Tietoverkkoavusteisten oppimisympäristöjen hyödyllisyys - käyttäjien arviointeja.
KAARTOKALLIO, HEIDI (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KAARTOKALLIO, HEIDI
2004
Aikuiskasvatus - Adult Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2004-02-10Sisällysluettelo
1. Johdanto 4 2. Oppimisympäristön käsitteestä 5 2.1. Kohti tietoverkkoavusteista oppimisympäristöä 9 2.2. Tietoverkkojen rooli oppimisympäristössä 11 3. Oppimisteoreettisia lähtökohtia oppimisympäristön arviointiin 12 3.1. Tiedon konstruointi yksilön oppimisena 14 3.1.1. Konstruktivistisen oppimisen moninaisuus käsitteen määrittelyä 14 3.1.2. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen taustaa 15 3.1.3. Mielekkään oppimisen periaatteet 16 3.1.4. Metakognitiivisten taitojen merkitys oppimiselle 19 3.2. Yhteistoiminnallinen oppiminen 20 3.2.1. Yhteistoiminnallisuus sosiokognitiivisen tutkimustradition valossa 21 3.2.2. Sosiokulttuurinen näkökulma yhteistoiminnallisuuteen 22 3.2.3. Scaffolding 22 3.2.4. Tietokoneavusteinen kollaboratiivinen oppiminen (CSCL) 23 4. Tietoverkkoavusteisen oppimisympäristön kontekstuaalisuus 25 4.1. Kontekstin käsitteestä 25 4.2. Oppimisympäristöjen hyödyn kontekstuaalinen arviointi 26 4.3. Yliopistokonteksti 29 4.4. Opettajuuden konteksti 32 4.4.1. Opettajan ajattelu ja toiminta opetustilanteessa 32 4.4.2. Opettajuus tietoverkkoavusteisessa oppimisympäristössä 35 4.5 Opiskelukonteksti 36 4.5.1. Yliopisto-opiskelun mielekkyys 37 4.5.2. Yliopisto-opiskelu ja opiskelukulttuuri 39 4.5.3. Opiskelu tietoverkkoavusteisissa oppimisympäristöissä 40 5. Tutkimuksen empiirinen osuus 40 5.1. Tutkimusongelmat 40 5.2. Tutkimuksen kohde 41 5.3. Tutkimuksen kulku 42 5.4. Haastattelu tutkimusmenetelmänä 44 5.5. Sisällön analyysi analysointimenetelmänä 46 5.6. Tutkimusaineiston käsittelyvaiheet 47 6. Tutkimustulokset 51 6.1. Opiskelijoiden perustelut 51 6.1.1. Opittavan asiasisällön oppimisen tukeminen 51 6.1.2. Metakognitiivisten taitojen kehittymisen tukeminen 54 6.1.3. Opiskelun organisoinnin tukeminen 55 6.2. Opettajien perustelut 56 6.2.1. Opiskelijoiden opiskeluprosessin tukeminen 56 6.2.2. Tuki opettajuuden kehittämiselle 59 6.2.3. Hyöty laitoksen toimintatapojen kehittämiselle 60 6.3. Opettajien ja opiskelijoiden perustelut tietoverkkoavusteisen opetuksen hyödyllisyydestä 61 6.3.1. Opettajien ja opiskelijoiden kokemien hyötyjen samankaltaisuus 62 6.3.2. Opettajien ja opiskelijoiden hyödyn perustelujen eroavaisuuksia 63 7. Tutkimustulosten kokoaminen ja johtopäätökset 64 7.1. Opiskelijoiden perustelujen tarkastelu 64 7.2. Opettajien perustelujen tarkastelu 66 7.3. Tutkimustulosten suhde oppimisteorioihin 68 8. Tutkimuksen arviointi 70 8.1. Tutkimuksen luotettavuuden arviointi 70 8.2. Tutkimuksen toteutuksen arviointi 73 9. Lähteet 75 10. Liitteet 81
Tiivistelmä
Tässä Pro gradu-tutkielmassa tarkastellaan teknisen alan opettajien ja opiskelijoiden perusteluja tietoverkkoavusteisten oppimisympäristöjen hyödyllisyydestä. Tutkimusongelmat ovat tarkalleen ottaen seuraavat:
