Tulosvaroitusta koskeva oikeudellinen sääntely ja sen pörssiyhtiölle asettamat vaatimukset.
BÖÖK, AKI (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
BÖÖK, AKI
2003
Yritysjuridiikka - Business Law
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2003Sisällysluettelo
LÄHTEET III LYHENTEET VI 1 JOHDANTO 1 1.1 Tutkimuskohde ja tarkastelun näkökulma 1 1.2 Tutkielman tavoitteet 2 1.3 Tutkimusmenetelmä 2 1.4 Rajaukset ja rakenne 3 1.5 Lähteet 3 2 RAHOITUSMARKKINAT 4 2.1 Tehtävät 4 2.2 Informaation merkitys 6 3 JATKUVA TIEDONANTOVELVOLLISUUS 7 3.1 Liikkeeseenlaskijan tiedonantovelvollisuudet 7 3.2 Direktiivin vähimmäisvaatimukset 8 3.3 Oikeusvertailua 10 3.3.1 Ruotsi 10 3.3.1.1 Säännökset ja viranomaiset 10 3.3.1.2 Jatkuva tiedonantovelvollisuus 12 3.3.2 Iso-Britannia 13 3.3.2.1 Säännökset ja viranomaiset 13 3.3.2.2 Jatkuva tiedonantovelvollisuus 14 3.4 Sääntely Suomessa 16 3.4.1 Arvopaperimarkkinaoikeuden käsite 16 3.4.2 Arvopaperimarkkinaoikeudellisen sääntelyn tavoite 17 3.4.3 Sääntelyn historiaa 17 3.4.4 Arvopaperimarkkinalaki 18 3.4.4.1 Soveltamisala 18 3.4.4.2 Julkistettavat seikat 19 3.4.5 Rahoitustarkastuksen kannanotot 20 3.4.6 Pörssin itsesääntely 21 3.4.7 Hyvä arvopaperimarkkinatapa 22 3.4.8 Sääntelyn perusperiaatteet ja keskinäiset suhteet 24 4 TULOSVAROITUS 27 4.1 Määritelmä 27 4.2 Tulosvaroituksen antaminen 28 4.2.1 Markkinoille annettavat tiedot 28 4.2.1.1 Muutokset tuloksessa sekä tase- tai rahoitusasemassa 28 4.2.1.2 Muutokset yhtiön tulevaisuuden näkymissä 31 4.2.2 Olennaisuus 34 4.2.2.1 Olennaisuuden määritelmä ja arviointi 34 4.2.2.2 Oikeuskäytäntö ja kurinpitolautakunnan päätökset 36 4.2.2.3 Sijoittajan näkökulma 41 4.2.2.4 Laskennalliset mittarit 46 4.2.2.5 Olennaisuus sisäpiirisäännösten näkökulmasta 48 4.2.3 Julkistaminen 50 4.2.3.1 Ajankohta 50 4.2.3.2 Julkistamistapa 53 5 TULOSVAROITUKSEN ANTAMISEN LAIMINLYÖNNISTÄ PÖRSSIYHTIÖLLE AIHEUTUVAT SEURAAMUKSET 54 5.1 Ratan valvonta ja toimenpiteet 54 5.2 Pörssin itsesääntely ja seuraamukset 56 5.3 Tiedottamisrikos 58 5.4 Vahingonkorvaus 60 5.5 Seuraamuksien merkityksestä liikkeeseenlaskijalle 61 6 LOPPUPÄÄTELMÄT 62
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan pörssiyhtiön jatkuvan tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tulosvaroitusta ja sen oikeudellista sääntelyä. Tarkastelun tavoitteena on selvittää mitä tulosvaroituksen antaminen pörssiyhtiöltä edellyttää ja milloin velvollisuus sen antamiseen syntyy. Tulosvaroituksen antamisen edellytyksenä on se, että julkaistava seikka on omiaan olennaisesti vaikuttamaan sanotun arvopaperin arvoon. Tarkoituksena on konkretisoida olennaisuuden käsitettä eri näkökulmien ja käytännön esimerkkien avulla. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan yleisellä tasolla jatkuvan tiedonantovelvollisuuden valvontaa ja laiminlyöntien seuraamuksia.
