TALOUSKASVU NUUPAHTI! ELVYTTÄKÄÄ PIAN! Talouskasvun ideologian rakentuminen Helsingin Sanomien taloussivuilla
UUSITALO, NIINA (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
UUSITALO, NIINA
2004
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2004-02-24Sisällysluettelo
1 JOHDANTO 1 2 KÄSITTEISTÄ JA NIIDEN IDEOLOGISUUDESTA 4 2.1 TALOUSKASVUN MÄÄRITELMÄ JA MÄÄRITELMÄN KRITIIKKI 4 2.2 TALOUSKASVUSTA TALOUSKEHITYKSEEN 6 3 TALOUSKASVUN HISTORIAA JA TUTKIMUSTA 8 3.1 LÄNSIMAISEN KASVUN HISTORIA 8 3.1.1 Teollistumisen alkusysäys 8 3.1.2 Belle époque 9 3.1.3 Sodasta seuraavaan 10 3.1.4 Ennen näkemätön kasvukausi 10 3.1.5 Kasvu hidastuu 1970-luvulta 11 3.1.6 Liberalismin esiinnousu 12 3.2 TALOUSKASVUN VAIHEET: ROSTOWIN TEORIA 12 3.3 TALOUSKASVU TUTKIMUSALUEENA 14 3.4 TALOUSKASVUN TEKIJÄT 15 3.4.1 Tarjontatekijät 16 3.4.2 Kysyntätekijät 18 3.4.3 Valtion rooli 19 4 KAPITALISTISEN KASVUN EPÄKOHDAT 21 4.1 KOLONIOIDEN KASVUHISTORIA 21 4.2 KASVU HYVINVOINNIN LUOJANA? KASVUIDEOLOGIAN KRITIIKKIÄ 23 4.3 SYSTEMAATTISEN EPÄTASA-ARVON TEORIA 25 4.4 HENKINEN JA PSYKOLOGINEN KRITIIKKI 26 4.5 KASVUN RAJAT VASTASSA LUONNON TILA 27 4.6 KOHTI TALOUSKASVUN IDEOLOGIAA 27 5 IDEOLOGIATEORIA 29 6 IDEOLOGIAN TOIMINTA KIELESSÄ 34 6.1 SOSIAALINEN KONSTRUKTIONISMI 34 6.2 KIELEN FUNKTIOT 35 6.2.1 Tieto- ja uskomusjärjestelmien luominen 36 6.2.2 Sosiaalisten subjektien luominen 36 6.2.3 Sosiaalisten suhteiden luominen 37 6.3 IDEOLOGIAN KIELELLISET STRATEGIAT 37 6.3.1 Luonnollistaminen 38 6.3.2 Legitimointi 39 6.3.3 Peitteleminen 40 7 MEDIA IDEOLOGIAN RAKENTAJANA 42 7.1 TALOUDELLISET TUOTANTOEHDOT 42 7.2 UUTISTEN TUOTANTORUTIINIT 44 7.2.1 Määrittelyrutiinit: Tärkeä, ajankohtainen ja tasapuolinen uutinen 45 7.2.2 Keruurutiinit: lähteinä asiantuntijat ja auktoriteetit 46 7.2.3 Esitystaparutiinit: uutinen ulkopuolisena toteajana 46 7.3 TALOUSTEKSTEILLE OMINAISIA PIIRTEITÄ 47 7.3.1 Faktuaalisuus 47 7.3.2 Maailman mitattavuus 48 7.3.3 Toimijoina asiantuntijat ja epähenkilöt 49 7.4 TALOUSJOURNALISMIN TAUSTAA 50 8 METODOLOGISIA LÄHTÖKOHTIA 52 8.1 KRIITTINEN TEORIA 53 8.2 KRIITTINEN LINGVISTIIKKA 54 8.3 KRIITTINEN DISKURSSIANALYYSI 55 8.4 TUTKIMUKSEN AINEISTO 57 8.5 TUTKIMUSKYSYMYKSET 59 9 TUTKIMUSTULOKSET 64 9.1 MITEN TALOUSKASVU REPRESENTOIDAAN? 65 9.1.1 Talouden tilan seuranta 669.1.2 Talouskasvun kansainvälinen ulottuvuus 67 9.1.3 Talouden kasvutekijät 69 9.1.4 Kasvun seuraukset 79 9.2 UUTISOINNIN KOROSTAMA TOIMIJUUS 83 9.2.1 Talouskasvusta puhuvat lähteet 84 9.2.2 TULEVAISUUDEN ENNUSTAJAT 91 9.2.3 Talouden elvyttäjät 96 9.2.3 Yksityiseen kuluttamiseen kannustaminen 99 9.3 UUTISOINNIN IDEOLOGINEN KIELENKÄYTTÖ 101 9.3.1 Luonnollistaminen 101 9.3.2 Legitimointi 103 9.3.3 Peitteleminen 105 9.4 TALOUSKASVUA KANNATTAVA VALTADISKURSSI 111 9.5 TALOUSKASVUA KRITISOIVA VASTADISKURSSI 113 10 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA KESKUSTELUA 116 11 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS JA PÄTEVYYS 122 LÄHTEET 124
