Teoreettinen näkökulma henkilövoimavarojen kohdentumiseen. Taustana Tampereen teknillisen oppilaitoksen muuntuminen osaksi Tampereen ammattikorkeakoulua.
SALAHETDIN, TURHAN (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
SALAHETDIN, TURHAN
2004
Yrityksen hallinto - Management and Organisation
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2004-02-17Tiivistelmä
Organisaatioiden kehittämisen painopiste on perinteisesti suuntautunut vahvasti yksityiselle sektorille. Tutkielman tavoitteena oli sen sijaan, kun julkinen sektori on tyytynyt pitkälti toimimaan vanhojen byrokraattisten toimintamalliensa mukaisesti, joutuu se nyt radikaalisti lisäämään tuottavuuttaan, mikä tuo taas mahdollisuuden kohdentaa voimavaroja uudelleen. Kyse on omien ja saatavilla olevien ulkoisten voimavarojen kokonaisvaltaisesta hyödyntämisestä.
Tutkimusmenetelmänä on lähinnä looginen induktiivinen yleistys, jolloin tulkinnallisella päättelyllä tehdään loogisia johtopäätöksiä oppilaitosorganisaatiosta.Tutkimus on lähellä toiminta-analyyttistä tulkitsevaa suuntausta, jolle on tyypillistä teorian ja empirian vuoropuhelu. Tutkimus tapahtui "kohteen sisällä", kehitysprosessina, johon osallistuvan toimijan harkinta yhdessä viitekehyksenä olevan kehitysmallin kanssa ohjasi prosessin kulkua.
Tutkielmassa havaittiin, että suomalainen ammattikorkeakoulu joutui kovien markkinalakien alaiseksi heti syntyessään. Tämä tilanne asetti oppilaitoskulttuurin muutosnopeudelle vaatimuksen, jonka täyttäminen edellytti erityisesti oppilaitoksen henkilöstöltä valmiuksia jatkuvaan ammatilliseen kasvuun ja pedagogisen toimintaympäristön kehittämiseen. Uudistusten tärkeänä liikevoimana oli toisaalta myös organisaatioissa toimivien ihmisten työhön kohdistuvien odotusten ja vaatimusten kehittyminen.
Tärkeimmät tutkimustulokset osoittivat julkishallinnon yksiköiden joutuvan perustelemaan olemassaoloaan yhä enemmän tuloksilla eikä säädöksillä. Säädöksetkin tuovat tulevaisuudessa rajoitteiden lisäksi eteemme entistä enemmän kuitenkin mahdollisuuksia. Jotta näistä haasteista selvitään, ammattikorkeakouluille tarjottu autonomian lisääntyminen on käytettävä täysin hyväksi.
Tutkimusmenetelmänä on lähinnä looginen induktiivinen yleistys, jolloin tulkinnallisella päättelyllä tehdään loogisia johtopäätöksiä oppilaitosorganisaatiosta.Tutkimus on lähellä toiminta-analyyttistä tulkitsevaa suuntausta, jolle on tyypillistä teorian ja empirian vuoropuhelu. Tutkimus tapahtui "kohteen sisällä", kehitysprosessina, johon osallistuvan toimijan harkinta yhdessä viitekehyksenä olevan kehitysmallin kanssa ohjasi prosessin kulkua.
Tutkielmassa havaittiin, että suomalainen ammattikorkeakoulu joutui kovien markkinalakien alaiseksi heti syntyessään. Tämä tilanne asetti oppilaitoskulttuurin muutosnopeudelle vaatimuksen, jonka täyttäminen edellytti erityisesti oppilaitoksen henkilöstöltä valmiuksia jatkuvaan ammatilliseen kasvuun ja pedagogisen toimintaympäristön kehittämiseen. Uudistusten tärkeänä liikevoimana oli toisaalta myös organisaatioissa toimivien ihmisten työhön kohdistuvien odotusten ja vaatimusten kehittyminen.
Tärkeimmät tutkimustulokset osoittivat julkishallinnon yksiköiden joutuvan perustelemaan olemassaoloaan yhä enemmän tuloksilla eikä säädöksillä. Säädöksetkin tuovat tulevaisuudessa rajoitteiden lisäksi eteemme entistä enemmän kuitenkin mahdollisuuksia. Jotta näistä haasteista selvitään, ammattikorkeakouluille tarjottu autonomian lisääntyminen on käytettävä täysin hyväksi.