syklimallissa.
Verkkopohjaisuus on tuonut joustavuutta opiskeluun sekä tukenut omaehtoisuutta. Ryhmätyöskentelyn on koettu kehittävän tiedonrakentelua. Ongelmaperustainen oppiminen on kokonaisvaltainen prosessi. Verkkopohjaisessa oppimisessa korostuvat vertaistuki ja oppimisprosessin ohjaus entisestään, koska inhimillistä läsnäoloa voi olla verkossa vaikea tavoittaa.
Avainsanat: Ongelmaperustainen oppiminen (PBL), seven jump malli, syklimalli, verkkopohjainen oppiminen, verkko-oppimisympäristö.