Tiivistelmä
Hakutermit:
Talouskasvu, talouskehitys, talousuutisointi, talousjournalismi, ideologia, sosiaalinen konstruktionismi
Tutkielman aiheena on talouskasvun ideologian tutkiminen Helsingin Sanomien taloussivuilta. Materiaalina on talouskasvua käsittelevä uutisointi ajanjaksolta 1.10.2001 31.3.2002. Tutkimusaineistoon kuuluvat vain artikkelien tekstiosuudet, sillä tutkielma keskittyy ideologian kielellisiin strategioihin. Kuvat ja grafiikat jäävät siis pois tutkimusaineistosta.
Ideologia määritellään tutkielmassa rajoittuneeksi ajatusjärjestelmäksi, joka liittyy asymmetristen valtasuhteiden ylläpitämiseen. Ideologia ilmenee sosiaalisissa käytänteissä kuten kielenkäytössä. Media on yksi ideologisia merkityksiä levittävistä valtiokoneista. Tutkielman taustalla on oletus kielen sosiaalisesti konstruoivasta voimasta, eli kieli osallistuu sosiaalisen todellisuuden rakentamiseen. Tämän ajatuksen mukaan ideologinen talouskasvun uutisointi osallistuu epätasa-arvoisen yhteiskuntajärjestelmän ylläpitämiseen. Tutkimuksen metodologisena lähtökohtana on kriittinen kielentutkimus ja tarkemmin kriittinen diskurssianalyysi. Tarkoituksena on paljastaa kielenkäytössä piilevä implisiittinen ideologia.
Talouskasvu-uutisoinnin ideologisuuden tutkimus koostuu talouskasvun representoinnin, uutisoinnin korostaman toimijuuden sekä kielenkäytön ideologiastrategioiden tutkimisesta. Uutisoinnin kielestä on tarkoitus löytää diskursseja eli erilaisia lähestymistapoja talouskasvuun. Lisäksi ideologisuuden tutkimiseksi tutkielma pohtii tuottaako uutisointi rajoittuneen kuvan talouskasvusta sekä miten löydetyt merkitykset heijastavat yhteiskunnallis-historiallista tilannetta, jossa uutiset on tuotettu. Lisäksi tutkielmassa pohditaan miten uutisoinnista löydetyt merkitykset voivat ylläpitää valtasuhteita.
Tutkimuksen tuloksena on, että Helsingin Sanomien talouskasvu-uutisointia hallitsee talouskasvua kannattava valtadiskurssi. Lisäksi aineistosta on löydettävissä vähäisiä merkkejä talouskasvua kritisoivasta vastadiskurssista. Uutisointi on yksipuolista jättäessään kertomatta kattavasti talouskasvun negatiivisista puolista, kuten luonnon saastumisesta tai tuloeroista. Uutisoinnin lähteinä ovat suureksi osaksi yhteiskunnan valtaapitävät, sen sijaan yksityiset ihmiset esiintyvät uutisoinnissa vain kuluttajina. Siten uutisointi ylläpitää valtaapitävien asemaa yhteiskunnassa. Lisäksi kielenkäyttö ylläpitää valtasuhteita jättäessään huomiotta kehitysmaiden epätasa-arvoisen roolin maailmantaloudessa. Uutisointi heijastaa kuvaa kulutuskeskeisestä ja talouspainotteisesta yhteiskunnasta. Ideologisista kielenkäytön strategioista uutisoinnista löytyi esimerkkejä luonnollistamisesta, peittelemisestä ja legitimoinnista.
