Ei oo kyllä liikaa holhottu - Kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen opiskelijoiden näkemyksiä opintojen ohjauksen suhteesta itseohjautuvuuteen Tampereen yliopistossa.
MÄNNIKKÖ, LOTTA (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
MÄNNIKKÖ, LOTTA
2004
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2004-02-10Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella opintojen ohjausta Tampereen yliopistossa sekä kartoittaa kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen opiskelijoiden näkemyksiä ohjauksen tasosta ja laadusta itseohjautuvuuden näkökulmasta. Tutkimusongelmana on ”Miten ja kuinka hyvin Tampereen yliopiston opintojen ohjauspalvelut tukevat ja edistävät opiskelijan itseohjautuvuuden syntymistä ja kehittymistä”. Aineistonkeruumetodina on teemahaastattelu, joka on toteutettu ryhmähaastatteluna. Aineiston analyysi on tehty teemoittelun avulla.
Tutkimuksessa keskitytään ohjaukseen käsitteenä, ohjauksen aikajanaan ja sen muotoihin Tampereen yliopistossa. Olen katsonut hedelmälliseksi pohtia ohjauksen historiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta, koska näin saan konkreettisen kosketuksen ohjauksen ilmiöön. Viitekehyksessä tarkastellaan ohjauksen tavoitteita ja arviointia sekä ohjauksen saatavuutta opintopolku-ajatuksen kautta. Ohjaus kytketään laajempaan kontekstiin pohdittaessa sitä konstruktivismin avulla. Itseohjautuvuuden käsitteen liitän konstruktivistiseen ajatteluun, sillä katson niiden olevan monella tasolla yhteydessä toisiinsa. Konstruktivistinen ohjaus edistää itseohjautuvuutta ja itseohjautuvuus taas antaa valmiuksia työskennellä konstruktiivisesti. Tämän vuoksi näen, että näitä käsitteitä on tarpeellista käsitellä yhdessä. Näen ohjauksen ennen kaikkea opiskelijan aktivoimisena ja pohdinkin ohjauksen merkitystä itseohjautuvuuden kehittymisessä.
Tutkimustulokset antavat viitteitä opiskelijoiden tyytymättömyydestä opintojen ohjaukseen. Haastateltavat kokevat palvelut vieraiksi sekä monimuotoiseksi ja heidän on vaikeaa löytää itselleen sopiva ohjausmuoto. Haastateltavat kaipasivat ohjauspalvelujen tehtäväjaon selkiyttämistä ja lisää resursseja toimintaan. Itseohjautuvuutta arvostettiin ja se nähtiin yliopisto-opiskelun kannalta välttämättömäksi. Haastateltavat katsoivat ohjauspalvelujen edistäneen heidän itseohjautuvuusvalmiuksiaan sekä positiivisella että negatiivisella tavalla. Positiivinen tapa liittyy ohjaajien aktivoivaan ohjaustyyliin, jonka avulla he tekevät vähitellen itsensä tarpeettomiksi. Negatiivinen tapa liittyy tyyliin jättää opiskelija yksin ongelmiensa kanssa. Tällöin opiskelijan on pakko etsiä apua ongelmiinsa itsenäisesti.
Avainsanat: opintojen ohjaus, itseohjautuvuus ja konstruktivismi.
Tutkimuksessa keskitytään ohjaukseen käsitteenä, ohjauksen aikajanaan ja sen muotoihin Tampereen yliopistossa. Olen katsonut hedelmälliseksi pohtia ohjauksen historiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta, koska näin saan konkreettisen kosketuksen ohjauksen ilmiöön. Viitekehyksessä tarkastellaan ohjauksen tavoitteita ja arviointia sekä ohjauksen saatavuutta opintopolku-ajatuksen kautta. Ohjaus kytketään laajempaan kontekstiin pohdittaessa sitä konstruktivismin avulla. Itseohjautuvuuden käsitteen liitän konstruktivistiseen ajatteluun, sillä katson niiden olevan monella tasolla yhteydessä toisiinsa. Konstruktivistinen ohjaus edistää itseohjautuvuutta ja itseohjautuvuus taas antaa valmiuksia työskennellä konstruktiivisesti. Tämän vuoksi näen, että näitä käsitteitä on tarpeellista käsitellä yhdessä. Näen ohjauksen ennen kaikkea opiskelijan aktivoimisena ja pohdinkin ohjauksen merkitystä itseohjautuvuuden kehittymisessä.
Tutkimustulokset antavat viitteitä opiskelijoiden tyytymättömyydestä opintojen ohjaukseen. Haastateltavat kokevat palvelut vieraiksi sekä monimuotoiseksi ja heidän on vaikeaa löytää itselleen sopiva ohjausmuoto. Haastateltavat kaipasivat ohjauspalvelujen tehtäväjaon selkiyttämistä ja lisää resursseja toimintaan. Itseohjautuvuutta arvostettiin ja se nähtiin yliopisto-opiskelun kannalta välttämättömäksi. Haastateltavat katsoivat ohjauspalvelujen edistäneen heidän itseohjautuvuusvalmiuksiaan sekä positiivisella että negatiivisella tavalla. Positiivinen tapa liittyy ohjaajien aktivoivaan ohjaustyyliin, jonka avulla he tekevät vähitellen itsensä tarpeettomiksi. Negatiivinen tapa liittyy tyyliin jättää opiskelija yksin ongelmiensa kanssa. Tällöin opiskelijan on pakko etsiä apua ongelmiinsa itsenäisesti.
Avainsanat: opintojen ohjaus, itseohjautuvuus ja konstruktivismi.