Ekokaupunki erämaahan? - Vuoreksen asuinalueen suunnitteluprosessi sanomalehtikirjoittelussa.
VEHMAS, SUSANNA (2004)
VEHMAS, SUSANNA
2004
Ympäristöpolitiikka - Environmental Policy
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2004-02-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12675
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12675
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen kohteena oli Vuores-aiheinen kirjoittelu Aamulehdessä ajanjaksolla 25.3.1998 31.5.2003. Tampereen kaupunki ja Lempäälän kunta aloittivat vuonna 1997 laajamittaisen kuntayhteistyön, jonka tavoitteena on laatia kuntien raja-alueella sijaitsevalle Vuoreksen alueelle osayleiskaava ja myöhemmin myös yhteinen palvelurakenne. Vuoreksen alueen kaavoitusedellytysten selvittäminen alkoi vuonna 1998 ja alueen osayleiskaavoitus käynnistyi virallisesti maaliskuussa 2000.
Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli määrällisen sisällönerittelyn avulla selvittää, millaisia Vuores-aiheisia juttuja Aamulehdessä julkaistiin tutkimusaikana, millaisia Vuores-aiheisia väittämiä näissä jutuissa esiintyi, miten väittämien esiintyminen vaihteli vuosittain ja ketkä Vuores-aiheisia väittämiä esittivät. Tutkimuksen toisena tavoitteena oli tarkastella diskurssianalyysin avulla Aamulehdessä tutkimusaikana julkaistuissa Vuores-aiheisissa jutuissa esiintyneitä diskursseja. Diskurssilla tarkoitetaan erityistä ideoiden, luokitteluiden ja konseptien kokonaisuutta, joka tuotetaan, ylläpidetään ja muutetaan tiettyjen käytäntöjen avulla sekä jonka kautta fyysinen ja sosiaalinen todellisuus merkityksellistetään. Diskurssianalyysin tavoitteena oli selvittää, minkälaisia diskursseja Vuores-prosessissa esiintyi tutkimusaineistossa, miten Vuores-prosessissa mahdollisesti ilmenevät valta-asemassa olevat ja voimakkaat diskurssit muodostuivat ja miten niitä ylläpidettiin, miten Vuores-prosessin diskurssit muuttuivat Vuores-prosessin edetessä sekä mitä vaikutuksia diskursseilla oli Vuores-prosessin suunnitteluun.
Tutkimusaikana kolme yleisintä Vuores-aiheista väittämää Aamulehden mielipideosastoissa olivat ”Särkijärven yli ei pidä rakentaa siltaa”, ”Vuoreksen alueelle rakentaminen ei ole ekologista” ja ”Vuoreksen asuinalueen suunnitteluprosessi ei ole ollut vuorovaikutteinen ja avoin”. Tutkimusaikana kolme yleisintä Vuores-aiheista väittämää Aamulehden uutisluonteisissa jutuissa olivat ”Särkijärven yli pitää rakentaa silta”, ”Särkijärven yli ei pidä rakentaa siltaa” ja ”Vuoreksen alue on rakennettava mahdollisimman laajana, 13 000 15 000 asukkaalle”.
Vuores-aiheisten uutisluonteisten juttujen diskurssianalyysi nosti esiin kaksi valta-aseman saavuttanutta diskurssia, jotka määrittivät käytännön politiikan lähtökohdat sekä olivat institutionalisoituneita ja siten rakentuneita, että toimijoiden oli pysyteltävä diskurssien ideoissa, konsepteissa ja luokitteluissa säilyttääkseen oman uskottavuutensa. Kasvudiskurssi ei mahdollistanut kriittistä keskustelua Vuoreksen alueen maankäyttösuunnitelmista, Tampereen seudun kasvuennusteiden ristiriitaisuuksista ja muista alueista Tampereen seudulla, joille uusi asuinalueyksikkö voitaisiin sijoittaa. Ekologiadiskurssin mukaisen argumentaation käyttämisellä puolestaan tuettiin Särkijärven ylittävään ajoneuvosiltaan perustuvaa Vuoreksen alueen maankäyttövaihtoehtoa, joka määriteltiin kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseksi suunnitteluvaihtoehdoksi.
Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli määrällisen sisällönerittelyn avulla selvittää, millaisia Vuores-aiheisia juttuja Aamulehdessä julkaistiin tutkimusaikana, millaisia Vuores-aiheisia väittämiä näissä jutuissa esiintyi, miten väittämien esiintyminen vaihteli vuosittain ja ketkä Vuores-aiheisia väittämiä esittivät. Tutkimuksen toisena tavoitteena oli tarkastella diskurssianalyysin avulla Aamulehdessä tutkimusaikana julkaistuissa Vuores-aiheisissa jutuissa esiintyneitä diskursseja. Diskurssilla tarkoitetaan erityistä ideoiden, luokitteluiden ja konseptien kokonaisuutta, joka tuotetaan, ylläpidetään ja muutetaan tiettyjen käytäntöjen avulla sekä jonka kautta fyysinen ja sosiaalinen todellisuus merkityksellistetään. Diskurssianalyysin tavoitteena oli selvittää, minkälaisia diskursseja Vuores-prosessissa esiintyi tutkimusaineistossa, miten Vuores-prosessissa mahdollisesti ilmenevät valta-asemassa olevat ja voimakkaat diskurssit muodostuivat ja miten niitä ylläpidettiin, miten Vuores-prosessin diskurssit muuttuivat Vuores-prosessin edetessä sekä mitä vaikutuksia diskursseilla oli Vuores-prosessin suunnitteluun.
Tutkimusaikana kolme yleisintä Vuores-aiheista väittämää Aamulehden mielipideosastoissa olivat ”Särkijärven yli ei pidä rakentaa siltaa”, ”Vuoreksen alueelle rakentaminen ei ole ekologista” ja ”Vuoreksen asuinalueen suunnitteluprosessi ei ole ollut vuorovaikutteinen ja avoin”. Tutkimusaikana kolme yleisintä Vuores-aiheista väittämää Aamulehden uutisluonteisissa jutuissa olivat ”Särkijärven yli pitää rakentaa silta”, ”Särkijärven yli ei pidä rakentaa siltaa” ja ”Vuoreksen alue on rakennettava mahdollisimman laajana, 13 000 15 000 asukkaalle”.
Vuores-aiheisten uutisluonteisten juttujen diskurssianalyysi nosti esiin kaksi valta-aseman saavuttanutta diskurssia, jotka määrittivät käytännön politiikan lähtökohdat sekä olivat institutionalisoituneita ja siten rakentuneita, että toimijoiden oli pysyteltävä diskurssien ideoissa, konsepteissa ja luokitteluissa säilyttääkseen oman uskottavuutensa. Kasvudiskurssi ei mahdollistanut kriittistä keskustelua Vuoreksen alueen maankäyttösuunnitelmista, Tampereen seudun kasvuennusteiden ristiriitaisuuksista ja muista alueista Tampereen seudulla, joille uusi asuinalueyksikkö voitaisiin sijoittaa. Ekologiadiskurssin mukaisen argumentaation käyttämisellä puolestaan tuettiin Särkijärven ylittävään ajoneuvosiltaan perustuvaa Vuoreksen alueen maankäyttövaihtoehtoa, joka määriteltiin kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseksi suunnitteluvaihtoehdoksi.