Tutkielman pääpaino on arvopaperimarkkinalain 2:7:n tarkastelussa, mutta säännöksen yleisluontoisuuden vuoksi on myös itsesääntely merkittävässä asemassa. Itsesääntely muodostuu suurelta osin arvopaperipörssin ohjesäännöstä. Arvopaperimarkkinalain ja itsesääntelyn ohella merkitystä on myös Rahoitustarkastuksen kannanotoilla. Tutkielman tavoitteena on luoda tästä monitasoisesta sääntelystä ymmärrettävä ja looginen kokonaisuus. Kotimaisen sääntelyn lisäksi on työssä tarkasteltu Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa voimassa olevien vastaavien säännösten sisältöä ja niiden ominaispiirteitä.
Tutkielman aihetta käsittelevää oikeuskirjallisuutta ja käytäntöä on olemassa suhteellisen niukasti. Tämän vuoksi ovat virallislähteet, itsesääntelynormistot ja lainvalmisteluaineisto tärkeässä asemassa. Vähäistä oikeuskäytännön määrää korvaa kuitenkin osaltaan Helsingin pörssin kurinpitolautakunnan päätökset ja muistiot. Ruotsin ja Iso-Britannian osalta keskitytään lähinnä sikäläisiin itsesääntelynormistoihin ja virallislähteisiin.
Tuloksena päädytään siihen, että sääntelyn rakenteen sijasta liikkeeseenlaskijoiden käytännön ongelmat koskevat tulosvaroitukseen liittyvien säännösten yleisluontoisuutta. Tulosvaroituksen antamisen kannalta tärkeät asiat ovat hyvin tulkinnanvaraisia. Tulkinnanvaraisuuden poistaminen sääntelyllä ei ole mahdollista, sillä tyhjentävän esityksen laatiminen on mahdotonta. Olennaisuuden määrittely on liikkeeseenlaskijoiden suoritettava aina itse ja tapauskohtaisesti. Määrittelyssä onnistutaan parhaiten käyttämällä useita eri näkökulmia. Johdonmukaisella toiminnalla on liikkeeseenlaskijan mahdollista vähentää yksittäisiin tilanteisiin liittyvää tulkinnanvaraisuutta.
Avainsanat: tulosvaroitus, jatkuva tiedonantovelvollisuus, olennaisuus
Tutkielman pääpaino on arvopaperimarkkinalain 2:7:n tarkastelussa, mutta säännöksen yleisluontoisuuden vuoksi on myös itsesääntely merkittävässä asemassa. Itsesääntely muodostuu suurelta osin arvopaperipörssin ohjesäännöstä. Arvopaperimarkkinalain ja itsesääntelyn ohella merkitystä on myös Rahoitustarkastuksen kannanotoilla. Tutkielman tavoitteena on luoda tästä monitasoisesta sääntelystä ymmärrettävä ja looginen kokonaisuus. Kotimaisen sääntelyn lisäksi on työssä tarkasteltu Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa voimassa olevien vastaavien säännösten sisältöä ja niiden ominaispiirteitä.
Tutkielman aihetta käsittelevää oikeuskirjallisuutta ja käytäntöä on olemassa suhteellisen niukasti. Tämän vuoksi ovat virallislähteet, itsesääntelynormistot ja lainvalmisteluaineisto tärkeässä asemassa. Vähäistä oikeuskäytännön määrää korvaa kuitenkin osaltaan Helsingin pörssin kurinpitolautakunnan päätökset ja muistiot. Ruotsin ja Iso-Britannian osalta keskitytään lähinnä sikäläisiin itsesääntelynormistoihin ja virallislähteisiin.
Tuloksena päädytään siihen, että sääntelyn rakenteen sijasta liikkeeseenlaskijoiden käytännön ongelmat koskevat tulosvaroitukseen liittyvien säännösten yleisluontoisuutta. Tulosvaroituksen antamisen kannalta tärkeät asiat ovat hyvin tulkinnanvaraisia. Tulkinnanvaraisuuden poistaminen sääntelyllä ei ole mahdollista, sillä tyhjentävän esityksen laatiminen on mahdotonta. Olennaisuuden määrittely on liikkeeseenlaskijoiden suoritettava aina itse ja tapauskohtaisesti. Määrittelyssä onnistutaan parhaiten käyttämällä useita eri näkökulmia. Johdonmukaisella toiminnalla on liikkeeseenlaskijan mahdollista vähentää yksittäisiin tilanteisiin liittyvää tulkinnanvaraisuutta.
Avainsanat: tulosvaroitus, jatkuva tiedonantovelvollisuus, olennaisuus