1. Miten opiskelijat perustelevat tietoverkkoavusteisten oppimisympäristöjen hyödyllisyyttä?
2. Miten opettajat perustelevat tietoverkkoavusteisten oppimisympäristöjen hyödyllisyyttä?
3. Miten opettajien ja opiskelijoiden perustelut eroavat toisistaan?
Aineisto on koottu keväällä 2002 lukuvuoden 2001- 2002 aikana tietoverkkoavusteiseen opetukseen osallistuneilta Tampereen teknillisen yliopiston neljältä opettajalta ja neljältä opiskelijailta haastattelemalla heitä 1-3 kuukautta osallistumisen jälkeen. Haastattelumuotona käytettiin teemahaastattelua. Täydentävää aineistoa on koottu dialogisen haastattelun menetelmin kuudelta opettajalta ns. tutortapaamisten yhteydessä, joissa tutkija on työhönsä liittyvän toimenkuvansa mukaisesti ollut läsnä. Opettajilta ja opiskelijoilta kootut aineistot analysoitiin teorialähtöisen sisällön analyysin menetelmällä omina aineistonaan.
Opiskelijat perustelivat tietoverkkoavusteisten oppimisympäristöjen hyödyllisyyttä oppimis- ja opiskeluprosessin helpottumisella. Perustelut jakautuivat kolmeen eri pääluokkaan: Opittavan asiasisällön oppimisen tukeminen, metakognitiivisten taitojen kehittymisen tukeminen ja opiskelun organisoinnin tukeminen. Opettajien perustelut tietoverkkoavusteisten oppimisympäristöjen hyödyistä olivat laaja-alaisemmat ja liittyivät niinikään opiskelijoiden opiskelu- ja oppimisprosessin tukemiseen, mutta sen lisäksi niiden koettiin hyödyttävän myös opettajuuden kehittämistä sekä omaa ainelaitosta ja koko koulutusorganisaatiota. Opiskelijoiden ja opettajien perustelut hyödyistä erosivat toisistaan siten, että opettajien arvioimat hyödyt olivat huomattavasti laaja-alaisemmat kuin opiskelijoiden. Myös niissä tavoissa, joilla samansuuntaista hyötyä tavoiteltiin, oli huomattavia eroja.
1. Miten opiskelijat perustelevat tietoverkkoavusteisten oppimisympäristöjen hyödyllisyyttä?
2. Miten opettajat perustelevat tietoverkkoavusteisten oppimisympäristöjen hyödyllisyyttä?
3. Miten opettajien ja opiskelijoiden perustelut eroavat toisistaan?
Aineisto on koottu keväällä 2002 lukuvuoden 2001- 2002 aikana tietoverkkoavusteiseen opetukseen osallistuneilta Tampereen teknillisen yliopiston neljältä opettajalta ja neljältä opiskelijailta haastattelemalla heitä 1-3 kuukautta osallistumisen jälkeen. Haastattelumuotona käytettiin teemahaastattelua. Täydentävää aineistoa on koottu dialogisen haastattelun menetelmin kuudelta opettajalta ns. tutortapaamisten yhteydessä, joissa tutkija on työhönsä liittyvän toimenkuvansa mukaisesti ollut läsnä. Opettajilta ja opiskelijoilta kootut aineistot analysoitiin teorialähtöisen sisällön analyysin menetelmällä omina aineistonaan.
Opiskelijat perustelivat tietoverkkoavusteisten oppimisympäristöjen hyödyllisyyttä oppimis- ja opiskeluprosessin helpottumisella. Perustelut jakautuivat kolmeen eri pääluokkaan: Opittavan asiasisällön oppimisen tukeminen, metakognitiivisten taitojen kehittymisen tukeminen ja opiskelun organisoinnin tukeminen. Opettajien perustelut tietoverkkoavusteisten oppimisympäristöjen hyödyistä olivat laaja-alaisemmat ja liittyivät niinikään opiskelijoiden opiskelu- ja oppimisprosessin tukemiseen, mutta sen lisäksi niiden koettiin hyödyttävän myös opettajuuden kehittämistä sekä omaa ainelaitosta ja koko koulutusorganisaatiota. Opiskelijoiden ja opettajien perustelut hyödyistä erosivat toisistaan siten, että opettajien arvioimat hyödyt olivat huomattavasti laaja-alaisemmat kuin opiskelijoiden. Myös niissä tavoissa, joilla samansuuntaista hyötyä tavoiteltiin, oli huomattavia eroja.