Ammattikorkeakouluopiskelijoiden Kansallisen elektronisen kirjaston, FinELibin, käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät.
KUNTTU, SELJA (2004)
2004
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2004-02-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12726
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12726
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaista on elektronisten aineistojen käyttö suomalaisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Erityisesti tarkasteltiin Kansallisen elektronisen kirjaston, FinELibin, käyttöä. Tutkimusaineistona olivat FinE-Libin vuonna 2002 Internetin kautta toteutettu käyttäjäkysely sekä tätä tutkielmaa varten kerätty haastatteluaineisto. Teemahaastattelut toteutettiin vuoden 2003 syksyllä Tampe-reen ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijoiden keskuudessa.
Tutkimuksessa havaittiin, että sekä FinELibin käytössä että elektronisten aineistojen käytössä yleensä oli koulutusalojen välisiä eroja. Nämä erot eivät kuitenkaan vastanneet toisiaan: vaikka elektronisia palveluita yleensä käytettiin eniten tekniikan ja liikenteen alalla, oli FinELib-palveluiden käyttö tällä alalla muita aloja vähäisempää. FinELib-palveluiden kokonaisuus oli opiskelijoiden keskuudessa huonosti tunnettu. Jokainen haastateltava oli kuitenkin käyttänyt vähintään kahta yksittäistä FinELibin kautta han-kittua tietokantaa. Tutkimusajankohtana opiskelijat käyttivät tiedonhankinnassaan yhtä paljon painettuja ja elektronisia aineistoja. Siihen, valitsevatko opiskelijat käyttöönsä painetun vai elektronisen aineiston, vaikuttivat moninaiset ergonomiset, kognitiiviset ja affektiiviset tekijät.
Opiskelijoiden elektronisten aineistojen käyttö todettiin rajoittuneemmaksi tutkijoiden elektronisten aineistojen käyttöön verrattuna. Kirjastojen ja opetushenkilökunnan yh-teistyön tiivistäminen voisi olla yksi ratkaisu palveluiden heikkoon tunnettuuteen opis-kelijoiden keskuudessa.
Tutkimuksessa havaittiin, että sekä FinELibin käytössä että elektronisten aineistojen käytössä yleensä oli koulutusalojen välisiä eroja. Nämä erot eivät kuitenkaan vastanneet toisiaan: vaikka elektronisia palveluita yleensä käytettiin eniten tekniikan ja liikenteen alalla, oli FinELib-palveluiden käyttö tällä alalla muita aloja vähäisempää. FinELib-palveluiden kokonaisuus oli opiskelijoiden keskuudessa huonosti tunnettu. Jokainen haastateltava oli kuitenkin käyttänyt vähintään kahta yksittäistä FinELibin kautta han-kittua tietokantaa. Tutkimusajankohtana opiskelijat käyttivät tiedonhankinnassaan yhtä paljon painettuja ja elektronisia aineistoja. Siihen, valitsevatko opiskelijat käyttöönsä painetun vai elektronisen aineiston, vaikuttivat moninaiset ergonomiset, kognitiiviset ja affektiiviset tekijät.
Opiskelijoiden elektronisten aineistojen käyttö todettiin rajoittuneemmaksi tutkijoiden elektronisten aineistojen käyttöön verrattuna. Kirjastojen ja opetushenkilökunnan yh-teistyön tiivistäminen voisi olla yksi ratkaisu palveluiden heikkoon tunnettuuteen opis-kelijoiden keskuudessa.