Talouskasvu, talouskehitys, talousuutisointi, talousjournalismi, ideologia, sosiaalinen konstruktionismi
Tutkielman aiheena on talouskasvun ideologian tutkiminen Helsingin Sanomien taloussivuilta. Materiaalina on talouskasvua käsittelevä uutisointi ajanjaksolta 1.10.2001 31.3.2002. Tutkimusaineistoon kuuluvat vain artikkelien tekstiosuudet, sillä tutkielma keskittyy ideologian kielellisiin strategioihin. Kuvat ja grafiikat jäävät siis pois tutkimusaineistosta.
Ideologia määritellään tutkielmassa rajoittuneeksi ajatusjärjestelmäksi, joka liittyy asymmetristen valtasuhteiden ylläpitämiseen. Ideologia ilmenee sosiaalisissa käytänteissä kuten kielenkäytössä. Media on yksi ideologisia merkityksiä levittävistä valtiokoneista. Tutkielman taustalla on oletus kielen sosiaalisesti konstruoivasta voimasta, eli kieli osallistuu sosiaalisen todellisuuden rakentamiseen. Tämän ajatuksen mukaan ideologinen talouskasvun uutisointi osallistuu epätasa-arvoisen yhteiskuntajärjestelmän ylläpitämiseen. Tutkimuksen metodologisena lähtökohtana on kriittinen kielentutkimus ja tarkemmin kriittinen diskurssianalyysi. Tarkoituksena on paljastaa kielenkäytössä piilevä implisiittinen ideologia.
Talouskasvu-uutisoinnin ideologisuuden tutkimus koostuu talouskasvun representoinnin, uutisoinnin korostaman toimijuuden sekä kielenkäytön ideologiastrategioiden tutkimisesta. Uutisoinnin kielestä on tarkoitus löytää diskursseja eli erilaisia lähestymistapoja talouskasvuun. Lisäksi ideologisuuden tutkimiseksi tutkielma pohtii tuottaako uutisointi rajoittuneen kuvan talouskasvusta sekä miten löydetyt merkitykset heijastavat yhteiskunnallis-historiallista tilannetta, jossa uutiset on tuotettu. Lisäksi tutkielmassa pohditaan miten uutisoinnista löydetyt merkitykset voivat ylläpitää valtasuhteita.
Tutkimuksen tuloksena on, että Helsingin Sanomien talouskasvu-uutisointia hallitsee talouskasvua kannattava valtadiskurssi. Lisäksi aineistosta on löydettävissä vähäisiä merkkejä talouskasvua kritisoivasta vastadiskurssista. Uutisointi on yksipuolista jättäessään kertomatta kattavasti talouskasvun negatiivisista puolista, kuten luonnon saastumisesta tai tuloeroista. Uutisoinnin lähteinä ovat suureksi osaksi yhteiskunnan valtaapitävät, sen sijaan yksityiset ihmiset esiintyvät uutisoinnissa vain kuluttajina. Siten uutisointi ylläpitää valtaapitävien asemaa yhteiskunnassa. Lisäksi kielenkäyttö ylläpitää valtasuhteita jättäessään huomiotta kehitysmaiden epätasa-arvoisen roolin maailmantaloudessa. Uutisointi heijastaa kuvaa kulutuskeskeisestä ja talouspainotteisesta yhteiskunnasta. Ideologisista kielenkäytön strategioista uutisoinnista löytyi esimerkkejä luonnollistamisesta, peittelemisestä ja legitimoinnista.