Etiikka, demokratia, toiminta. Yhteiskuntafilosofisia näkökulmia kansalaistottelemattomuuden oikeutukseen.
ESKELINEN, TEPPO (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
ESKELINEN, TEPPO
2004
Filosofia - Philosophy
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2004-03-01Sisällysluettelo
1 Aluksi 3 2 Yksilön ja yhteiskunnan moraali 9 2.1 Yksilön etiikka: Kierkegaard ja Nietzshce 9 2.2 Yhteiskunnan etiikka: Hobbes ja Marx 11 2.3 Moraali-identiteetti ja autenttisuus 13 2.4 Moraali ja demokratia legitimoijina 14 3 Klassikot 18 3.1 Henry David Thoreau 18 3.2 Mohandas Gandhi 25 4 Kansalaistottelemattomuus ja demokratia 33 4.1 Singerin ajatuskoe 33 4.2 Argumentteja mallien yhteneväisyydestä 35 4.3 Argumentteja demokraattiseen päätökseen alistumisen puolesta 40 4.4 Singerin mallin ongelmia 47 5 John Rawls, liberalismi ja kansalaistottelemattomuus 51 5.1 Sopimusteoria, Rawlsin alkuasetelma ja metodologia 51 5.2 Kansalaistottelemattomuuden määritelmä Rawlsin mukaan 55 5.3 Oikeutuksen ehtoja 58 5.4 Kysymyksiä ja johtopäätöksiä 69 6 Huomautuksia demokratiasta ja toiminnasta 75 6.1 Ihanteellinen demokratia 76 6.2 Oikeuden käsite 78 6.3 Etiikan alan laajeneminen 80 6.4 Osattomuuden implikaatiot 83 6.5 Väkivallan filosofiaa 86 7 Lopuksi 90 Kirjallisuus 92
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on kansalaistottelemattomuuden oikeutus yhteiskuntafilosofisena ongelmana. Tarkoituksena on kysyä, minkälaisten ehtojen vallitessa kansalaisella on oikeus tai velvollisuus uhmata lakeja tai muita kollektiivisia päätöksiä.
Tutkielmassa jaetaan mahdolliset oikeutuksen ehdot muodollisiin ja sisällöllisiin ehtoihin, joista ensin mainittu viittaa tehdyn yhteiskunnallisen päätöksen tekotavan legitimiteettiin ja jälkimmäinen kysymykseen moraalisesta totuudesta.
Tutkielman aluksi tarkastellaan kysymystä objektiivisesta yliyksilöllisestä moraalista ja esitellään tällaisen ajattelutavan kansalaistottelemattomuuteen yhdistäneitä suuria klassikoita, Thoreauta ja Gandhia. Heille moraalinen totuus legitimoi tottelemattomuuden, ja moraalia vasten voi myös mitata yhteiskunnan legitimiteettiä.
Kuitenkin todetaan, että koska moraalitiedon tavoittelun metodin hankaluudet johtaisivat tutkimusongelman kannalta sietämättömään yhteiskuntateoriaan, on useimmiten järkevintä olettaa, että moraalin suhteen ”Jumalan näkökulmaa” on hyvin vaikea tavoittaa. Siksi tarkastellaankin yhteiskunnallisia ehtoja eli sitä, milloin päätös on niin reilu, ettei sen uhmaaminen ole legitiimiä.
Peter Singer tarkastelee yleisimpiä ehtoja ja hyväksyy ehdon, jota kutsuu ”reiluudeksi kompromissina” erotuksena yllä mainitusta ”täydellisestä reiluudesta”, ts. ”Jumalan näkökulmasta”. John Rawls pyrkii yhdistämään muodolliset ja sisällölliset ehdot teoriallaan, jossa oletetaan uskollisuus yhteiskunnan ”poliittisia periaatteita” kohtaan sekä joidenkin sisällöllisten ehtojen täyttyminen.
Lopuksi pyritään hahmottamaan demokratian rajoja ja ongelmia. Lopputuloksena on, että kansalaistottelemattomuuden oikeutuksen mahdollisuus pätee useissa tilanteissa, mutta useimmiten yhteiskunnalliset vallitsevat tilanteet täytyy ottaa huomioon legitimiteetin lopullisessa määrittelyssä.
Tutkielmassa jaetaan mahdolliset oikeutuksen ehdot muodollisiin ja sisällöllisiin ehtoihin, joista ensin mainittu viittaa tehdyn yhteiskunnallisen päätöksen tekotavan legitimiteettiin ja jälkimmäinen kysymykseen moraalisesta totuudesta.
Tutkielman aluksi tarkastellaan kysymystä objektiivisesta yliyksilöllisestä moraalista ja esitellään tällaisen ajattelutavan kansalaistottelemattomuuteen yhdistäneitä suuria klassikoita, Thoreauta ja Gandhia. Heille moraalinen totuus legitimoi tottelemattomuuden, ja moraalia vasten voi myös mitata yhteiskunnan legitimiteettiä.
Kuitenkin todetaan, että koska moraalitiedon tavoittelun metodin hankaluudet johtaisivat tutkimusongelman kannalta sietämättömään yhteiskuntateoriaan, on useimmiten järkevintä olettaa, että moraalin suhteen ”Jumalan näkökulmaa” on hyvin vaikea tavoittaa. Siksi tarkastellaankin yhteiskunnallisia ehtoja eli sitä, milloin päätös on niin reilu, ettei sen uhmaaminen ole legitiimiä.
Peter Singer tarkastelee yleisimpiä ehtoja ja hyväksyy ehdon, jota kutsuu ”reiluudeksi kompromissina” erotuksena yllä mainitusta ”täydellisestä reiluudesta”, ts. ”Jumalan näkökulmasta”. John Rawls pyrkii yhdistämään muodolliset ja sisällölliset ehdot teoriallaan, jossa oletetaan uskollisuus yhteiskunnan ”poliittisia periaatteita” kohtaan sekä joidenkin sisällöllisten ehtojen täyttyminen.
Lopuksi pyritään hahmottamaan demokratian rajoja ja ongelmia. Lopputuloksena on, että kansalaistottelemattomuuden oikeutuksen mahdollisuus pätee useissa tilanteissa, mutta useimmiten yhteiskunnalliset vallitsevat tilanteet täytyy ottaa huomioon legitimiteetin lopullisessa määrittelyssä.