Tiedonhankinta Suomen Pankin tutkimus- ja selvitystyössä.
LINDSTRÖM, PETER (2004)
LINDSTRÖM, PETER
2004
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2004-02-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12666
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12666
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, miten Suomen Pankin tutkimus- ja selvitystyötä tekevät asiantuntijat hankkivat tietoa työtänsä varten. Asiantuntijoiden tiedonhankintaa on tarkasteltu laajasta näkökulmasta, jolloin tiedonhankinta on käsitetty prosessina joka alkaa tiedontarpeista ja päättyy tiedonkäyttöön.
Tutkimus kuuluu ammatillisen tiedonhankintatutkimuksen piiriin. Keskeisenä teoreettisena ja empiirisenä viitekehyksenä on käytetty yhdistelmää Wilsonin (1981), Leckien ja Pettigrew’n (1997), Ellisin (1993) sekä Mehon ja Tibbon (2003) malleista. Analyysia tarkennettiin tiedonhankinnan osalta Baldwinin ja Ricen (1997) mallilla. Tiedonkäyttöä tarkasteltiin lyhyesti sitä koskevan kirjallisuuden pohjalta. Tulkittujen tutkimustulosten avulla tehtiin edelleen analyysi Suomen Pankin kahden erikoiskirjaston merkityksestä organisaation työntekijöiden tiedonhankinnalle.
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla Suomen Pankin tutkijoita, tutkimusohjaajia ja ekonomisteja. Yhteensä haastatteluihin osallistui 16 henkilöä neljältä eri osastolta. Haastatteluissa pyrittiin selvittämään, millä tavalla työntekijöiden työympäristö, ammatilliset roolit ja rooleihin sisältyvät työtehtävät vaikuttavat tiettyjen lähteiden ja kanavien hyödyntämiseen. Tämän lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, millä tavalla tietyt tiedonhankintakäyttäytymisen piirteet ilmenevät tutkimus- ja selvitystyötä tehtäessä.
Tutkimus osoitti, että tiedonhankinta on oleellinen osa asiantuntijoiden päivittäisten työtehtävien suorittamista. Tiedonhankintaa voi pitää monimuotoisena ja lähde- ja kanavamaisemaltaan rikkaana. Hankinnan suorittamiseen vaikuttavat hyvin paljon työntekijöiden omat rutiinit ja tiedonlähteitä koskeva tietoisuus. Suosituimpia tiedonhankinnan kohteita ovat kollegat, tietoverkot ja organisaation erikoiskirjastot. Ammatillisen tiedon hankinta on järjestetty Suomen Pankissa pääasiassa hyvin, mutta se ei ole vailla ongelmia. Yksittäisistä tiedonhankinnan kanavista haastatellut asiantuntijat ovat tyytyväisiä kirjasto- ja tietopalveluihin. Heidän tiedonhankintansa suurimmat esteet johtuvat aikapulasta ja tietotekniikasta. Varsinkin tiukka tietoturva on monen työntekijän mielestä merkittävä tiedonhankinnan este. Tutkimustulosten perusteella Suomen Pankin työntekijöiden tiedonhankintaa voidaan tehostaa tietoteknisiä järjestelyitä parantamalla ja tarjoamalla heille tehokasta ja aikaa säästävää tietopalvelua.
Informaatiotutkimuksessa on tähän mennessä tutkittu varsin vähän taloustieteilijöiden tiedonhankintaa. Käsillä oleva tutkimuksen tulokset poikkeavat merkittävästi Whiten (1975) tuloksista. Whiten tutkimus edustaa kuitenkin vanhaa tutkimusperinnettä. Jos käsillä olevan tutkimuksen tuloksia verrataan yhteiskuntatieteellisten tutkijoiden tiedonhankinnasta tehtyihin tuoreempiin havaintoihin, tuloksia voidaan pitää näiden kanssa yhdenmukaisina.
Tutkimus kuuluu ammatillisen tiedonhankintatutkimuksen piiriin. Keskeisenä teoreettisena ja empiirisenä viitekehyksenä on käytetty yhdistelmää Wilsonin (1981), Leckien ja Pettigrew’n (1997), Ellisin (1993) sekä Mehon ja Tibbon (2003) malleista. Analyysia tarkennettiin tiedonhankinnan osalta Baldwinin ja Ricen (1997) mallilla. Tiedonkäyttöä tarkasteltiin lyhyesti sitä koskevan kirjallisuuden pohjalta. Tulkittujen tutkimustulosten avulla tehtiin edelleen analyysi Suomen Pankin kahden erikoiskirjaston merkityksestä organisaation työntekijöiden tiedonhankinnalle.
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla Suomen Pankin tutkijoita, tutkimusohjaajia ja ekonomisteja. Yhteensä haastatteluihin osallistui 16 henkilöä neljältä eri osastolta. Haastatteluissa pyrittiin selvittämään, millä tavalla työntekijöiden työympäristö, ammatilliset roolit ja rooleihin sisältyvät työtehtävät vaikuttavat tiettyjen lähteiden ja kanavien hyödyntämiseen. Tämän lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, millä tavalla tietyt tiedonhankintakäyttäytymisen piirteet ilmenevät tutkimus- ja selvitystyötä tehtäessä.
Tutkimus osoitti, että tiedonhankinta on oleellinen osa asiantuntijoiden päivittäisten työtehtävien suorittamista. Tiedonhankintaa voi pitää monimuotoisena ja lähde- ja kanavamaisemaltaan rikkaana. Hankinnan suorittamiseen vaikuttavat hyvin paljon työntekijöiden omat rutiinit ja tiedonlähteitä koskeva tietoisuus. Suosituimpia tiedonhankinnan kohteita ovat kollegat, tietoverkot ja organisaation erikoiskirjastot. Ammatillisen tiedon hankinta on järjestetty Suomen Pankissa pääasiassa hyvin, mutta se ei ole vailla ongelmia. Yksittäisistä tiedonhankinnan kanavista haastatellut asiantuntijat ovat tyytyväisiä kirjasto- ja tietopalveluihin. Heidän tiedonhankintansa suurimmat esteet johtuvat aikapulasta ja tietotekniikasta. Varsinkin tiukka tietoturva on monen työntekijän mielestä merkittävä tiedonhankinnan este. Tutkimustulosten perusteella Suomen Pankin työntekijöiden tiedonhankintaa voidaan tehostaa tietoteknisiä järjestelyitä parantamalla ja tarjoamalla heille tehokasta ja aikaa säästävää tietopalvelua.
Informaatiotutkimuksessa on tähän mennessä tutkittu varsin vähän taloustieteilijöiden tiedonhankintaa. Käsillä oleva tutkimuksen tulokset poikkeavat merkittävästi Whiten (1975) tuloksista. Whiten tutkimus edustaa kuitenkin vanhaa tutkimusperinnettä. Jos käsillä olevan tutkimuksen tuloksia verrataan yhteiskuntatieteellisten tutkijoiden tiedonhankinnasta tehtyihin tuoreempiin havaintoihin, tuloksia voidaan pitää näiden kanssa yhdenmukaisina.